eea flag

Tärkeimmät väylät, joiden kautta ilmaston aiheuttama kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat ihmisten terveyteen, sekä mahdolliset strategiat riskien hallitsemiseksi
Lähde: Mukautettu kuvasta 1, Salvador et al. (2023) Creative Commons 4.0 -lisenssillä ja tekijöiden luvalla

Terveyskysymykset

Kuivuus ja veden niukkuus vaikuttavat terveyteen ja hyvinvointiin monin tavoin, muun muassa juomavesipulan (sekä juoma- että hygieniakäytön kautta), vesi-, elintarvike- ja vektorivälitteisten tautien todennäköisyyden lisääntymisen, maastopalojen ja huonon ilmanlaadun sekä puutteellisen elintarviketurvan ja aliravitsemuksen kautta. Kuivuus voi myös pahentaa muiden ilmastoon liittyvien ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä ja niihin liittyviä terveysvaikutuksia. Esimerkiksi kuivuus voi voimistaa lämpöaaltoja, mikä lisää lämpöstressiä. Se voi myös lisätä tulvien tai tartuntatautiepidemioiden riskiä, kun rankkasateita esiintyy kuivuuskausien jälkeen (Ebi ym., 2021; Semenza et al., 2012). Vesi on elintärkeää kaikille elämän osa-alueille. Veden niukkuus voi näin ollen aiheuttaa ketjureaktiovaikutuksia sosiaalisissa ja taloudellisissa järjestelmissä, mikä vaikuttaa viime kädessä toimeentuloon, fyysiseen terveyteen sekä mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Maanviljelijöille ja maatalouden kausityöntekijöille kuivuus voi johtaa tulonmenetyksiin ja työttömyyteen sekä pakottaa sisäiseen ja rajat ylittävään muuttoliikkeeseen, mikä aiheuttaa henkistä kärsimystä (Stanke ym., 2013; UNDRR, 2021). Veden monitahoisen ja porrastetun roolin vuoksi kuivuus voi aiheuttaa pitkäaikaisia terveysvaikutuksia esimerkiksi muuttuneiden elinkeinojen kautta. Kuivuus voi vaikuttaa myös alueisiin, jotka eivät ole suoraan alttiita kuivuudelle, koska tuontielintarvikkeiden hinnat ovat nousseet ja tuotanto kärsi kuivuudesta.

Juomavesipulasta johtuvat terveysvaikutukset

Vähentynyt talousveden saanti, joka johtuu tilavuuden tai käyttöajan rajoittamisesta, voi aiheuttaa huonoja käsienpesu- ja hygieniakäytäntöjä, mikä voi johtaa ruoansulatuskanavan sairauksiin sekä iho- ja silmäinfektioihin (Stanke et al., 2013). Vaarassa ovat erityisesti väestöryhmät, jotka ovat riippuvaisia yksityisestä vesihuollosta, ja ihmiset, jotka etsivät vaihtoehtoista vesihuoltoa veden niukkuuden aikana (esim. yksityisestä vedenkeruusta). Julkisen vesihuollon leikkaukset, myös kastelu- ja elintarviketuotantotarkoituksiin, voivat myös aiheuttaa ihmisille terveysvaikutusten riskin, jos veden heikko saatavuus johtaa käsittelemättömän veden käyttöön viljelykasvien kasteluun, mikä lisää elintarvikevälitteisten tautiepidemioiden riskiä (Semenza et al., 2012). Myös elintarviketeollisuus on vaarassa, koska riittämätön vedensaanti voi johtaa alhaisempiin hygieniavaatimuksiin ja lisätä elintarvikevälitteisten tautien riskiä (Bryan et al., 2020).

