Vaihe 2.2 Riskien tunnistaminen

Keskeinen viesti

Tunnista alueesi mahdolliset riskit, jotka edellyttävät perusteellista lisäarviointia. Muista ottaa huomioon haavoittuvuus ja rajat ylittävät riskit.

Kerää tietoa oman alueesi ilmastoriskeistä

Tavoitteena on luoda järjestelmällinen inventaario alueen riskeistä eri lähteistä. Tähän sisältyvät alueen aiemmat ilmasto-olosuhteet (mukaan lukien paikallisesti esiintyvät äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat, helleaallot tai maastopalot), tiedot useista ilmastovaaroista sekä altistumista ja haavoittuvuutta koskevat tiedot (jotka perustuvat alueen maantieteellisiin ja sosioekonomisiin ominaisuuksiin). Kansallisella tai koko mantereen tasolla tehdyt arvioinnit, kuten EUCRA, voivat lisätä arvokasta tietoa tähän luetteloon.

Vaiheessa 1.1 aloit kerätä tietoja uskottavista lähteistä, kuten omalta organisaatioltasi, paikallisilta sidosryhmiltä sekä kansallisilta ja EU:n foorumeilta, kuten missioportaalin sopeutumisen tulostaulusta ja Climate-ADAPT-maaprofiileista. Näistä resursseista voi saada tietoa ilmastoriskeistä – mukaan lukien akuutit (esim. äärimmäiset sääilmiöt) ja krooniset (esim. hitaat muutokset) riskit – sekä ilmastoon liittyvistä vaaroista, vaikutuksista, haavoittuvuudesta, altistumisesta ja sopeutumispolitiikoista kansallisella ja alueellisella tasolla.

Haavoittuvuuden ymmärtäminen ja huomioiminen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vaihtelevat toimialoittain/järjestelmittäin (esim. infrastruktuuriin kohdistuvat fyysiset riskit, yhteisöihin kohdistuvat sosioekonomiset ja terveysvaikutukset) ja yhteiskuntaryhmittäin (esim. vanhukset, lapset, naiset, köyhyysvaarassa olevat). Tietyt paikallis- tai alueviranomaisesi alat, alueet ja yhteisöt ovat alttiimpia ilmastonmuutokselle joko luontaisen herkkyyden (esim. vanhukset) tai rajallisen sopeutumiskyvyn vuoksi, joka usein liittyy olemassa olevaan eriarvoisuuteen. Näiden haavoittuvien alueiden tunnistaminen ja sosiaalisesti haavoittuvimpien ryhmien kartoittaminen on ratkaisevan tärkeää. Ne ovat osa alueenne kokonaisriskiä, ja ne olisi nimenomaisesti otettava huomioon riskinarvioinnissa (vaihe2.3). Monet organisaatiot keskittyvät teknisiin sopeutumistoimenpiteisiin (esim. patojen rakentamiseen), mutta ihmisten ja alojen haavoittuvuuden vähentäminen on yhtä tärkeää.

Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, haavoittuvien alojen edustajien ja asiaankuuluvien sidosryhmien ottaminen mukaan riskinarviointiprosesseihin voi myös olla hyödyllistä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ottaminen mukaan alueellisella tai paikallisella tasolla varmistaa heikossa asemassa olevien ryhmien tasapuolisuuden ja osallisuuden.

Sopeutuminen helleaaltojen vaikutuksiin muuttuvassa ilmastossa Botkyrkassa Ruotsissa

1900-luvulla helleaaltoja esiintyi Ruotsissa kerran 20 vuodessa (viimeksi vuonna 1975). Mutta tämän vuosituhannen alusta lähtien on jo tapahtunut neljä helleaaltoa (vuosina 2003, 2007, 2010 ja 2018). Botkyrkan kunnassa on toteutettu mittavia toimia helleaaltojen terveysriskien vähentämiseksi. Näiden ponnistelujen ansiosta vanhustenhoito, eläke ja hoitotyö tuntevat paremmin helleaaltoriskit ja tarkistuslistat, joita heidän tulisi noudattaa helleaaltovaroitusten tapauksessa. Tarvittaessa voidaan aktivoida lisähenkilöstöä varmistamaan lisätuki turvalliselle hoidolle. Tämän seurauksena vuoden 2018 helleaallon aikana kunta oli paljon aiempaa paremmin valmistautunut ja varusteltu. Botkyrka tukee myös toimia, joilla parannetaan sisätilojen lämpöviihtyvyyttä ja luodaan ”viileitä paikkoja” kunnan eri osiin.

