Metsäpalot

Metsäpaloihin liittyvät kuolemantapaukset (1980–2023)

^{Lähde: Lähde: RiskLayer GmBH.
Aineisto on laadittu ja asetettu saataville Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan komission välisen palvelutasosopimuksen ”Mainstreaming GEOSS Data Sharing and Management Principles in support of Europe’s Environment” mukaisesti. Katso metatiedot täältä.}

Terveyskysymykset

Metsäpalojen terveysvaikutuksiin kuuluvat sekä fyysiset että psyykkiset vaikutukset. Suora altistuminen liekeille tai säteilevälle lämmölle voi aiheuttaa palovammoja, vammoja ja lämpöön liittyviä sairauksia (esim. kuivuminen, lämpöhalvaus), mikä voi johtaa kuolemaan (Finlay et al., 2012). Vaikeat palovammat vaativat hoitoa erityisyksiköissä ja niihin liittyy monielinkomplikaatioiden riski..

Maastopalon savu sisältää suuria määriä hiukkasia (PM), hiilimonoksidia ja typen oksideja. Maastopalon savun PM: llä on yleensä pieni hiukkaskoko (verrattuna kaupunki-ilman PM: ään) ja sillä on korkea oksidatiivisten ja tulehdusta aiheuttavien komponenttien pitoisuus, mikä voi johtaa voimakkaisiin myrkyllisiin vaikutuksiin (Dong et al., 2017). Altistuminen voimakkaalle savulle maastopaloa ympäröivillä alueilla voi aiheuttaa silmä- ja ihoärsytystä tai johtaa akuuttien ja kroonisten hengityselinsairauksien puhkeamiseen tai pahenemiseen (Finlay et al., 2012; Kizer, 2021; Xu et al., 2020). Ennenaikaisten kuolemien, hengityselinten sairauksien ja keuhkokuumetapausten määrän lisääntymistä raportoitiin maastopalojen jälkeen (EEA, 2020). Altistuminen maastopalojen savulle liittyy myös sydän- ja verisuonitauteihin ja kuolleisuuteen, jotka johtuvat altistumisesta lisääntyneille hiukkaspitoisuuksille tai psykologisesta stressistä (Analitis et al., 2012; Liu et al., 2015).

Mielenterveyden osalta traumaattisista kokemuksista, kuten läheisten menetyksestä, omaisuusvahingoista tai keskeisen infrastruktuurin tuhoutumisesta heidän alueellaan, kärsivillä ihmisillä on suurempi traumaperäisen stressihäiriön, masennuksen ja unettomuuden riski. Nämä vaikutukset voivat ilmetä välittömästi tai pidemmällä aikavälillä (Xu et al., 2020).

Maastopalosavun haittavaikutuksille erityisen alttiita väestöryhmiä ovat vanhukset, lapset, henkilöt, joilla on ennestään sydän- ja verisuonitauteja ja/tai hengityselinsairauksia, sekä raskaana olevat naiset. Myös ulkotyöntekijät ja pelastustyöntekijät ovat suuressa vaarassa lisääntyneen työperäisen altistumisensa vuoksi (Xu et al., 2020). Koska maastopalon savussa olevat hiukkaset voivat päästä jopa tuhansien kilometrien päähän tulipalosta, suurten alueiden väestö on suuremmassa vaarassa savulle altistumisen vuoksi.

Havaitut vaikutukset

Vuosien 1945 ja 2016 välillä 865 ihmistä neljällä Välimeren alueella (Kreikka, Portugali, Espanja ja Italian Sardinian saari) menetti henkensä maastopalojen seurauksena. Suurin osa kuolonuhreista oli siviilejä, joissa kuoli 366 ihmistä, ja seuraavaksi eniten palomiehiä (266) ja ilma-alusten miehistöä (96) (Molina-Terrén et al., 2019). Vuosina 1980–2023 metsäpaloihin liittyviä kuolonuhreja kirjattiin 741 32:ssa ETA:n jäsenvaltiossa (ks. sivun ylälaidassa oleva karttakatseluohjelma).

Kasvillisuuspaloista eri puolilla Eurooppaa vuonna 2005 aiheutunut PM2,5-hiukkasten aiheuttama ilman pilaantuminen aiheutti yli 1400 ennenaikaista kuolemaa. Yli 1000 ennenaikaista kuolemaa tapahtui vuonna 2008 (Kollanus et al. 2017). Vilnan lähellä Liettuassa vuonna 2002 sattuneiden maastopalojen jälkeen hengityselinsairaudet lisääntyivät 20-kertaisiksi (Pereira, 2015). Analysoitaessa vuoden 2018 maastopaloja Ruotsissa pienhiukkasille altistuminen (PM_2,5) liittyi lyhytaikaisiin hengityselinten terveyteen kohdistuviin vaikutuksiin (Tornevi et al., 2021). Joissakin Portugalin kunnissa havaittiin voimakkaita positiivisia korrelaatioita maastopalojen esiintymisen ja keuhkokuumetapausten määrän välillä (Santos et al., 2015).

Metsäpalojen määrä ja niiden polttama pinta-ala vaihtelevat suuresti vuosittain, mikä johtuu meteorologisten riskitekijöiden voimakkaasta vaihtelusta. Vuonna 2018, jolle oli ominaista ennätyksellinen kuivuus ja korkeat lämpötilat, useammat Euroopan maat kärsivät laajoista tulipaloista kuin koskaan ennen Välimeren alueella mutta myös Pohjois- ja Keski-Euroopassa (Lancet Countdown ja EEA, 2021). Kesällä 2021 tuhansia ihmisiä evakuoitiin Kreikassa ja Etelä-Italiassa tapahtuneiden tulipalojen vuoksi (EU:n pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun operaatioiden verkkosivusto, marraskuu 2021).

