Huone Regge-joelle, Alankomaat - joen dynamiikan palauttaminen

Vuoteen 1848 asti Regge-joki oli mutkitteleva joki. ^1800-luvulta alkaen ensimmäiset mutkat leikattiin ja vuosien varrella Regge muutettiin suurelta osin kanavaksi. Tulvissa suuret alueet Regge-joen laaksossa olivat tulvia ja joissakin paikoissa tulvat olivat mailin leveitä. Vakavissa kuivuustilanteissa joki oli kuitenkin vain yhtenäinen joukko kiinteitä pyörteitä. Ennen luonnon ennallistamista päävirta katkaisi säännöllisesti mutkia, jotka olivat edelleen tunnistettavissa maisemassa. Joki muodosti maiseman, joka ei tarjonnut riittävää perustaa luonnonkauniille ja ekologisesti hyvin toimivalle Reggen altaalle.

Water Board Regge ja Dinkel (yhdistettiin myöhemmin Water Board Vechtstromeniin) sitoutuivat yhdessä Overijsselin maakunnan, asianomaisten kuntien, maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa muuttamaan tilanteen asteittain ja muuttamaan noin 50 kilometriä erittäin keinotekoisesta vesiväylästä luonnolliseksi joeksi. ”Ilmastopuskurin” Reggen suunniteltiin tarjoavan enemmän tilaa veden varastoimiseksi tulvien aikana uudelleenmuovaamalla. Lisäksi tämän muutoksen tarkoituksena oli lisätä maaperän sienivaikutusta ja säilyttää enemmän vettä kuivina aikoina. Muutosohjelman, joka sisältää useita hankkeita, haasteena oli muuttaa valuma-alue kasvien ja eläinten elinympäristöjen verkostoksi ja kauniiksi "taustaksi", jossa matkailijat ja lomailijat voivat ylittää polkupyörällä, veneellä tai kävellen ja viettää muutaman päivän. Tähän ohjelmaan liittyi myös maanviljelijöiden pyrkimys laajentaa liiketoimintaansa.

Joen ennallistaminen on erityisen tärkeää ilmastonmuutoksen vuoksi. Alankomaissa sademäärien ennustetaan muuttuvan: keskimääräisten vuotuisten sademäärien odotetaan lisääntyvän jopa 5 prosenttia ja ääri-ilmiöiden (10 päivän määrä ylittyy kerran kymmenessä vuodessa) odotetaan lisääntyvän jopa 17 prosenttia talvella ja jopa 22 prosenttia kesällä vuoteen 2050 mennessä (KNMI,2015). Talvisateiden lisääntyminen todennäköisesti lisää huippupäästöjä ja tulvariskiä. Lämpimien kesäpäivien, joiden enimmäislämpötila on yli 25 °C, odotetaan lisääntyvän jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä ja siten myös kuivuuden (esim. suurimmat sadevajeet ylittyivät kerran kymmenessä vuodessa jopa 25 prosentilla vuoteen 2050 mennessä). Tämä lisää luonnon ja maatalouden vedenpidätyskyvyn tarvetta. Vanhan muutetun jokirakenteen myötä tällaiset sademäärät olisivat aiheuttaneet vakavia ongelmia ja vedenpidätyskyky olisi ollut hyvin rajallinen.

Yleisenä tavoitteena oli tehdä Reggestä ”ilmastonkestävä”. Tämä merkitsi tosiasiallisen ilmastovaihtelun vaikutusten huomioon ottamista ottaen samalla ennakoitu tuleva tilanne. Reggevisie-ohjelmassa kanavoitu joki kunnostettiin dynaamiseksi ja joustavaksi, mutkittelevaksi joeksi eri paikoissa ottaen huomioon asukkaiden suojelu tulvilta. Reggen ennallistamisella pyritään yleensä seuraaviin tavoitteisiin:

