European Union flag

Keskeinen viesti

Määritellään selkeästi seurannan, arvioinnin ja oppimisen laajuus ja tavoitteet. Yhdenmukaistetaan vähimmäistaso hallinnon eri tasoilla ja otetaan sidosryhmät järjestelmällisesti mukaan. Tarkastellaan saatuja kokemuksia sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien laadun parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne edistävät selviytymiskykyä.

Lähestymistavan kehittämiseksi hahmotelkaa taustaan perustuva seuranta- ja arviointimenetelmä, miten sidosryhmät otetaan mukaan ja miten tiedot organisoidaan järjestelmällisesti. On muistettava, että seuranta, arviointi ja oppiminen on jatkuvaa ja että niitä olisi ihannetapauksessa toteutettava koko sopeutumispoliittisen syklin ajan. Kun muokkaat lähestymistapaasi, pidä nämä keskeiset tekijät mielessä:

  • Määritellään soveltamisala ja ilmoitetaan siitä: Aloita määrittelemällä selkeästi MEL-lähestymistavan tarkoitus ja tavoitteet. Tämä päätös vaikuttaa mitattavissa olevien indikaattoreiden valintaan (vaihe6.2)ja määrittää sidosryhmien osallistumisen ja koordinoinnin tason. Päätavoitteena on seurata edistymistä ja arvioida sopeutumispolitiikkojen vaikuttavuutta ja siten parantaa päätöksentekoa (ks. esimerkki 6.1). Organisaatiosi kontekstista riippuen voit myös harkita muita tavoitteita, kuten julkisten varojen läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisäämistä, tietoisuuden lisäämistä sopeutumisen merkityksestä ja tasapuolisen selviytymiskyvyn varmistamista.
  • Yhdenmukaista lähestymistapasi eri hallintotasojen nykyisiin käytäntöihin yhtenäisen kehyksen luomiseksi: Johdonmukaisuus mahdollistaa johdonmukaisen seurannan, arvioinnin ja oppimisen, mikä lisää tehokkuutta ja synergioita. Alueellisten minimivarusteluettelojärjestelmien olisi oltava yhdenmukaisia kansallisten järjestelmien kanssa. Alueviranomaiset voivat edistää yhtenäistä minimivarusteluetteloon perustuvaa lähestymistapaa omaksumalla koordinoivan roolin ja kehittää ja edistää yhdenmukaisia lähestymistapoja lainkäyttövaltaansa kuuluvien paikallisviranomaisten kanssa.
  • Sidosryhmien järjestelmällinen osallistaminen: Joillakin sidosryhmillä (esim. paikallis- ja alueviranomaisten edustajilla) voi olla keskeinen rooli sopeutumistoimenpiteiden edistymistä ja täytäntöönpanoa koskevien tietojen antamisessa. Tuensaajat, joihin seuratut sopeutumistoimenpiteet vaikuttavat suoraan, ovat keskeisiä tekijöitä, jotka voivat tarjota keskeisiä näkemyksiä arviointiprosessiin. Niiden näkemykset, jotka perustuvat erityisesti aiempiin kokemuksiin ja jaettuihin kokemuksiin, ovat keskeisen tärkeitä vähimmäisvaatimuksen kannalta. Määrititte, mitkä sidosryhmät on otettava mukaan, ja määrititte niiden kanssa tehokkaat ja avoimet yhteistyömenetelmät vaiheessa 1.3.
  • Oppimisen priorisointi: Aiemmista kokemuksista (omat tai muut) oppiminen on olennaisen tärkeää sopeutumispolitiikkojen ja -toimien seurannassa ja arvioinnissa. Edistymistä, tuloksia ja vaikutuksia koskevat tiedot voivat antaa tietoa sopeutumisstrategioista ja -suunnitelmista ja parantaa niitä.

Esimerkki 6.1

Flanderin minimivarusteluetteloon perustuva lähestymistapa

Flanderi raportoi aktiivisesti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevista toimistaan – sekä täytäntöönpanosta että saaduista kokemuksista – tulevien arviointien tehostamiseksi. Tavoitteena on parantaa alueen lähestymistapaa seurantaan, arviointiin ja oppimiseen tekemällä muutakin kuin seuraamalla täytäntöönpanon edistymistä. Aikaisemmin alueellista sopeutumissuunnitelmaa arvioitiin yksinomaan valmistumisasteen perusteella: Olipa se valmis, aikataulussa tai viivästynyt. Päivitetyssä suunnitelmassa asetetaan kuitenkin vähimmäisvaatimukselle laajempi soveltamisala ja tavoitteet, joissa arvioidaan

Vaikuttavuus: Arvioidaan, parantavatko toimenpiteet Flanderin ilmastokestävyyttä, ja varmistetaan, että ne pannaan asianmukaisesti täytäntöön.

Toivottavuus: Tarkastellaan, vastaavatko toimenpiteiden painopisteet ja toteutus käytettävissä olevia resursseja, teknologiaa ja yhteiskunnallisia painopisteitä.

Tämä lähestymistapa tarjoaa perusteellisemman analyysin, jossa keskitytään toimenpiteiden todellisiin tuloksiin/vaikutuksiin ja niiden osuuteen Flanderin selviytymiskyvyn parantamisessa.

Lähde: Alueiden komitea, 2022

Resurssit

Sopeutumisen seuranta ja arviointi kansallisella ja alueellisella tasolla, UNCCC (2023)

AdaptME-työkalupakki, UKCIP (2011),
2 jaksossa annetaan esimerkkejä erityyppisistä arvioinneista ja tarkastellaan niiden tarkoitusta ja soveltamisalaa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seuranta ja arviointi: A synthesis of tools, frameworks and approaches, UKCIP (2014)
Sisältää kehykset sopeutumis- ja palautumistoimien arvioimiseksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Suorituskyvyn mittaaminen, tavoitteiden määrittely ja kestävyyden varmistaminen, Euroopan alueiden komitea (2022)
antaa suosituksia sopeutumistoimenpiteiden arvioimiseksi. Ks. 2.5 jakso, jossa esitetään käytännönläheinen lähestymistapa edistymisen arviointiin ajan mittaan.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Euroopan kaupungeissa: Kohti älykkäämpää, nopeampaa ja järjestelmällisempää toimintaa, EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (2021),
auttaa päätöksentekijöitä selviytymiskyvyn parantamisessa. Luvussa 4 tarkastellaan arvioinnin päämääriä ja tavoitteita ja annetaan esimerkkejä nykyisistä ilmastosuunnitelmista.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen seuranta ja arviointi paikallis- ja aluetasolla, ADEME (2013)
Kooste parhaista käytännöistä ja menetelmistä, joiden avulla paikallisviranomaiset voivat seurata ja arvioida sopeutumispolitiikkoja.

Provinsseille, alueille ja kaupungeille tarkoitettu sopeutumismenetelmiä ja -välineitä koskeva käsikirja, Environment Agency Austria (2014),
esittelee indikaattoreihin ja tutkimuksiin perustuvia lähestymistapoja täytäntöönpanon tilan arvioimiseksi (ks. osa 2, vaihe III).

Base Evaluation Criteria for Climate Adaptation (BECCA), BASE (2015)
tarjoaa tarkistuslistan aiheista ja kysymyksistä, jotka on otettava huomioon arvioitaessa konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä.

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.