Kuivuusolosuhteet voivat johtaa raskasmetallien ja orgaanisten epäpuhtauksien, myös lääkejäämien, vähäisempään laimentumiseen vesistöissä. Tuloksena olevat terveysriskit johtuvat suorasta kosketuksesta uimaveteen tai juomaveteen, jota ei ole erityisesti käsitelty, tai epäsuorasti elintarvikeketjun kautta (Sonone et al., 2020). Epäsuorasti veden suojelu kuivuuden aikana johtaa laimennettavan veden vähenemiseen ja epäpuhtauksien suurempiin pitoisuuksiin jätevesilaitosten tulovedessä, mikä voi heikentää jätevesijärjestelmien käsittelyvalmiuksia ja johtaa kielteisiin vaikutuksiin veden laatuun (Chappelle et al., 2019).

Vesivälitteiset taudit

Kuivuus voi heikentää veden laatua stimuloimalla patogeenien kasvua ja lisäämällä pilaavien aineiden pitoisuutta vesilähteissä. Euroopan mailla on tyypillisesti hyvin säännelty ja laadullisesti valvottu julkinen vesihuolto, joka useimmiten estää tautien puhkeamisen toimittamalla turvallista juomavettä. Uimavedessä mikrobiologiset terveysuhat syntyvät kuivina aikoina, jolloin patogeenipitoisuudet (esim. haitalliset E. coli -bakteerit) vedessä kasvavat veden pinnan alenemisen ja vähäisten virtausten, korkeampien veden lämpötilojen, alhaisempien happipitoisuuksien, korkeampien suola- ja ravinnepitoisuuksien sekä korkeampien patogeenipitoisuuksien vuoksi jokiuomissa ja lähellä olevassa maaperässä (Mosley, 2015; Coffey et al., 2019). Erilaiset patogeenit (mukaan lukien virukset, bakteerit ja loiset) voivat aiheuttaa erilaisia vesivälitteisiä sairauksia, jotka aiheuttavat maha-suolikanavan oireita tai ihoinfektioita (EEA, 2020a). Matalat virtaukset ja korkeammat veden lämpötilat lisäävät uimavesien kerrostumista eli lämpimämpien ja viileämpien vesikerrosten erottelua, mikä suosii sinileväkukintoja

ja haitallisia leväkukintoja

 (Mosley, 2015; Coffey et al., 2019). Sinilevät (pääasiassa makeassa vedessä) ja levät (merivesissä) voivat tuottaa toksiineja, jotka ovat haitallisia ihmisille ihokosketuksen, vahingossa nautitun saastuneen uimisen tai tartunnan saaneen juomaveden tai äyriäisten kautta. Nämä patogeenit voivat aiheuttaa iho- ja silmä-ärsytystä, allergian kaltaisia oireita, ruoansulatuskanavan sairauksia, maksa- ja munuaisvaurioita, neurologisia häiriöitä ja syöpää (Melaram et al., 2022; Neves et al., 2021).

Vektorivälitteiset taudit

Kuivuus vaikuttaa taudinlevittäjien, kuten hyttysten ja punkkien, levinneisyyteen ja runsauteen, mikä saattaa lisätä vektorivälitteisten tautien riskiä. Vähemmän kilpailijoita ja petoeläimiä, ei munien huuhtelutapahtumia ja enemmän orgaanista ainesta jäljellä olevissa seisovissa vesissä kuivina aikoina edistävät toukkien kehitystä ja hyttyspopulaatioiden kasvua (Stanke et al., 2013; Chase ja Knight, 2003). Erityisesti Länsi-Niilin viruksen (WNV) osalta veden niukkuus saa linnut (WNV:n säiliöisännät) ja Culex-hyttyset (WNV:n vektorit) kerääntymään jäljellä olevien vesilähteiden ja ihmisasutusten ympärille, mikä voi tehostaa taudinaiheuttajien leviämistä ja lisätä Länsi-Niilin kuumeen puhkeamisriskiä ihmisten keskuudessa (Paz, 2019; Cotar et al., 2016; Wang et al., 2010; Shaman et al., 2005).

