Elintarvikevälitteiset taudit

Ilmastonmuutos ja elintarvikevälitteiset sairaudet

Ilmastonmuutos on merkittävä uhka maailman elintarviketurvallisuudelle. Lämpötilan, kosteuden ja sademäärien muutokset sekä äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ja voimakkuus vaikuttavat jo moniin elintarvikejärjestelmän osa-alueisiin. Muutokset sää- ja ilmasto-oloissa vaikuttavat myös joidenkin elintarvikevälitteisten tautien esiintymistiheyteen ja vakavuuteen sekä patogeenisten virusten, bakteerien ja toksiinia tuottavien mikro-organismien leviämiseen. Ilmastonmuutokset vaikuttavat myös haitallisten vieraslajien ja vektorien leviämiseen, mikä voi olla haitallista kasvien, eläinten ja ihmisten terveydelle. Pintaveden lämpeneminen ja valtamerten happamoituminen yhdistettynä lisääntyneisiin ravinnepanoksiin voivat myös johtaa toksiinia tuottavien levien kasvuun ja leviämiseen. Tämä vaarantaa kalojen ja äyriäisten turvallisuuden ja voi aiheuttaa äyriäisten ja äyriäisten kulutukseen liittyviä taudinpurkauksia rannikkoalueilla.

Mykotoksiinit

Mykotoksiinit ovat myrkyllisiä yhdisteitä, joita Aspergillus-, Penicillium-, Fusarium- ja Claviceps-sienet tuottavat luonnollisesti. Ilmastonmuutos muuttaa sienien käyttäytymistä ja jakautumista, mikä johtaa myrkkyjen leviämiseen uusiin paikkoihin. Lämpötila ja kosteus ovat tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sienien kasvuun, viljelykasvien infektioihin ja mykotoksiinin myrkyllisyyteen. Esimerkiksi aflatoksiinit ovat karsinogeenisia mykotoksiineja, joita tuottaa kaksi Aspergillus-lajia, sieni, jota esiintyy alueilla, joilla on kuuma ja kostea ilmasto (EFSA, 2020a). Ilmastonmuutokseen liittyvä lämpötilan ja kosteuden nousu vaikutti todennäköisesti aflatoksiinien esiintymiseen Etelä-Euroopassa 2000-luvun alussa ja niiden tasaiseen leviämiseen pohjoiseen sen jälkeen. Ilmastonmuutoksen aiheuttama aflatoksiinien esiintyminen viljassa EU:ssa on mallinnettu, ennustettu ja kartoitettu teoksessa Battilani et al., 2012.

Vain tietyt sienilajit ovat vastuussa tärkeimmistä mykotoksiiniluokista, jotka liittyvät terveysongelmiin. Näitä mykotoksiineja ovat aflatoksiini B₁ (AFB₁), deoksinivalenoli (DON), fumonisiini B₁ (FB₁), zearalenoni (ZEN) ja okratoksiini A (OTA). Nämä lajit voivat saastuttaa viljelykasveja, elintarvikkeita ja eläinten rehua, mikä johtaa erilaisiin kielteisiin terveysvaikutuksiin, mukaan lukien hormonitoiminnan ja hermoston häiriöt. Ne voivat myös olla syöpää aiheuttavia (EEA, 2025).

Mykotoksiineja löytyy maataloustuotteista ympäri maailmaa. Esimerkiksi DON, trikotekeeni, esiintyy usein vehnässä, maississa ja ohrassa lauhkeilla alueilla (ETA, 2025). FB₁ esiintyy pääasiassa maississa, vehnässä ja muissa viljoissa (Battilani et al., 2016; HBM4EU, 2022a; Khan, 2024). Molemmat myrkyt voivat aiheuttaa terveyshaittoja. Erityyppiset mykotoksiinit voivat myös sekoittua viljelykasveihin, elintarvikkeisiin ja rehuihin, mikä voi olla vuorovaikutuksessa ja lisätä eläimille ja ihmisille aiheutuvia riskejä (EFSA 2020b).

Mykotoksiineja voi esiintyä kasveissa kasvun aikana tai sadonkorjuun jälkeen, ja ne voivat jäädä elintarvikkeisiin myös pesun, kypsennyksen tai jalostuksen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että jotkut kestävät lämpöä ja tyypillisiä ruoanvalmistusmenetelmiä. Mykotoksiinien havaitseminen elintarvikkeista, rehuista ja viljelykasveista on vaikeaa ilman testausta, koska ne ovat usein näkymättömiä ja myös hajuttomia ja mauton (EEA, 2025).

Jäljempänä esitetään yleiskatsaus DON- ja FB1-altistukseen liittyvistä terveysvaikutuksista (kaavio 1). Tämä luku on laadittu mykotoksiineja koskevaa EEA:n katsausta varten, ja se perustuu Horisontti 2020 -puiteohjelman HBM4EU-hankkeesta saatuihin ihmisten biomonitorointitietoihin, joissa tarkasteltiin DON- ja FB1-altistukseen liittyviä terveysvaikutuksia (EEA, 2025).

