Ultraviolettisäteily (UV)

Napsauta kuvaa päästäksesi Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelun neljän päivän UV-indeksiennusteeseen

Terveyskysymykset

Auringonpolttama (ihon punoitus; tai auringon eryteema) ja parkitus ovat tunnetuimpia ihmisten terveyteen kohdistuvia vaikutuksia liiallisesta ultraviolettisäteilylle (UV) altistumisesta (DWD, 2015). Krooninen altistuminen UV-säteilylle voi aiheuttaa rappeuttavia muutoksia soluissa, kuitukudoksissa ja verisuonissa, mikä voi elinkaaren aikana johtaa ei-melanooman ihosyöpään. Ajoittainen altistuminen suurille UV-annoksille, jotka aiheuttavat auringonpolttamaa erityisesti lapsuudessa, liittyy (pahanlaatuiseen) melanoomaan (vakavampi ihosyöpätyyppi, yksi syövän kuolinsyistä) (DWD, 2015), erityisesti niillä, joilla on polttava ihotyyppi (IARC, n.d.).

Pitkäaikainen altistuminen UV-säteilylle vaikuttaa kaihien ja muiden silmäsairauksien kehittymiseen, jotka aiheuttavat suuren osan näkövammaisuudesta maailmanlaajuisesti. Valoherkkyydestä johtuvia epänormaaleja ihoreaktioita, kuten fotodermatooseja ja fototoksisia reaktioita lääkkeille, voi myös esiintyä (Lucas et al., 2019).

Pienet määrät UV-säteilyä ovat kuitenkin välttämättömiä luuston terveyden (SERC, n.d.) ja immuunitoiminnan edellyttämässä D-vitamiinisynteesissä, mikä hyödyttää ihosairauksia, kuten psoriaasia (Lucas et al., 2019). Siksi kohtalainen altistuminen auringonvalolle on hyödyllistä terveydelle, erityisesti korkeammilla maantieteellisillä leveysasteilla. WHO ym. (2002) ”Globalsolar UV Index – A Practical Guide”,jossa esitetään yhteenveto UV-säteilylle altistumisen terveysvaikutuksista.

Havaitut vaikutukset

Pahanlaatuisen melanooman esiintyvyys vaaleaihoisissa populaatioissa on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, mikä liittyy suurelta osin henkilökohtaisiin tottumuksiin auringolle altistumisen yhteydessä (DWD, 2015; Lucas et al., 2019). Maailmanlaajuisesti 76 prosenttia uusista melanoomatapauksista johtui ultraviolettisäteilystä, pääasiassa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Oseaniassa (Hiatt ja Beyeler, 2021). Euroopassa, Norjassa, Alankomaissa, Tanskassa, Ruotsissa ja Saksassa oli eniten uusia melanoomatapauksia 100 000 asukasta kohti Euroopassa vuonna 2018 (WCRF, n.d.). Melanooma vaatii vuosittain yli 20 000 ihmishenkeä Euroopassa (Forsea, 2020). Ihoon kohdistuvien vaikutusten lisäksi pitkäaikainen altistuminen UV-säteilylle liittyy suureen osaan näkövammaisista maailmanlaajuisesti (Lucas et al., 2019).

Ennustetut vaikutukset

UV-säteilyyn vaikuttavat yleensä stratosfäärin otsonin muutokset ja maailmanlaajuinen ilmastonmuutos. Stratosfäärin otsonin väheneminen mahdollistaa sen, että enemmän UV-B:tä (jonka taajuus on suurempi kuin UV-A:n, mikä on meille haitallisempaa) pääsee maan pinnalle. Sitä vastoin pilvipeitteen, saasteiden, pölyn, maastopalojen savun ja muiden ilmastonmuutokseen liittyvien ilmassa ja vedessä olevien hiukkasten lisääntyminen vähentää UV-valon läpäisyä (SERC, n.d.).

UV-säteilyn suuntaukset ovat vaihdelleet huomattavasti eri puolilla Eurooppaa viime vuosikymmeninä. Vaikka UV-säteily on lisääntynyt Etelä- ja Keski-Euroopassa 1990-luvulta lähtien, se on vähentynyt suuremmilla leveysasteilla, ja aerosolit (pienet kiinteät tai nestemäiset hiukkaset ilmassa) ja pilvipeitto vaikuttavat näihin suuntauksiin. Keski-Euroopassa vuosina 1947–2017 aerosolien muutosten havaittiin olevan tärkein syy maapallon pinnalle pääsevän auringon pinnan säteilyn dekadaalisiin vaihteluihin (Wild et al., 2021). Neljällä eurooppalaisella asemalla vuosina 1996–2017 kirjatut tiedot osoittavat lisäksi, että UV-säteilyn pitkän aikavälin muutokset eivät johdu pelkästään aerosolien muutoksista vaan myös pilvisyyden ja pinta-albedon muutoksista (maanpinnan heijastaman auringonvalon osuus), kun taas kokonaisotsonin muutoksilla ei ole yhtä suurta merkitystä (Fountoulakis ym., 2019). Itä-Euroopassa vuosina 1979–2015 sekä kokonaisotsonin että pilvisyyden väheneminen johti päivittäisen UV-säteilyn lisääntymiseen maanpinnan tasolla, mikä voi vaikuttaa ihmisen ihoon (eryteeminen vuorokausiannos) jopa 5–8 prosenttia vuosikymmenessä (Chubarova ym., 2020).