Erityisesti Länsi-Niilin viruksen (WNV) osalta veden niukkuus saa linnut (WNV:n säiliöisännät) ja Culex-hyttyset (WNV:n vektorit) kerääntymään jäljellä olevien vesilähteiden ja ihmisasutusten ympärille, mikä voi tehostaa taudinaiheuttajien leviämistä ja lisätä Länsi-Niilin kuumeen puhkeamisriskiä ihmisten keskuudessa (Paz, 2019; Cotar et al., 2016; Wang et al., 2010; Shaman et al., 2005).

Metsäpalojen ja ilmanlaadun muutosten terveysvaikutukset

Ilman sadetta pienhiukkasten (PM2,5 ja PM10) pitoisuudet ilmassa nousevat ja lisäävät kroonisten hengitysvaikeuksien pahenemisen, hengitystieinfektioiden ja ennenaikaisten kuolemien riskiä (EEA, 2023c). Kuivuuteen liittyvien maastopalojen aiheuttama savu heikentää erityisesti ilmanlaatua (lähinnä PM2,5-hiukkastenlisääntymisen vuoksi) myös paikoissa, jotka ovat kaukana palolähteestä. Tulipalot ja savu aiheuttavat fyysisiä ja psyykkisiä terveysvaikutuksia, mukaan lukien palovammat, vammat tai kuolema, kuumuuteen liittyvät ongelmat, hengityselinsairaudet ja sydän- ja verisuonitaudit, traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja unettomuus (Xu et al., 2020; Liu ym., 2015).

Vaikutukset ravitsemukseen

Kuivuus voi vähentää satoja, mikä johtaa tiettyjen elintarvikkeiden paikalliseen puutteeseen, mikä voi johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun koko Euroopassa (Yusa et al., 2015). Hintojen nousu ja elintarvikkeiden, erityisesti ravitsevien elintarvikkeiden, kuten hedelmien ja vihannesten, saatavuuden heikkeneminen voivat aiheuttaa henkistä stressiä ja ruokavalion muutoksia kohti halvempia ja vähemmän terveellisiä elintarvikkeita tai johtaa aterioiden ohittamiseen erityisesti pienituloisissa ryhmissä (UNDRR, 2021; ECIU, 2023; Euroopan ympäristökeskus, 2024). Aliravitsemus lisää myös terveydenhuollon kustannuksia ja vähentää tuottavuutta, mikä voi aiheuttaa terveysongelmia ja ruokkia köyhyyden kierrettä (YK, 2021). Eniten aliravitsemuksen vaarassa ovat henkilöt, joilla on heikompi sosioekonominen asema, raskaana olevat naiset ja pienet lapset.

Mielenterveys & hyvinvointi

Kuivuus voi aiheuttaa sekä mielenterveysongelmia (esim. ahdistusta, emotionaalista ja psykologista ahdistusta) että mielenterveyssairauksia (esim. masennusta, traumaperäistä stressihäiriötä, itsemurha-ajatuksia) erityisesti yhteisöille, jotka ovat riippuvaisia säähän liittyvistä käytännöistä ja ovat siksi alttiita kuivuudelle, kuten maanviljelijöille ja maaseutuyhteisöille (Yusa et al., 2015). Huonot mielenterveystulokset liittyvät pääasiassa kuivuuden taloudellisiin vaikutuksiin. Viljelijöille kuivuuteen liittyvät taloudelliset vaikutukset johtuvat tyypillisesti sadon menetyksestä ja karjan epäonnistumisesta, mikä johtaa taloudellisiin rajoitteisiin, työttömyyteen, toimeentulon menetykseen ja lisästressiin, sosiaaliseen eristyneisyyteen, ahdistukseen, masennukseen ja itsemurhiin (Vins et al., 2015; Salvador ym., 2023).

Havaitut vaikutukset

Veden niukkuus ja kuivuus ovat yhä yleisempiä ja laajalle levinneitä EU:ssa (ETA, 2024). Vuonna 2019 veden niukkuus vaikutti 38 prosenttiin EU:n väestöstä (komissio, 2023). Kuivuuteen liittyvät vaikutukset ovat todennäköisesti pahempia alueilla, joilla vesivaroihin kohdistuu suuria paineita, kuten Välimerellä.