Kaavio 1 Yleiskatsaus DON- ja FB1-altistukseen liittyvistä terveysvaikutuksista ja mahdollisista altistumisreiteistä eri altistusskenaarioiden mukaan (ETA, 2025)

Haitalliset ja vieraslajit sekä tauteja aiheuttavat vektorit

Vieraslajit ovat eläimiä, kasveja tai mikro-organismeja, jotka on tuotu ihmisen toiminnan seurauksena (eli kaupan globalisaatio, matkailun kasvu) alueelle, jota se ei olisi voinut saavuttaa yksin. Jos niistä tulee invasiivisia, ne voivat aiheuttaa vakavia ongelmia uusilla alueilla, kuten maatalouden tuholaisissa tai kotieläintalouden tautien levittäjinä. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa vieraslajien esiintymisen todennäköisyyteen uusilla paikoilla luomalla suotuisammat elinympäristöolosuhteet, mikä johtaa lisääntyneeseen leviämiseen ja suurempaan saastumisriskiin (EFSA, 2020c). Esimerkiksi Euroopassa omenaetanat ovat uhka Etelä-Euroopan kosteikoille, sillä äärimmäiset sääilmiöt ja tulvat (joihin ilmastonmuutos vaikuttaa) lisäävät tämän tuhoojan luonnollista leviämistä jokien ja kanavien kautta (EFSA, 2014).

Ilmastonmuutos voi myös vaikuttaa vektorilajien (esim. kärpäset, hyttyset, puutiaiset) muodostumiseen ja pysyvyyteen. Vektorilaji on eläin, joka voi tartuttaa tartunnanaiheuttajan tartunnan saaneesta eläimestä ihmiseen tai toiseen eläimeen. VectorNet-tietokannassa on tietoa useiden sellaisten hyttys-, punkki-, hiekkakärpäs- ja purikärpäslajien levinneisyydestä Euroopassa, jotka voivat olla ihmisten tai eläinten terveyteen vaikuttavien taudinaiheuttajien vektoreita.

Zoonoottiset taudit

Tartuntojen tai tautien (eläintautien) leviäminen eläinten ja ihmisten välillä on merkittävä elintarviketurvallisuusriskin lähde. Ympäristötekijät, kuten lämpötila, sademäärä ja kosteus, vaikuttavat salmonellan ja kampylobakteerin kaltaisten bakteerien jakautumiseen ja eloonjäämiseen. Noroviruksen esiintyminen esimerkiksi ostereissa liittyy myös rankkasateiden ja tulvien aiheuttamaan jätevesien valumaan (EFSA, 2020c). EFSAn (2020c) mukaan vibrio ja siguatoksiinit ovat todennäköisimmin elintarviketurvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden esiintyminen Euroopassa on todennäköisintä, ja molemmat liittyvät kalojen ja äyriäisten kulutukseen.

Osana ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten torjuntaa EFSAn ja ECDC:n yhteisessä vuotuisessa One Health Zoonoses -raportissa seurataan yhdessä eläin-, elintarvike- ja ihmistietoja, jotta ilmastosignaalit pääsevät pintaan (EFSA ja ECDC, 2024).

Vibrio-bakteerit merenelävissä

Vibriot ovat vesiohenteisia bakteereja, jotka elävät pääasiassa rannikko- ja murtovesissä, kun ne menestyvät lauhkeissa ja lämpimissä vesissä, joiden suolapitoisuus on kohtalainen. Ne voivat aiheuttaa gastroenteriitin tai vakavia infektioita ihmisille, jotka ovat kuluttaneet raakoja tai alikypsennettyjä mereneläviä / äyriäisiä, kuten ostereita. Kosketus Vibriosia sisältävään veteen voi myös aiheuttaa haava- ja korvainfektioita.

Koska äärimmäiset sääilmiöt, kuten helleaallot, ovat lisääntyneet viimeisten 20 vuoden aikana, Vibrio-infektiot ovat lisääntyneet Euroopassa. Lämpimät rannikkovedet ovat laajentaneet alueita, joilla Vibrio-bakteerit voivat lisääntyä, mikä on lisännyt saastuneiden kalojen ja äyriäisten kulutuksesta johtuvien infektioiden riskiä. Erityisen riskialttiita alueita ovat murtovedet tai vähäsuolaiset vedet (esim. Itämeri, Itämeren ja Pohjanmeren jokisuiden vaihettumisalueet ja Mustameri) sekä rannikkoalueet, joilta virtaa suuria vesimääriä. EFSA on äskettäin (2024) antanut kattavan yleiskatsauksen Vibrio spp. -lajien kansanterveyteen liittyvistä näkökohdista, jotka liittyvät kalojen ja äyriäisten kulutukseen EU:ssa.

Siguatoksiinit ja muut merelliset biotoksiinit

Meribiotoksiinit ovat kemiallisia epäpuhtauksia, joita tietyntyyppiset levät ja muut mikro-organismit tuottavat luonnostaan. Ne voivat päästä elintarvikeketjuun pääasiassa kalan ja muiden äyriäisten, kuten nilviäisten ja äyriäisten, kulutuksen kautta. Lämpötila vaikuttaa voimakkaasti niiden esiintymiseen meri- ja makean veden ympäristöissä (EFSA, 2020c).