• Päästöpiikkien säätäminen tulvien estämiseksi alajuoksulla;
• Luonnollisten virtaprosessien ja virtauksen luonteen palauttaminen: i) tulvat, ii) luonnollinen vedenpoistoreitti, iii) pienemmät profiilit (kesäpohja), iv) suuremmat virtausnopeudet;
• Kuivuuden torjunta: i) alajuoksulla sijaitsevilla pienemmillä osuuksilla siten, että viemäröintipohja voidaan sijoittaa korkeammalle ja pohjaveden virtausta pintaveteen voidaan pienentää; ii) liittämällä vanhat purot takaisin Regge-jokeen, jotta maanviljelijöille voidaan tarjota enemmän kasteluvettä ja juomavettä juomavesiteollisuudelle ja varmistaa, että padoilla on riittävästi vettä kalaportaiden toimintaa varten.
• Parannetaan veden laatua i) sedimentaatio ja puhdistaminen paikalla (vihreä puhdistus), ii) tietyn virtausnopeuden toteuttaminen (niin kauan kuin mahdollista) alajuoksulla, iii) (märkä) luonto- ja maisema-arvojen kehittäminen, esimerkiksi ponnahduslautana ekologisessa rakenteessa.

Ilmastonmuutosennusteet otettiin huomioon Reggevisie-ohjelman hankeosiossa sen varmistamiseksi, että edellä mainitut näkökohdat pysyvät voimassa myös ennustetuissa muuttuvissa olosuhteissa.

Reggevisie-ohjelmassa on parannettu Regge-joen jokidynamiikkaa ja luotu lisää tilaa huippupäästöjen puskuroimiseksi ja vedenpidätyskyvyn parantamiseksi kuivina aikoina. Nämä prosessit ovat erityisen tärkeitä ilmastonmuutoksen vuoksi, koska tulvien huippujen ja kuivuuden odotetaan lisääntyvän.

Lisäkapasiteetin luomiseksi tulvavesien käsittelyyn osa kanavajoen rannasta on säilytetty ja tulvakanava on luotu mutkittelevan joen rinnalle alemman ja keskimmäisen Reggen varrelle. Aivan tulvatasanteen alapuolella olevat esteet erottavat kanavan mutkittelevasta joesta. Keskimääräisissä virtausolosuhteissa virtaus johdetaan vain joen mutkittelijoiden läpi. Tulva-aikoina virtaus johdetaan esteiden yli ja myös tulvakanavan läpi. Tämä muotoilu vähentää ja viivästyttää huippupurkausta. Huippupurkaus vähenee, koska tulva-alue on kasvanut merkittävästi vertailutilanteesta. Kaiken kaikkiaan viivästys johtuu Regge-joen vesistön pituuden kasvusta ja tulva-alueen kasvusta. Tulvakanavan rakentamisen jälkeen vedenpinnan nousu ei ole toistaiseksi aiheuttanut tulvia Reggessä.

Reggen tasangolle on syntynyt laaja tulvatasanko yhdistämällä uudelleen vanhat mutkittelijat, jotka ovat usein uusien mutkittelijoiden lähtökohta. Reggen profiilia on muokattu siten, että se mahdollistaa halutun virtauksen kesällä ja riittävän vaihtelun morfologiassa, eroosiossa ja sedimentaatioprosesseissa. Lisäksi pintaveden korkeutta nostettiin pohjaveden korkeuden nostamiseksi kuivina kausina. Suunnittelua mukautettiin lisäämällä virtausleveyttä 20 prosentilla, mikä johti Reggen korkeampaan pohjatasoon, mikä vähensi valumisvaikutusta pohjavedestä jokeen.

Vechtstromen jatkaa Reggevisie-ohjelmaa, joka on tarkoitus saada päätökseen vuoteen 2025 mennessä. Erityisesti osa Reggen keski- ja alemman tason hankkeista on edelleen käynnissä.

Vechtstromen-vesilautakunta tekee yhteistyötä useiden Reggevisie-ohjelman sidosryhmien kanssa, joita kuullaan koko joen varrella. Reggevisie-ohjelma toteutetaan yhteistyössä erityisesti seuraavien tahojen kanssa:

• yksityiset maanomistajat ja -käyttäjät;
• Ommenin, Twenterandin, Hellendoornin, Wierdenin ja Rijssen-Holtenin kunnat sekä Twenten sisäpiha;
• Overijsselin maakunta;
• julkisten töiden osasto;
• kahdeskymmenes alue;
• Suojelujärjestöt, kuten: Landscape Overijssel, Natuurmonumenten, metsäkomissio.

