Vaihe 6.2 MEL-kehyksen määrittäminen

Keskeinen viesti

Valitse joukko indikaattoreita tai kriteerejä – käyttäen sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä – joiden avulla voit arvioida sopeutumisen tuotoksia ja tuloksia tehokkaasti.

Määriteltyäsi minimivarusteluettelon soveltamisalan ja tavoitteet (vaihe6.1)kerro, miten sopeutumissuunnitelman toimenpiteitä seurataan ja arvioidaan, jotta voidaan arvioida niiden tehokkuutta ilmastokestävyyden saavuttamisessa. On tärkeää valita indikaattorien tai kriteerien yhdistelmä käyttäen sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Näin voidaan arvioida sopeutumistoimenpiteiden konkreettisia tuloksia (tuotokset) ja edistymistä selviytymiskyvyn saavuttamisessa (tulokset). Muista, että sopeutumistulosten määrittäminen voi kestää joissakin tapauksissa useita vuosia.

Kuva 4 Donatti, et al., 2020

MEL-kehyksen ja indikaattoreiden tai kriteerien valinnan olisi oltava realistista ja kattavaa – oikeassa suhteessa saatavilla oleviin tietoihin ja organisaatiosi sisäisiinvalmiuksiin ja resursseihin (ks. jäljempänä olevat esimerkit). Painopiste voi aluksi olla sopeutumisprosessissa ja sopeutumistoimenpiteiden tuotoksissa, jotka laajenevat vähitellen ajan mittaan ja sisältävät lisäindikaattoreita pitkän aikavälin tulosten mittaamiseksi .

Jotta tuloksia voidaan mitata tehokkaasti, sinun on lähestyttävä MEL: ää iteratiivisena ja jatkuvana prosessina, joka suorittaa vaiheen 6 johdonmukaisesti. Pitkän aikavälin seuranta edellyttää johdonmukaista lähestymistapaa ajan mittaan.

Valitussa kehyksessä olisi oltava indikaattoreita tai kriteerejä, jotka ovat merkityksellisiä ja selkeitä. Riskinarviointi- ja sopeutumistavoitteiden (vaihe2) ja valittujen sopeutumistoimenpiteiden (vaihe5) pitäisi tarjota vankka perusta näiden indikaattoreiden määrittämiselle.

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä minimivarusteluettelon indikaattoreista tai kriteereistä.

• Edistyminen ilmastovaikutusten vähentämisessä (vaihe2.2)
• Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamien taloudellisten vahinkojen prosenttiosuus (muutos ajan myötä)
• Metsäpaloihin liittyvien kuolonuhrien määrä (muutos ajan myötä)
• Tulviin liittyvien kuolonuhrien määrä (muutos ajan myötä)
• Lämpöön liittyvien kuolemantapausten määrä (muutos ajan myötä)
• Edistyminen riskien ja haavoittuvuuksien vähentämisessä ja sopeutumiskyvyn lisäämisessä
• Tulva-alttiilla alueilla asuvan väestön prosenttiosuus (muutos ajan myötä)
• Vaara-alttiilla alueilla käyttöön otettujen rakennusrajoitusten prosenttiosuus
• Sairaalavuoteiden määrä
• Edistyminen sopeutumistavoitteiden saavuttamisessa (vaihe2.4)
• Kaupunkien biologisen monimuotoisuuden prosenttiosuus
• läpäisemättömien pintojen prosenttiosuus
• Kaupunkien viheralueiden prosenttiosuus (maanpeite, %)
• Edistyminen sopeutumisen esteiden poistamisessa
• Koordinointimekanismeihin aktiivisesti osallistuvien viranomaisten, organisaatioiden tai verkostojen lukumäärä
• Kehitettyjen (tai hyväksyttyjen, toteutettujen jne.) ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien paikallisten tai alueellisten strategioiden lukumäärä
• Niiden alakohtaisten politiikkojen, strategioiden ja suunnitelmien lukumäärä, joihin sisältyy ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia
• Edistyminen kohti oikeudenmukaista selviytymiskykyä
• Niiden kotitalouksien prosenttiosuus, joilla on internetyhteys
• Äärimmäiselle kuumuudelle alttiin väestön prosenttiosuus
• Tulville alttiin (tai tulvariskialueilla asuvan) väestön prosenttiosuus
• Puupeitteen prosenttiosuus alueilla, joilla työttömyysaste on korkea

