eea flag

Tulviin liittyvät kuolemantapaukset (1980–2023)

Lähde: Kehittäjä: RiskLayer GmBH. Aineisto on laadittu ja asetettu saataville Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan komission (TTK) välisen palvelutasosopimuksen ”Mainstreaming GEOSS Data Sharing and Management Principles in support of Europe’s Environment” mukaisesti. Katso metatiedot täältä.

Terveyskysymykset

Tulvat voivat vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Tulvien aikana välittömiä fyysisiä terveysvaikutuksia ovat hukkuminen, esinekontaktin aiheuttamat vammat tulvavedessä, hypotermia ja sähkövammat. RiskLayer GmMH:n CATDAT-tietojen mukaan ETA-32-maissa menetettiin 5 688 henkeä tulvien vuoksi vuosina 1980–2023.

Tulvien aiheuttama jäteveden ylivuoto lisää tartuntatautien riskiä erityisesti lapsilla (EEA, 2020). Tulvat lisäävät virusinfektioiden, kuten noroviruksen, A-hepatiitin ja rotaviruksen, riskiä. Cryptosporidium spp.- ja Giardia-loistenaiheuttamat infektiot (vähemmässä määrin); ja Campylobacter spp:n,patogeenisen E.colin, Salmonella enterican ja vähemmässä määrin Shigella spp:n aiheuttamat bakteeri-infektiot. (ECDC, 2021).

Tulvien jälkeen (esim. kellareissa, puutarhoissa, puistoissa ja maatalouspelloilla) seisova vesi voi luoda sopivia paikkoja hyttysten lisääntymiselle, mikä lisää hyttysten levittämien tautien riskiä. Lisäksi sydänkohtausten, hengitysvaikeuksien ja huonojen raskaustulosten riski voi kasvaa (ECDC, 2021; Paterson et al., 2018).

Tulvien välillisiin vaikutuksiin sekä tulvien aikana että niiden jälkeen kuuluvat lääketieteellisten hoitojen keskeytymisestä aiheutuvat terveysongelmat; puhdistamiseen ja jälleenrakentamiseen liittyvä fyysinen työmäärä; pula lääkinnällisestä avusta, sähköstä tai puhtaasta vedestä; ja ongelmia elintarvikkeiden, sähkön tai sanitaation toimitusketjuissa (Paterson et al., 2018). Tulvavedet voivat aiheuttaa omaisuusvahinkoja, jotka voivat johtaa siirtymiseen ja tilanahtauteen. Asuminen tulva-asunnoissa voi johtaa keuhko- ja systeemisiin sieni-infektioihin (esim. ilmassa ja pölyssä leviävästä Aspergillus-sienestä)ja mykotoksiinialtistukseen.

Tulvat voivat myös johtaa työpaikkojen menetyksiin, lastenhoito- ja koulupalvelujen puutteeseen ja perheväkivallan lisääntymiseen (Mason et al., 2021). Jopa 75 prosenttia tulvista kärsivistä ihmisistä kärsii mielenterveysongelmista: trauma, henkinen ahdistus lyhyellä aikavälillä posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD), ahdistuneisuus, unettomuus, psykoosi ja masennus (Munro et al., 2017; WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2013).

Tulvien haittavaikutuksille erityisen alttiita väestöryhmiä ovat vanhukset, lapset, kroonisista sairauksista tai fyysisistä vammoista kärsivät henkilöt ja raskaana olevat naiset (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2017). Väliaikaisissa turvakodeissa majoittuvat ihmiset ovat alttiimpia terveysongelmille, koska tartuntatautien taudinaiheuttajille altistuminen on todennäköisempää yhteismajoituksessa ja heidän säännöllinen terveydenhuoltonsa on häiriintynyt. Hätä- ja sairaankuljetuspalvelujen työntekijöillä on suurempi riski saada vesivälitteisiä tauteja kohonneen työperäisen altistuksen vuoksi, koska he joutuvat kosketuksiin saastuneen tulvaveden, roskien ja mutan kanssa (ECDC, 2021).

Havaitut vaikutukset

Yhteisen tutkimuskeskuksen mukaan 172 000 ihmistä Euroopassa (EU-27 + Yhdistynyt kuningaskunta) altistuu tällä hetkellä vuosittain jokitulville (Dottori et al., 2020) ja 100 000 rannikkotulville (Vousdoukas et al., 2020). Kymmenesosa Euroopan kaupunkiväestöstä asuu tällä hetkellä mahdollisesti tulvavaarassa olevilla alueilla (EEA, 2020). Yli kolmannes Euroopan väestöstä asuu rannikkoalueilla (EEA, 2021c).

