Ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten ennuste Euroopan unionin eri aloilla boTtom-up-analyysin perusteella (PESETA I-II-III-IV)

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) PESETA-hankkeiden (PESETA I, PESETA II, PESETA III ja PESETA IV) tarkoituksena on ollut ymmärtää paremmin tulevan ilmastonmuutoksen mahdollisia biofyysisiä ja taloudellisia seurauksia Euroopalle. Ilmastovaikutusten arviointien sarjan käynnistämisen tärkein syy on ollut ymmärtää paremmin, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa Eurooppaan, jotta voidaan saada hyödyllisiä näkemyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Vuonna 2009 valmistuneessa PESETA I -hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia viidellä eri alalla, ja tuloksista raportoidaan sekä alakohtaisissa tutkimuksissa (maatalous, rannikkojärjestelmät, matkailu, ihmisten terveys) että hankkeen loppuraportissa. Loppuraportissa esitetään hankkeen metodologisen kehyksen pääkohdat, mukaan lukien analyysissä käytettyjen ilmastoskenaarioiden pääpiirteet. Siinä raportoidaan myös alakohtaisten arviointien tärkeimmistä havainnoista ja tuloksista, jotka on saatu alakohtaisten taloudellisten vaikutusten sisällyttämisestä GEM-E3:n laskettavissa olevaan yleiseen tasapainomalliin Euroopalle, jotta voidaan tutkia mahdollisia sopeutumisen painopisteitä EU:ssa.

PESETA II (valmistui vuonna 2014) perustuu suurelta osin aiemmasta PESETA-hankkeesta saatuun tietämykseen ja kokemukseen, ja siinä laajennetaan analyysi koskemaan useampia aloja ja harkitaan myös ilmastotoimien lisäämistä. Maatalouden, metsäpalojen, jokien tulvien, puulajien elinympäristöjen soveltuvuuden, energian kysynnän, matkailun, liikenneinfrastruktuurin, ihmisten terveyden, merenpinnan nousun (rannikko), kippauspisteiden ja kuivuuden osalta on saatavilla yhteenveto biofyysisten vaikutusten luokkia koskevista tuloksista. Useimmat näistä vaikutuksista on sisällytetty laskettavissa olevaan yleisen tasapainon talousmalliin GEM-E3 taloudellisen analyysin tekemistä varten. Hankkeen lopullisista tuloksista raportoidaan PESETA II -hankkeen loppuraportissa.

PESETA III (valmistui vuonna 2018) perustuu aiempien PESETA-sopimusten tapaan johdonmukaiseen kehykseen, jossa yhdistyvät ilmasto- ja sosioekonomiset ennusteet, vaikutusmallit ja taloudellinen analyysi. Siinä käytetään uutta ilmastofutuurien ryhmää (edustavat pitoisuuspolut, RCP:t; ja yhteisiä sosioekonomisia väyliä (Shared Scioeconomic Pathways, SSPs). Lisäksi käytetään korkean päästötason skenaarion (RCP8.5-perhe) mukaisia EURO-CORDEX-ilmastotietoja IPCC:n aiempien SRES-skenaarioiden sijaan. Hankkeen tuloksia koskevat asiakirjat ovat saatavilla loppuraportissa, toimintapoliittisissa korteissa ja alakohtaisissa raporteissa, jotka koskevat rannikkotulvia , jokien tulvia , energiaa, liikennettä, kuivuutta , maataloutta, Välimeren elinympäristöjen häviämistä, metsäpaloja, vesivaroja ja työvoiman tuottavuutta. PESETA III -hankkeen tulokset on sisällytetty Euroopan komission raporttiin EU:n sopeutumisstrategian arvioinnista.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia EU:hun tutkitaan tarkemmin PESETA IV -tutkimuksessa, jossa arvioitiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen hyötyjä (vältettyinä kielteisinä vaikutuksina) ja sopeutumistoimenpiteiden mahdollisuuksia EU:n alakohtaisella tasolla. Tutkimuksessa on mukana 11 ilmastovaikutusluokkaa: lämpö- ja kylmäaalloista, myrskyistä, vesivaroista, kuivuudesta , jokien tulvista , rannikkotulvista , maastopaloista, elinympäristöjen häviämisestä, metsäekosysteemeistä, maataloudesta ja energiahuollosta johtuva ihmisten kuolleisuus. Hankkeen tärkeimmät havainnot keskeisine tieteellisine päätelmineen ja poliittisine seurauksineen löytyvät PESETA IV -verkkosivustolla olevista alakohtaisista raporteista.