Ciguatera-kalojen myrkytys on yleisin meren biotoksiinielintarvikkeiden myrkytys maailmanlaajuisesti, arviolta 20 000-50 000 tapausta vuodessa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että alle 10% todellisista tapauksista on koskaan raportoitu (Canals et al. 2021). Ciguatera-kalamyrkytys johtuu tyypillisesti sellaisten kalojen kulutuksesta, joiden lihaan on kertynyt siguatoksiineja (CTX). CTX:ää tuottavat kaksi mikroleväperhettä, Gambierdiscus spp. ja Fukuyoa spp. CTX-kontaminoitunutta kalaa syövät kuluttajat voivat kärsiä useista lyhyen ja pitkän aikavälin oireista, kuten ruoansulatuskanavan, sydän- ja verisuonitautien ja neurologisista vaikutuksista.

Gambierdiscus ja Fukuyoa ovat tyypillisiä trooppisille ja subtrooppisille alueille. Kuitenkin vuonna 2004 Gambierdiscus havaittiin vedessä Kanariansaarilla ja Madeiralla. Gambierdiscus on myös löydetty useilla Välimeren saarilla, kuten Kreetalla, Kyproksella ja Baleaarit (Canals et al. 2021). Kanariansaarilla Espanjassa ja Maderiassa Portugalissa on vuodesta 2008 lähtien todettu useita authochtonous-taudinpurkauksia.

Vuonna 2023 merelliset biotoksiinit aiheuttivat 38 elintarvikeperäistä taudinpurkausta EU:ssa. Ranskan ja Espanjan mukaan tällaisia taudinpurkauksia oli seitsemän enemmän kuin vuonna 2022 (kasvua 22,6 prosenttia). Suurin osa näistä elintarvikeperäisistä taudinpurkauksista tapahtui Ranskassa (28 elintarvikealan toimijaa; 73.7%). Siguatoksiinit olivat mukana kahdeksassa elintarvikeperäisessä taudinpurkauksessa, kun taas muissa elintarvikeperäisissä taudinpurkauksissa erityisiä merellisiä biotoksiineja ei ollut määritelty (EFSA & ECDC, 2024).

Vastaus

EFSAn CLEFSA-hanke: Ilmastonmuutos ja uudet riskit

EFSA toteutti vuosina 2018–2020 CLEFSA-hankkeen ”Ilmastonmuutoselintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen, kasvien ja eläinten terveyteen sekä ravitsemukselliseen laatuun kohdistuvien uusien riskien aiheuttajana”. Aloite perustui EFSAn aiempaan työhön ilmastoon liittyvien riskien arvioinnissa, ja siinä hyödynnettiin sen vahvaa yhteistyötä kansallisten viranomaisten, kansainvälisten järjestöjen, tiedeyhteisön ja muiden kehittymässä oleviin riskeihin ja niiden aiheuttajiin liittyvien sidosryhmien kanssa.

CLEFSAn tavoitteena oli kehittää menetelmiä ja välineitä ilmastonmuutokseen liittyvien uusien riskien tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi. Hankkeessa keskityttiin seuraaviin aiheisiin:

• pitkän aikavälin riskien tunnistaminen ilmastonmuutosskenaarioiden avulla;
• Horisontti-skannaus ja joukkoistaminen varhaisvaroitussignaalien keräämiseksi erilaisista
• asiantuntijaverkoston laajentaminen EU:n ja YK:n virastojen asiantuntijoihin
• Monikriteeriseen päätöksentekoanalyysiin (MCDA) perustuvien välineiden suunnittelu elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen, kasvien ja eläinten terveyteen sekä ravitsemukselliseen laatuun liittyvien riskien arvioimiseksi.

CLEFSA-verkosto kokosi yhteen asiantuntijoita kansainvälisistä, EU:n ja YK:n elimistä sekä EU:n rahoittamien merkittävien ilmastonmuutoshankkeiden koordinaattoreita. Tällä asiantuntijaryhmällä oli keskeinen rooli esiin nousevien kysymysten tunnistamisessa ja MCDA-välineen muotoilussa. EFSA mukautti myös nykyisiä kehittymässä olevien riskien tunnistamiskriteerejään ilmastonmuutoksen aiheuttamiin erityishaasteisiin vastaamiseksi.

CLEFSA-hankkeessa on tunnistettu, luonnehdittu ja analysoitu tilastollisesti yli 100 esiin nousevaa ongelmaa/riskiä, jotka liittyvät elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen, kasvien, eläinten terveyteen ja ravitsemukselliseen laatuun ja jotka johtuvat ilmastonmuutoksesta.

Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää uusien tai uudelleen ilmenevien vaarojen mahdollisten vaikutusten vakavuutta, kestoa ja/tai esiintymistiheyttä ja lisää niiden esiintymisen todennäköisyyttä. Merelliset biotoksiinit on tunnistettu niiden joukossa, joilla on suurempi todennäköisyys syntyä.

CLEFSA-hankkeen tulokset julkaistiin kattavassa raportissa vuonna 2020 (EFSA, 2020).