Ilmastonmuutos muuttaa UV-säteilylle altistumista ja vaikuttaa siihen, miten ihmiset ja ekosysteemit reagoivat UV-säteilyyn. Pohjolassa poikkeuksellisen pitkät kirkkaat taivaat ja kirjatut kuivat ja lämpimät olosuhteet näyttävät olevan pääsyy epätavallisen korkeisiin UVI-arvoihin kesällä 2018. Tällaiset poikkeukselliset olosuhteet ovat osa ennätyksellisiä helleaaltoja, jotka ovat vaikuttaneet suureen osaan Keski- ja Pohjois-Eurooppaa ja joita on esiintynyt useammin viime vuosikymmeninä. Taustalla olevaa yhteyttä ilmastonmuutokseen, joka aiheuttaa arktisen alueen lämpenemistä ja lisää helleaaltoja, tutkitaan parhaillaan (Bernhard et al., 2020).

Ilmastonmuutokseen liittyvät tulevat alueelliset UV-säteilyennusteet riippuvat pääasiassa pilvisuuntauksista, aerosoli- ja vesihöyrysuuntauksista sekä stratosfäärin otsonista. Keski-Euroopan osalta IPCC:n arviointiraportissa 6 annetaan heikko luottamus pintasäteilyn lisääntymiseen, mikä johtuu erityisesti pilvipeitettä koskevista erimielisyyksistä maailmanlaajuisissa ja alueellisissa malleissa sekä vesihöyrystä. Alueelliset ja maailmanlaajuiset tutkimukset osoittavat kuitenkin, että Etelä-Euroopan säteilyn lisäämiseen ja Pohjois-Euroopan säteilyn vähentämiseen luotetaan kohtalaisesti (Ranasinghe ym., 2021).

Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvä lämpötilan nousu aiheuttaa käyttäytymismuutoksia, kuten ulkona vietetyn ajan lisääntymistä ja suojavaatteiden riisumista, mikä johtaa suurempaan UV-säteilyaltistukseen ja ihosyöpiin kuin matalammissa lämpötiloissa. Kuitenkin, kun lämpötilat ovat erittäin korkeita, ihmiset viettävät vähemmän aikaa ulkona kuin pienillä lämpötilan nousuilla, mikä vähentää altistumista UV-säteilylle. Vaikka sosiaalista käyttäytymistä on vaikea ennustaa, ihmisen käyttäytymisen vaikutukset vastauksena lämpötilan nousuun ovat todennäköisesti tärkeämpi tekijä ihosyöpien määrän kannalta kuin itse UV-säteilyn lisääntyminen (Hiatt ja Beyeler, 2020).

Policy -vastaukset

UV-säteilyn kielteisten terveysvaikutusten ehkäisemiseen sisältyy kaksitahoinen lähestymistapa, jonka tavoitteena on toisaalta vähentää itse UV-säteilyä ja toisaalta lisätä tietoisuutta UV-säteilylle altistumisesta aiheutuvista terveysriskeistä. Ensinnäkin vuoden 1987 Montrealin pöytäkirjalla (UNEP 2018) ja vuonna 2009 annetulla EU:n otsoniasetuksella pyritään vähentämään stratosfäärin otsonikatoa. Nämä politiikat ovat johtaneet otsonikerrosta heikentävien aineiden kulutuksen vähenemiseen maailmanlaajuisesti ja EU:ssa, joka on jo saavuttanut tavoitteensa Montrealin pöytäkirjan mukaisesti, mutta jatkaa aktiivisesti sen asteittaista poistamista. Tämän seurauksena otsoniaukon laajuus (eli se osa stratosfääriä Etelämantereen yläpuolella, joka on otsonikadosta eniten kärsinyt alue) näyttää tasaantuvan. Otsonikerrosta heikentävien aineiden maailmanlaajuisen käytön vähentämiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän (EEA, 2021).

Toiseksi kansainvälisellä tasolla toteutetaan valistuskampanjoita, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta liialliseen UV-altistukseen liittyvistä vaaroista. Esimerkiksi INTERSUN-ohjelma (WHO:n, YK:n ympäristöohjelman, Maailman ilmatieteen järjestön, Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen ja Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn suojelukomission yhteistyö) edistää ja arvioi UV-säteilyn terveysvaikutuksia koskevaa tutkimusta ja kehittää asianmukaisia vastatoimia ohjeiden, suositusten ja tiedonlevityksen avulla (WHO, ND). Euroopan komissio antoi vuonna 2006 suosituksen aurinkosuojatuotteiden merkinnöistä, jotta kuluttajat voisivat tehdä tietoon perustuvia valintoja (2006/647/EY).