Hyödynnä esimerkkejä sopeutumisindikaattoreista tai -kriteereistä

Mitattavat indikaattorit vetoavat poliittisiin päättäjiin, koska ne antavat määrällistä ja konkreettista näyttöä alueen edistymisestä ja tuloksellisuudesta. Kun kvantitatiiviset tiedot validoidaan sidosryhmien näkemyksillä, saadaan kattavampi käsitys kysymyksistä ”miten” ja ”miksi”.

Yksi esimerkki mahdollisesta kehyksestä on paikallis- ja alueviranomaisiin sovellettava CDP-ICLEI Track -raportointikehys.

MEL-järjestelmät Euroopan kaupunki- ja suurkaupunkialueilla

On olemassa aloitteita, joilla autetaan kaupunkeja perustamaan tehokkaita MEL-järjestelmiä, esimerkiksi Ranskan ADEME-metodologia, tai eurooppalaisia tutkimushankkeita, kuten RESIN. Muita esimerkkejä MEL-järjestelmistä ovat:

• Barcelonan ilmastosuunnitelmassa 2018-2030 esitetään yli 240 toimenpidettä ilmastonmuutoksen torjumiseksi kaupungissa, joista jokaisella on erityiset indikaattorit edistymisen seuraamiseksi. Nämä toimenpiteet on jaettu viiteen painopistealueeseen, jotka kattavat muun muassa julkisen hyvinvoinnin, rakennusten energiatehokkuuden ja osallistavien julkisten tilojen luomisen. Kullakin ensisijaisella alalla on useita toimintalinjoja, joilla on lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita. Edistymisen seuraamiseksi tehokkaasti suunnitelmassa käytetään kattavia indikaattoreita, jotka perustuvat keskeisiin ominaisuuksiin, kuten merkityksellisyyteen, tietojen saatavuuteen ja tulkinnan helppouteen. Nämä indikaattorit kattavat muun muassa vaikutukset, toimet, resurssit, ympäristön, käsitykset ja tulokset. Esimerkiksi liiallisen lämmön estämistä tai viheralueiden kehittämistä koskevissa toimissa indikaattoreihin sisältyy mittareita, kuten helleaaltoprotokollien aktivointi, puupeitteen lisääminen ja viherpinta-alan saatavuus.
  
  Sidosryhmät ovat mukana työpajoissa ja esityksissä, mikä mahdollistaa suunnitelman vaikuttavuuden osallistavan arvioinnin. Kansalaisten ilmastokokous tarjoaa foorumin edistyksen jakamiselle ja objektiivisen arvioinnin pyytämiselle, millä varmistetaan yhteistyöhön perustuva lähestymistapa ilmastonmuutoksen torjuntaan Barcelonassa.

• Antwerpenin kaupungilla (Belgia) on yksityiskohtainen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma, johon sisältyy laaja joukko sopeutumistoimia. Kustakin toimesta täytetään yhteenvetotaulukko. Siinä esitetään yksityiskohtaisesti tehtävät ja vastuut, tavoitteet, menetelmät, täytäntöönpanokausi, odotetut tulokset, arvioitu tarvittava rahoitus ja paljon muuta. Tämän lähestymistavan avulla on helppo arvioida edistymistä säännöllisesti ja mukauttaa toimia tarvittaessa.

• Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa strategiaa varten on myös kehitetty indikaattoreita sopeutumisen tarpeen ja toimenpiteiden vaikuttavuuden ymmärtämiseksi. Indikaattorit luokitellaan vaara-/säätilan, altistumisen, sopeutumiskyvyn ja yhdistelmähaavoittuvuuden mukaan (Euroopan ympäristökeskuksen indikaattoriluokkien mukaisesti). Niitä kehitetään edelleen ja täydennetään seurantatarpeiden mukaisesti.

Lähde: Euroopan ympäristökeskuksen raportti kaupunkialueiden sopeutumisesta 2024