Juomavesipulasta johtuvat terveysvaikutukset

Euroopan yleisesti hyvin säänneltyjen julkisten vesihuoltojärjestelmien vuoksi juomavesipulasta johtuvat terveysvaikutukset ovat harvinaisia. Juomavesipula on kuitenkin ollut Euroopassa viime vuosina yleisempää ankaran kuivuuden vuoksi. Esimerkiksi vuosina 2022 ja 2023 Ranskassa ja vuosina 2023 ja 2024 Espanjassa useiden kuntien juomavesihuolto häiriintyi. Tarjoamalla väestölle vesisäiliöaluksilla kuljetettua juomavettä tai pullotettua vettä estettiin suurelta osin ruoansulatuskanavan sairauksia tai muita vesipulasta johtuvia terveysvaikutuksia. Irlannissa taas pitkä kuiva kausi ja siihen liittyvät vedenkäyttörajoitukset vuonna 2018 johtivat E. coli -bakteerin saastuttaman käsittelemättömän veden käyttöön lehtivihannesten kasteluun. Tämä johti yhteen suurimmista toksiinia tuottavien E. coli -bakteerien (STEC) aiheuttamista elintarvikevälitteisistä taudinpurkauksista, jotka vaikuttivat lähes 200 ihmiseen eri puolilla maata ja joista osa edellytti sairaalahoitoa (Health Protection Surveillance Centre Ireland, 2023, henkilökohtainen viestintä).

Vesivälitteiset taudit

Yleisesti ottaen Euroopan korkealaatuinen juomavesihuolto- ja seurantajärjestelmä estää tautien leviämisen saastuneen juomaveden välityksellä. Yksityisistä kaivoista peräisin oleva juomavesi on kuitenkin yhdistetty vesivälitteisten tautien puhkeamiseen. Esimerkiksi Irlannissa, jossa arviolta 15 prosenttia väestöstä käyttää yksityisistä pohjavesilähteistä peräisin olevaa juomavettä, STEC-tartuntoja (toksiinia tuottavia E. coli -bakteereja, jotka aiheuttavat vatsasairauksia) esiintyy Euroopassa vuosittain eniten (ECDC, 2023), ja suurin osa tartunnoista liittyy juomaveteen (Health Service Executive, 2021).

Kuivuus vuosina 2015–2018 vaikutti osaltaan kloridin ja sulfaatin, raskasmetallien, arseenin ja lääkkeiden, kuten metoprololin ja ibuprofeenin, kohonneisiin pitoisuuksiin Elbe-, Rein- ja Meuse-joissa (Wolff ja van Vliet, 2021), mikä lisäsi terveysriskejä.

Vektorivälitteiset taudit

Vuonna 2018 Länsi-Niilin virustartuntojen lisääntyminen Euroopassa liittyi kosteaan kevääseen, jota seurasi kuivuus (Semenza ja Paz, 2021; ECDC, 2018). Ilmasto-olojen muuttuessa viime vuosikymmeninä Länsi-Niilin viruksen leviämisriski on kasvanut tasaisesti kaikkialla Euroopassa. Länsi-Niilin virusepidemian riskin suhteellinen kasvu vuosina 2013–2022 verrattuna vuosien 1951–1960 lähtötilanteeseen oli 256 prosenttia. Suhteellinen riskin kasvu oli suurinta Itä-Euroopassa (516 prosenttia) ja Etelä-Euroopassa (203 prosenttia) (ETA, 2022).

