Ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten ennuste Euroopan unionin eri aloilla boTtom-up-analyysin perusteella (PESETA I-II-III-IV)

Yhteisen tutkimuskeskuksen PESETA-hankkeiden (PESETA I, PESETA II, PESETA III ja PESETA IV) tarkoituksena on ollut ymmärtää paremmin tulevan ilmastonmuutoksen mahdollisia biofyysisiä ja taloudellisia seurauksia Euroopalle. Ilmastovaikutusten arviointisarjan käynnistämisen pääasiallisena tarkoituksena on ollut ymmärtää paremmin, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa Eurooppaan, jotta saadaan hyödyllistä tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumista varten.

Vuonna 2009 valmistuneessa PESETA I -hankkeessatarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia viidellä eri alalla, ja tuloksista raportoidaan sekä alakohtaisissa tutkimuksissa (maatalous, rannikkojärjestelmät, matkailu, ihmisten terveys)että hankkeen loppuraportissa. Loppuraportissa esitellään hankkeen metodologisen kehyksen pääkohdat, mukaan lukien analyysin tekemisessä käytettyjen ilmastoskenaarioiden pääpiirteet. Siinä raportoidaan myös alakohtaisten arviointien tärkeimmistä havainnoista ja tuloksista, joita on saatu alakohtaisten taloudellisten vaikutusten sisällyttämisestä GEM-E3:n laskettavissa olevaan Euroopan yleisen tasapainon malliin, jotta voidaan tutkia mahdollisia sopeutumisprioriteetteja EU:ssa.

PESETA II (valmistui vuonna 2014) perustuu suurelta osin aiemmasta PESETA-hankkeesta saatuun tietämykseen ja kokemukseen, ja siinä analyysia laajennetaan useammille aloille ja harkitaan myös useampia ilmastopakoja. Biofyysisten vaikutusluokkien tuloksista on saatavilla yhteenveto maatalouden, metsäpalojen, jokitulvien, puulajien elinympäristöjen soveltuvuuden, energian kysynnän, matkailun, liikenneinfrastruktuurin, ihmisten terveyden, merenpinnan nousun (rannikko), käännekohtien ja kuivuuden osalta. Suurin osa näistä vaikutuksista integroidaan laskettavissa olevaan yleisen tasapainon taloudelliseen malliin GEM-E3 taloudellisen analyysin tekemiseksi. Hankkeen lopullisista tuloksista raportoidaan PESETA II -hankkeen loppuraportissa.

PESETA III (saatettiin päätökseen vuonna 2018) perustuu aiempien PESETA-sopimusten tavoin johdonmukaiseen kehykseen, jossa otetaan huomioon ilmasto- ja sosioekonomiset ennusteet, vaikutusmallit ja taloudellinen analyysi. Se käyttää uutta ilmastofutuurien perhettä (edustavat pitoisuuspolut, RCP: t; ja jaetut sosioekonomiset väylät (SSP). Lisäksi käytetään EURO-CORDEX-ilmastotietoja, jotka ovat yhdenmukaisia huippuluokan päästöskenaarion (RCP8.5-perhe) kanssa IPCC:n aiempien SRES-skenaarioiden sijaan. Hankkeen tuloksia koskevia asiakirjoja on loppuraportissa, toimintapoliittisissa korteissa ja alakohtaisissa raporteissa, jotka koskevat rannikkotulvia , jokitulvia , energiaa, liikennettä, kuivuutta , maataloutta, Välimeren luontotyyppien häviämistä, metsäpaloja , vesivaroja ja työn tuottavuutta. YTK:n PESETA III -hankkeen tulokset on sisällytetty Euroopan komission raporttiin EU:n sopeutumisstrategian arvioinnista.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia EU:hun tutkitaan tarkemmin PESETA IV -tutkimuksessa, jossa arvioitiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen hyötyjä (vältettyinä kielteisinä vaikutuksina) ja sopeutumistoimenpiteiden potentiaalia EU:n alakohtaisella tasolla. Tutkimukseen sisältyy 11 ilmastovaikutusluokkaa: lämpö- ja kylmäaalloista, myrskytuulista, vesivaroista, kuivuudesta, jokitulvista, rannikkotulvista, maastopaloista, elinympäristöjen häviämisestä, metsäekosysteemeistä, maataloudesta ja energiahuollosta johtuva ihmiskuolleisuus. Hankkeen tärkeimmät tulokset keskeisine tieteellisine johtopäätöksineen ja poliittisine vaikutuksineen esitetään PESETA IV -verkkosivustolla olevissa alakohtaisissa raporteissa.