Täydellinen tapaustutkimus aiheesta Climate-ADAPT

Environmental Justice Atlas, Berliini, Saksa

Berliinin ympäristöoikeudellinen atlas paljastaa pääkaupunkiseudun ympäristön nykytilan ja kertoo yksityiskohtaisesti ympäristöpaineista, syistä, vaikutuksista, herkkyyksistä, vaaroista, maankäytöstä ja rakennustiheydestä. Sen indikaattorit keskittyvät ympäristöoikeudenmukaisuuteen – meluun ja ilman pilaantumiseen, bioilmastotaakkaan, viheralueisiin ja avoimiin tiloihin sekä sosiaaliseen puutteeseen. Ne osoittavat, että lämpöstressi kaupunkialueilla vaikuttaa suhteettomasti pienituloisiin ryhmiin. Näitä tietoja käytetään rahoituksen kohdentamiseen ympäristöparannuksiin asuinalueilla, jotka tarvitsevat niitä eniten.

Lähde: Berliinin ympäristöoikeudellinen atlas

Harkitaan alueiden välisiä ja kerrannaisvaikutuksia

Viranomaisen lainkäyttövaltaan kuuluva alue on yhteydessä sen ympäristöön, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ylittävät hallinnolliset rajat ja vaikuttavat alueisiin, jotka eivät ole viranomaisen hallinnassa. Nämä keskinäiset riippuvuussuhteet (erityisesti vesihuollossa) edellyttävät yhteistyötä paikallis- tai alueviranomaisten ja naapurialueiden lainkäyttöalueiden välillä (ks. vaihe 1.3). Tämä koordinointi – jota joissakin maissa voidaan hallinnoida kansallisella tai alueellisella tasolla – on olennaisen tärkeää, jotta voidaan puuttua yhteisiin riskeihin ja navigoida erilaisissa poliittisissa, oikeudellisissa ja institutionaalisissa yhteyksissä (ks. jäljempänä olevat esimerkit). Vaikutusten kaskadivaikutuksia syntyy, kun ilmastoon liittyvien ja muiden kuin ilmastoon liittyvien vaarojen yhdistelmä leviää eri aloille ja aiheuttaa myöhempiä vaikutuksia. Esimerkiksi sateiden väheneminen yhteisellä vesistöalueella voi johtaa veden niukkuuteen alajuoksulla, mikä vaikuttaa maatalouteen ja juomaveden saatavuuteen, sekä rajat ylittäviin riskeihin, kuten liikennejärjestelmien häiriöihin. Ilmastoriskejä arvioitaessa on ratkaisevan tärkeää ottaa huomioon nämä vaikutukset ja edistää eri alojen ja rajojen välistä yhteistyötä niiden vaikutusten vähentämiseksi.

Rannikkosopimus: Hallinnollinen lähestymistapa yhdennettyyn kosteikkojen hoitoon, Sardinia, Italia

Sardiniassa, Italiassa, sijaitsevalla Oristanon rannikkoalueella on monenlaisia ilmastouhkia, kuten kuivuus, rannikko- ja sisämaan tulvat sekä helleaallot. Sen kosteikot auttavat suojelemaan aluetta, toimivat hiilinieluna ja tarjoavat kestävyyttä äärimmäisiä ilmasto-olosuhteita vastaan. Näiden kosteikkojen hoito ja suojelu on kuitenkin haaste, koska hallituksen vastuut ovat hajanaisia. Tämän ratkaisemiseksi alue kehitti rannikkosopimuksen, joka on monialaista yhteistyötä paikallistasolla helpottava hallintoväline, jolla tuetaan rannikkoalueiden kosteikkojen yhdennettyä hoitoa. Rannikkosopimuksella on 14 allekirjoittajaa hallinnon eri tasoilta, mukaan lukien kunnat ja paikallis- ja alueviranomaiset. Se on osoitus monien eri sidosryhmien sitoutumisesta monitasoiseen ja osallistavaan hallintoon ja osoitus onnistuneesta monisidosryhmäisestä lähestymistavasta vesistöalueiden hoitoon.

Lähde: Missiotarinoita (2024)

Vesdren valuma-aluetta koskeva monialainen strateginen suunnitelma, Vallonia, Belgia

Heinäkuussa 2021 tapahtuneiden vakavien tulvien jälkeen käynnistettiin monialainen strateginen suunnitelma Belgian Valloniassa sijaitsevaa Vesdren aluetta varten. Siinä esitetään aluetta koskeva yhteinen visio, joka ohjaa alueen selviytymiskykyistä ja johdonmukaista jälleenrakentamista ja jota tuetaan Euroopan investointipankin 1,1 miljardin euron rahoituksella Valloniaa varten. Suunnitelmaan on sisällytetty rajat ylittävän ilmastonmuutossuunnittelun periaatteet, joihin osallistuu 25 kuntaa erilaisilla alueilla. Aloite osoittaa, miten kunnat voivat tehdä alueellista yhteistyötä ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseksi.

Lisätietoja Wallonie Territorie SPW:stä