Metsäpalojen ja ilmanlaadun muutosten terveysvaikutukset

Pienhiukkasten aiheuttama ilman pilaantuminen aiheutti 238 000 ennenaikaista kuolemaa 27 jäsenvaltion EU:ssa vuonna 2020 (ETA, 2023b). Vaikka ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat yleisesti laskussa EU:ssa (ETA, 2023b), pitkittyneet kuivat olosuhteet ja maastopalot hidastavat laskua (CAMS, 2023). Metsäpalot aiheuttavat lukuisia kuolonuhreja ja terveysongelmia Euroopassa, erityisesti Välimeren alueella. Tutkimuksessa, johon osallistui 27 Euroopan maata, arvioitiin, että vuosina 2005 ja 2008 oli 1 483 ja 1 080 ennenaikaista kuolemaa, jotka johtuivat kasvillisuuden paloperäisestä PM2.5 -hiukkasesta , ja että vaikutukset olivat suuremmat Etelä- ja Itä-Euroopassa (Kollanus et al., 2017). Vuonna 2021 itäisellä ja keskisellä Välimeren alueella arvioitiin 376 ennenaikaista kuolemaa, jotka johtuivat lyhytaikaisesta altistumisesta maastopalojen aiheuttamille otsonin ja PM2.5:n muutoksille (Zhou ja Knote, 2023). Vuosina 1980–2022 32 ETA-maassa kirjattiin myös suoraan metsäpalojen aiheuttamia 702 kuolonuhria. Metsäpaloista kärsivät populaatiot voivat myös käyttää suurempia määriä lääkkeitä uni- ja ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon (Caamano-Isorna et al., 2011).

Vaikutukset ravitsemukseen

Kuivuusolosuhteet heikentävät tuoreiden ja terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta EU:ssa (ETA, 2023a). Espanjan helleaalto ja kuivuus vuonna 2022 johtivat huomattaviin hinnankorotuksiin, jotka johtuivat vakavista satotappioista, esimerkiksi oliiviöljyn osalta lähes +50 prosenttia (ECIU, 2023). Myös Espanjassa tomaattien, parsakaalin ja appelsiinien hinnat nousivat 25–35 prosenttia kuivuuteen liittyvien satotappioiden vuoksi kesällä 2023 (Campbell, 2023). Lancet Countdown in Europe arvioi, että vuonna 2021 kuumat ja kuivat päivät aiheuttivat kohtalaista tai vakavaa ruokaturvattomuutta lähes 12 miljoonalle ihmiselle 37:ssä Euroopan maassa, mikä on viidesosa niistä lähes 60 miljoonasta ihmisestä, jotka kärsivät yhteensä vähintään kohtalaisesta ruokaturvattomuudesta. Vuonna 2021 kuivuus työnsi 3,5 miljoonaa ihmistä puutteelliseen elintarviketurvaan verrattuna vuosien 1981–2010 keskiarvoon, mikä on todennäköisempää pienituloisten perheiden keskuudessa (Dasgupta ja Robinson, 2022; van Daalen et al., 2024).

Mielenterveys & hyvinvointi

Vaikka kuivuuden mahdolliset kielteiset vaikutukset mielenterveyteen ovat tiedossa, vain harvoissa tutkimuksissa näitä vaikutuksia kvantifioidaan. Maanviljelijöillä – ja heidän kumppaneillaan – on yleensä huomattavasti enemmän masennusta, ahdistusta ja itsemurhia kuin muulla väestöllä. Ranskassa maanviljelijöiden itsemurhien määrä on lähes 40 prosenttia suurempi kuin koko väestön (Euractiv, 2022).

Ennustetut vaikutukset

Juomavesipulasta johtuvat terveysvaikutukset

Vesipulasta johtuviin julkisen vesihuollon rajoituksiin liittyvien terveysvaikutusten nykyinen, hyvin alhainen esiintyvyys jopa Euroopan vakavien kuivuuskausien aikana näyttää viittaavan siihen, että terveysvaikutukset pysyvät tulevaisuudessa vähäisinä.

Vesivälitteiset taudit

Kuivuuden odotetaan edelleen vähentävän veden määrää ja virtaavan paikallisesti ja tilapäisesti, mikä lisää vesivälitteisten tautien riskiä virkistysvesissä. Jos sekä juomaveden että uimaveden hyviä seurantakäytäntöjä ylläpidetään, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja rajoittaa. Tartuntariskit voivat kuitenkin kasvaa, kun veden käyttäjät siirtyvät vaihtoehtoisiin juomavesilähteisiin, kuten yksityisiin kaivoihin tai kerättyyn sadeveteen, veden niukkuuden ja siihen liittyvien vedenkäytön rajoitusten vuoksi.