Kansallisella tasolla monet EU:n jäsenvaltiot toimittavat UV-indeksiä (UVI) koskevia ennusteita ja niihin liittyviä terveysneuvoja. UVI raportoidaan usein kesäkuukausina yhdessä sääennusteen sanomalehdissä, televisiossa ja radiossa. Monien Euroopan maiden sääpalveluilta on saatavilla UVI-ennusteita kansallisilla kielillä (ks. esimerkit tässä). Englanninkielisiä ja koko Euroopan kattavia UVI-katseluohjelmia on saatavilla esimerkiksi Saksan ilmatieteen laitokselta, Alankomaiden troposfääripäästöjen tarkkailun internetpalvelusta jaIlmatieteen laitokselta.

Further information (lisätietoja)

UV-indeksiennuste
Resurssiluettelon kohteet

Referenssit

Bernhard, G.H. et al. (2020) Stratosfäärin otsonikadon, UV-säteilyn ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutuksen ympäristövaikutukset: UNEPin ympäristövaikutusten arviointipaneeli, päivitys 2019. Photochemical & Fotobiologiset tieteet 19, nro 5: 542–84. https://doi.org/10.1039/D0PP90011G.
Chubarova, N.E. et al. (2020) Otsonin ja pilvien vaikutukset pinta-UV-säteilyn ja UV-resurssien ajalliseen vaihteluun Pohjois-Euraasiassa, joka on johdettu mittauksista ja mallinnuksesta. Ilmakehä 11, nro 1: 59. https://doi.org/10.3390/atmos11010059.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, otsonikerrosta heikentävistä aineista.
DWD (2015) Global Solar UV Index ja UV-altistuksen terveysvaikutukset
Euroopan komission suositus 2006/647/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2006, aurinkosuojatuotteiden tehosta ja siihen liittyvistä väitteistä.
Euroopan ympäristökeskus (2021). Otsonikerrostaheikentävien aineiden kulutus. Indikaattorienarviointi .
Fountoulakis, I. et al (2019). Auringon UV-säteily muuttuvassa ilmastossa: Suuntaukset Euroopassa ja spektriseurannan merkitys Italiassa. Ympäristöt 7 https://doi.org/10.3390/environments7010001.
Forsea, A.-M. (2020) Melanoomaepidemiologia ja varhainen havaitseminen Euroopassa: Monimuotoisuus ja erot (2020). Dermatologia Käytännön & Käsitteellinen: e2020033. https://doi.org/10.5826/dpc.1003a33.
Hiatt, R.A. ja Beyeler, N. (2020) Syöpä ja ilmastonmuutos. The Lancet Oncology 21, e519–27. https://doi.org/10.1016/S1470-2045(20)30448-4.
IARC (n.d.). Eurooppalainen syöväntorjuntaohjeisto. 12 tapaa vähentää syöpäriskiä Ovatko jotkut ihmiset suuremmassa vaarassa auringosta? Onko ihoni tyypillä, hiusten värillä tai silmien värillä väliä?
Lucas R.M. et al. (2019). Ihmisten terveys suhteessa auringon ultraviolettisäteilylle altistumiseen muuttuvassa stratosfäärin otsonissa ja ilmastossa. Fotokemialliset ja fotobiologiset tieteet 18(3):641-680. https://doi.org/10.1039/C8PP90060D.
Ranasinghe, R. ym. (2021) Climate Change Information for Regional Impact and for Risk Assessment. In: Ilmastonmuutos 2021: Fysiikan perusta. Työryhmän I panos hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin kuudenteen arviointiraporttiin. Cambridge University Press (englanniksi) Lehdistössä.
SERC (Smithsonian Environmental Research Center) (ei vielä julkaistu). Ultraviolettisäteilyn muutokset.
UNEP (Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma) (2018). Montrealin pöytäkirjasta. Otsonin toiminta.
WCRF (Maailman syöpätutkimusrahasto) (n.d.). Ihosyöpätilastot.
Wild, M. et al. (2021) Todisteet kirkkaasta hämärtymisestä ja kirkastumisesta Keski-Euroopassa. Geofysiikan tutkimuskirjeet 48, e2020GL092216, https://doi.org/10.1029/2020GL092216
WHO (Maailman terveysjärjestö) (n.d.) INTERSUN-ohjelma
WHO ym. (2002) Global Solar UV Index. (englanniksi) Käytännön opas. Maailman terveysjärjestön, Maailman ilmatieteen järjestön, Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman ja kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn suojelukomission yhteinen suositus.