Kaikissa ohjelmaan kuuluvissa hankkeissa kuuleminen on johtanut paikalliseen tukeen. Vesilautakunta pyrkii koko toteutusvaiheen ajan ottamaan yleisön aktiivisesti mukaan tarjoamalla tietoa ja integroituja suunnitteluprosesseja kunnostushankkeita varten. Sidosryhmien kuuleminen jatkuu osana käynnissä olevaa työtä ohjelman saattamiseksi päätökseen, ja sen odotetaan päättyvän vuoteen 2025 mennessä.

Menestystekijöitä ovat muun muassa seuraavat seikat:

• Reggen ja Dinkelin vesilautakunnalla ja vasta perustetulla Vechtstromenin vesilautakunnalla oli ja on vahva pyrkimys integroituun vesihuoltoon;
• Vesihallitus hyväksyi virallisesti Reggen vision.
• Kansallinen ja EU:n lainsäädäntö ja politiikka (erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivi ja Natura 2000) auttoivat Reggevisie-ohjelman kehittämisessä ja täytäntöönpanossa.
• Uudelleenarviointihankkeet ovat kaikki integroituja hankkeita, joilla on useita tarkoituksia.
• Toteutetut toimenpiteet perustuvat tutkimukseen ja tieteeseen perustuvaan näyttöön.
• EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet eivät ole ainoita hankkeissa, joilla pyritään myös jokiluontotyyppien ennallistamiseen.
• Yhdennetty lähestymistapa ja tavoitteiden yhdistäminen ovat johtaneet kustannustehokkuuteen.
• Kaikki hankkeet saavat riittävästi tukea paikallisyhteisöiltä.
• Vesilautakunnalla oli aluksi vain rajallinen käsitys rakenneuudistustoimenpiteiden tehokkuudesta ekologisten tavoitteiden kannalta, mutta viime vuosien tulokset osoittavat, että esimerkiksi makroeläimistön ekologinen kehitys on ollut erittäin hyvää.

Joissakin paikoissa yksityinen maanomistus haittasi ennallistamishankkeiden toteuttamista ja joissakin tapauksissa pakkolunastus oli tarpeen.

Eri hankkeiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 25 miljoonaa euroa.

Merkittäviä hyötyjä ovat parantunut suoja tulvatapahtumia vastaan ja parantuneet olosuhteet kuivuuden aikana. Reggen luonnollisen suunnittelun ja olosuhteiden parantaminen oli ja on olennainen osa monia Reggevisie-ohjelman hankkeita. Joen varrelle luotiin ekologinen käytävä, jolla pyrittiin lisäämään luonnonalueiden välisiä yhteyksiä ja mahdollistamaan kasvien ja eläinten luonnollinen leviäminen. Lisäksi Reggen laakson ympärille luodaan tilaa elinkelpoiselle ja kannattavalle maataloudelle. Reggen parannettu luonnollinen rakenne on edistänyt ja lisää virkistystoimintaa ja matkailua kunnissa, joiden kautta Regge virtaa.

Reggevisie-ohjelman hankkeet perustuivat vesihuoltoa koskevaan neljänteen kansalliseen toimintapoliittiseen asiakirjaan (1998), EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000), 2000-luvun kansalliseen vesipolitiikkaan (2000), kansalliseen vesisuunnitelmaan (2009) ja Natura 2000 -direktiiveihin.

Reggevisien täytäntöönpano alkoi vuonna 2010 ja jatkuu vuoteen 2025 saakka.

Reggevisie-ohjelma sisältää pitkäkestoisia luonnon ennallistamishankkeita, joiden arvioitu elinikä on vähintään 100 vuotta.

Piet van Erp
Water Board Vechtstromen (previous "Water Board Regge en Dinkel")
P.O. Box 5006, 7600 GA Almelo, The Netherlands.
E-mail: p.van.erp@vechtstromen.nl 

Vesilautakunta Vechtstromen