Vektorivälitteiset taudit

Kuivuusolosuhteet yhdistettynä luoviin vedenkeruutekniikoihin kuivuudelle altistuneen väestön keskuudessa voivat lisätä hyttysten toukkien kehittymisen todennäköisyyttä seisovan veden lisääntymisen vuoksi. Lisääntyneiden kuivuusolosuhteiden ja ilmaston aiheuttaman muutoksen hyttysten levinneisyysalueen laajenemisessa odotetaan lisäävän hyttysten levittämien tautien esiintymistä tietyillä alueilla (Liu-Helmersson et al., 2019). Sitä vastoin kesän kuivuuden odotettu lisääntyminen Etelä-Euroopan maissa, jotka tällä hetkellä tarjoavat sopivia elinympäristöjä tiikerihyttyskannoille (Aedesalbopictus), kuten Pohjois-Italiassa, luo tulevaisuudessa vähemmän sopivia olosuhteita hyttyselle ja vähentää esimerkiksi chikungunyan tai denguen tartuntariskiä (Tjaden et al., 2017).

Metsäpalojen ja ilmanlaadun muutosten terveysvaikutukset

Ilman epäpuhtauksien kielteisten terveysvaikutusten odotetaan vähenevän EU:ssa ajan mittaan, mutta kuivuuteen liittyvän pölyn ja maastopalojen aiheuttaman savusumun odotetaan hidastavan tätä prosessia. Kuivuuden ja lämpötilan nousun odotetaan lisäävän metsäpalojen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta ja pidentävän maastopalojen riskikautta erityisesti Välimeren maissa mutta myös Euroopan lauhkeilla alueilla (ETA, 2024). Useampien ihmisten Euroopassa odotetaan altistuvan metsäpaloille, kun paloalttiit alueet laajenevat ja laajenevat kaupunkialueille (EEA, 2020b).

Ilmastonmuutosskenaariossa, jossa päästöt ovat suuret, maastopalojen aiheuttamien kuolemantapausten odotetaan lisääntyvän huomattavasti vuoteen 2071–2100 mennessä (138 prosenttia). Vuosittain arvioidaan menetettävän keskimäärin 57 ihmishenkeä (Forzieri ym., 2017).

Vaikutukset ravitsemukseen

Kuivuus Euroopassa ja sen ulkopuolella vähentää edelleen satoa. Tämä voi johtaa elintarvikkeiden saatavuuden ja saavutettavuuden heikkenemiseen Euroopassa, erityisesti pienituloisissa kotitalouksissa, mikä aiheuttaa ravitsemuksellisia riskejä ja niihin liittyviä terveysvaikutuksia (EEA, 2024).

Policy -vastaukset

Kuivuuteen varautumista koskevilla kattavilla politiikoilla, kuten kuivuudenhallinnan suunnittelulla, vesivarojen hallinnalla ja veden kysynnän hallinnalla, voi olla myönteisiä vaikutuksia moniin kuivuuteen liittyviin terveysvaikutuksiin. Yhdennetyt ja ennakoivat lähestymistavat kuivuusriskien hallintaan parantavat yhteiskunnallista valmiutta ja auttavat ehkäisemään ja rajoittamaan terveysvaikutuksia paremmin kuin perinteinen, lyhyen aikavälin ja reaktiivinen lähestymistapa kuivuuskriiseihin. Maailman ilmatieteen järjestön integroidun kuivuudenhallintaohjelman kolme pilaria ovat a) kuivuuden seuranta ja varhaisvaroitus, b) haavoittuvuus- ja vaikutustenarviointi sekä c) kuivuuteen varautuminen, sen hillitseminen ja siihen reagoiminen (Salvador ym., 2023), joilla kullakin vähennetään kuivuuden vaikutusten riskiä ja niihin liittyviä terveysvaikutuksia. Myös veden kiertoon keskittyvillä sopeutumisstrategioilla voidaan vahvistaa terveydenhuoltoalan valmiutta varautua kuivuuteen liittyviin vaikutuksiin, kuten lämpöterveyttä koskeviin toimintasuunnitelmiin ja ilmaston kannalta herkkien tautien parempaan seurantaan ja torjuntaan.