Vuosina 1980–2022 tulvat ovat johtaneet 5 582 kuolonuhriin ETA:n jäsenvaltioissa. Mukaan Paprotny et al. (2018), tulvatrendit vuosina 1870–2016 osoittavat vuotuisten tulva-alueiden ja tulvasta kärsivien henkilöiden määrän kasvavan tasaisesti. Kuolonuhrien määrä on kuitenkin vähentynyt tänä aikana, mikä viittaa siihen, että valmius hätä- ja terveydenhuoltojärjestelmiin on parantunut. Keski- ja Länsi-Euroopassa kesällä 2021 esiintyneet tulvat, joissa kuoli ainakin 212 ihmistä, olivat kuitenkin tappavin säähän liittyvä tulva Euroopassa yli 50 vuoteen (ECDC, 2021).

Ennustetut vaikutukset

Tulvariski ilmaston muuttuessa todennäköisesti kasvaa monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa. Sekä suuria että keskisuuria päästöjä koskevien skenaarioiden ennusteet osoittavat suurta luottamusta äärimmäisten sademäärien lisääntymiseen Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopan alueilla ja Alppien alueella, kun taas Etelä-Eurooppaa koskevat ennusteet ovat vaihtelevampia (IPCC, 2021; Euroopan ympäristökeskus, 2021b).

Ilmaston muuttuessa vuosituhannen lopulla jokien vuotuisten tulvien arvioidaan aiheuttavan Euroopassa 252 000 ihmistä, jos ilmasto lämpenee 1,5 celsiusasteella. 338 000 kahden celsiusasteen skenaariossa; ja 484 000 – yli kolminkertainen määrä nykyisiin lukuihin verrattuna – 3 °C:n skenaariossa. Sopeutumistoimilla altistuva väestö voidaan kuitenkin rajoittaa enintään 100 000:een kaikissa ilmaston lämpenemisskenaarioissa (Dottori ym., 2020).

Euroopan merten suhteellinen merenpinta nousee edelleen koko tämän vuosisadan ajan kaikissa päästöskenaarioissa, mikä lisää rannikkotulvia useimmilla Euroopan rannikoilla (EEA, 2021c). Ennusteiden mukaan jopa 2,2 miljoonaa ihmistä altistuu rannikkotulville vuoteen 2100 mennessä suurten päästöjen skenaariossa ja 1,4 miljoonaa ihmistä maltillisen lieventämisen skenaariossa, jos uusia sopeutumistoimenpiteitä ei toteuteta. Sopeutumistoimenpiteillä näiden lukujen odotetaan vähenevän 0,8 miljoonaan ja 0,6 miljoonaan (Vousdoukas et al., 2020).

Kroonisista sairauksista ja sosiaalisesta eristyneisyydestä kärsivä Euroopan ikääntyvä väestö on yhä alttiimpi tulviin liittyville fyysisille ja henkisille terveysongelmille. Kaupungistumisen lisääntyminen, johon liittyy tulvatasanteiden jatkuva kehittäminen ja kaupunkien pintojen tiiviimpi sulkeminen, lisää todennäköisesti myös eurooppalaisten altistumista tulville.

Policy -vastaukset

Toimenpiteet väestön terveyden suojelemiseksi tulvilta voidaan jakaa ennaltaehkäisyn, varautumisen, reagoinnin ja elpymisen kannalta merkityksellisiin toimenpiteisiin (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2017). Pitkän aikavälin ennaltaehkäisyyn kuuluvat muun muassa tulvariskialueiden tunnistaminen, tulvaherkkä kaupunkisuunnittelu, jossa keskitytään kaupunkien viherryttämiseen ja pintojen läpäisevyyteen. Muita tulvia ehkäiseviä toimenpiteitä ovat muun muassa ihmisen toiminnan siirtäminen pois tulvatasangoilta, viemärijärjestelmien parantaminen; ja tulvantorjuntainfrastruktuurin, kuten patojen tai patojen, käyttö (EEA, 2020). Esimerkkejä valmius- ja reagointitoimenpiteistä ovat häiriönsietokykyiset vesihuolto- ja sanitaatiojärjestelmät; tulvankestävät rakennukset; evakuointikeskusten saatavuus; käytössä on tulvaterveysvalmiussuunnitelma. Tähän sisältyvät terveydenhuoltolaitoksia koskevat valmiussuunnitelmat, joiden avulla ne voivat jatkaa toimintaansa työn organisoinnin, potilaiden hoidon, toimitusten hallinnan sekä vesi- ja jätevesihuollon osalta (WHO:n Euroopan aluetoimisto, 2017).

Euroopan tasolla tulvien vaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä tehokkaasti varhaisvaroitusjärjestelmiä, kuten Euroopan tulvatietojärjestelmää (EFAS), joka on Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun (CEMS) osa. EU:n RescEU-ohjelma tarjoaa yhteistoiminnallista tukea maille katastrofitilanteissa (kuten vakavissa tulvissa) suojelemalla kansalaisia ja hallitsemalla riskejä.

Elvytystoimenpiteisiin kuuluvat mielenterveyden jälkihoito, haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevat säännökset, sähkövaarojen välttäminen toipumisen ja puhdistuksen aikana sekä epidemiologinen/hygieeninen/hygieeninen seuranta.

Further information (lisätietoja)

Referenssit

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.