Veden saatavuus ja laatu

Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja on yleiseurooppalaisen alueen maita oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jonka tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kestävän vesihuollon avulla sekä ehkäisemällä ja torjumalla veteen liittyviä sairauksia. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan EU:n strategiaan sisältyy sitoumuksia parantaa aihekohtaisten suunnitelmien ja muiden mekanismien, kuten vesivarojen jakamisen ja vesilupien, koordinointia ja auttaa takaamaan vakaan ja varman juomaveden saannin kannustamalla sisällyttämään ilmastonmuutoksen riskit vesihuollon riskianalyyseihin. Juomavesidirektiivin korvaavalla ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua koskevalla EU:n direktiivillä säännellään julkista vesihuoltoa ja puututaan vesirajoituksiin liittyviin riskeihin ja niiden vaikutuksiin veden laatuun, mikä edellyttää lisäseurantaa kuivuuden aikana. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä keskitytään varmistamaan, että pinta- ja pohjavesien epäpuhtauspitoisuudet pysyvät ihmisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten tasojen alapuolella. Veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista annetulla asetuksella pyritään edistämään ja helpottamaan käsitellyn yhdyskuntajäteveden turvallista uudelleenkäyttöä maatalouden keinokasteluun vastauksena veden niukkuuteen ja veden laadun heikkenemiseen, joka johtuu osittain ilmastonmuutoksesta. EU:n uimavesidirektiivillä seurataan E. coli -bakteerin ja enterokokkien kaltaisia epäpuhtauksia sekä virkistysvesien sinilevä- ja leväkukintoja. Vain kahdeksan jäsenvaltiota on tähän mennessä laatinut kuivuudenhallintasuunnitelmia joillekin tai kaikille vesipiireilleen (Alankomaat, Espanja, Italia, Kreikka, Kypros, Slovakia ja Tšekki).

Muut kuivuuteen liittyvät terveysuhat

Jotta ihmisiä voidaan ehkäistä ja suojella vektorivälitteisiltä taudeilta, olisi otettava käyttöön tiedotuskampanjoita, sadeveden keruuta koskevia teknisiä ohjeita ja operatiivisia seurantajärjestelmiä. Kaiken kaikkiaan kattava ja monitahoinen lähestymistapa on olennaisen tärkeä, jotta voidaan puuttua kuivuuden moninaisiin terveysvaikutuksiin. Kuivuuteen liittyvien maastopalojen aiheuttamien ilmanlaatuongelmien ratkaisemiseksi maankäytön suunnittelu, kehittymättömällä maalla toteutettavien toimien sääntely ja varhaisvaroitusjärjestelmät, kuten EFFIS EU:n tasolla ja tekstiviestit kansallisella ja paikallisella tasolla, ovat elintärkeitä (ECHO, 2023).

Ravitsemuksen vaikutusten vähentämiseksi maatalousalan sopeutumisella, kuten vedenkäytön kannalta tehokkailla viljelymenetelmillä, voidaan parantaa kykyä sietää äärimmäisiä ilmasto-olosuhteita, kuten kuivuutta. Terveellisten ja kestävien elintarvikevalintojen kannustimet vähentävät myös terveysvaikutuksia. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta tietoisuus- ja koulutusohjelmat sekä yhteisölähtöiset aloitteet maanviljelijöille, mukaan lukien itsemurhien ehkäisy, ovat hyödyllisiä (Yusa et al., 2015).

Further information (lisätietoja)

Referenssit

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.