Ennustetut vaikutukset

Sääolosuhteet vaikuttavat polttoainekuormaan, koska kuivuus vaikuttaa kasvillisuuteen; syttymisriski (korkeiden lämpötilojen tai ukkosmyrskyjen vuoksi); ja maastopalojen leviäminen (voimakkaat tuulet) (San-Miguel-Ayanz et al., 2020).

Nousevien lämpötilojen ja muuttuneiden sademäärien ennustetaan lisäävän maastopalojen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta sekä pidentävän maastopalojen riskikautta (Liu et al., 2010; Pechony ja Shindell, 2010) – riski kasvaa pääasiassa Välimeren maissa mutta myös lauhkeilla alueilla (Depicker ym., 2018).

Euroopan väestön altistumisen odotetaan lisääntyvän, koska paloalttiit alueet laajenevat ja kaupunki leviää näille alueille (EEA, 2020).

Policy-vastaukset

Maankäytön suunnittelu, jolla vähennetään kaupunkien leviämistä metsä- ja harja-alueille, on tärkeä toimenpide, jolla rajoitetaan metsäpalojen vaikutuksia asuttuihin alueisiin, samoin kuin rakentamattoman maan käytön sääntely taajamien ympärillä tulipaloja mahdollisesti aiheuttavan toiminnan välttämiseksi. Esimerkki edullisesta toimenpiteestä on sellaisten maanpeitetyyppien edistäminen, joiden paloriski on pieni (esim. kypsät kotoperäiset metsät). Laajaperäiset maatalouskäytännöt, kuten eläinten laiduntaminen taukoalueilla, peltometsäviljely eli puuvartisen kasvillisuuden ja viljelykasvien ja/tai karjan integrointi, ovat muita hallintavälineitä, joilla vähennetään metsäpalojen esiintymisen ja leviämisen todennäköisyyttä (EEA, 2020).

Koska useimmat metsäpalot Euroopassa alkavat ihmisen toiminnan seurauksena (tuhopoltto tai huolimattomuus), tietoisuuden lisääminen on keskeinen toimenpide metsäpalojen riskin vähentämiseksi (EEA, 2020).

Euroopan tasolla EU:n Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun (CEMS) Euroopan metsäpalotietojärjestelmä (EFFIS) seuraa metsäpalotoimintaa lähes reaaliajassa ja tarjoaa kuukausittaisia ja kausittaisia ennusteita lämpötila- ja sademääräpoikkeamista, jotka lisäävät maastopalojen riskiä. Kansallisella tasolla on olemassa esimerkkejä varhaisvaroituksista: Portugalissa kehitettiin kansallinen hälytys- ja varoitusjärjestelmä, jossa varoitukset lähetetään tekstiviesteinä matkapuhelimiin, jotka toimivat alueilla, joilla on maastopalojen tai muiden äärimmäisten tapahtumien riski (EEA, 2020).

Vuodesta 2019 lähtien EU:n pelastuspalvelumekanismia on parannettu rescEU-ohjelmalla, joka tarjoaa maille katastrofitilanteissa yhteistyöhön perustuvaa tukea suojelemalla kansalaisia ja hallitsemalla riskejä. Euroopan komissio yhteisrahoittaa rescEU-palontorjuntakaluston valmiustilaa, jotta voidaan korjata mahdollisia kansallisia puutteita metsäpalojen torjunnassa. Vuosina 2007–2020 20 prosenttia kaikista EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta esitetyistä avunpyynnöistä koski metsäpaloja (komissio, 2021).

Viitteet

• Analiitti, A. et al. (2012) Metsäpalot liittyvät korkeaan kuolleisuuteen tiheässä kaupunkiympäristössä. Miehittäkää. Ympäröivä. Lääkintämies. 69, 158–162. https://doi.org/10.1136/OEM.2010.064238

• Depicker, A. et al. (2018) Ensimmäinen maastopaloriskien arviointi Belgialle. Nat. (englanniksi) Vaarat Maan Syst. Sci. Keskustelkaa. 1–32. https://doi.org/10.5194/NHESS-2018-252

• Dong, T.T.T. et al. (2017) In vitro -arviointi bushfire-päästöjen myrkyllisyydestä: Katsaus. Sci. Kokonaisympäristö. 603–604, 268–278. https://doi.org/10.1016/J.SCITOTENV.2017.06.062

• Euroopan komissio (2021), Metsäpalot.

• Euroopan ympäristökeskus (2020), Urban adaptation in Europe: miten kaupungit reagoivat ilmastonmuutokseen.

• Finlay, S.E. et al. (2012) Metsäpalojen terveysvaikutukset. PLoS Curr (viittaukset muokkaa) 4. https://doi.org/10.1371/4F959951CCE2C

• Kizer, K.W. (2021) Wildfire Smoke Pollution, Climate Change, and Skin Disease. JAMA Dermatology 157, 639–640. https://doi.org/10.1001/JAMADERMATOL.2021.0026

• Kollanus, V. et al. (2017) Kasvillisuuspaloista johtuvan PM2,5-hiukkasille altistumisen aiheuttama kuolleisuus Euroopassa – Vuosien 2005 ja 2008 arviointi. Ympäröivä. Terveysnäkökulma. 125, 30–37. https://doi.org/10.1289/EHP194

• Lancet Countdown ja Euroopan ympäristökeskus (2021), The Lancet Countdown on Health and Climate Change: Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysriskeihin vastaaminen Euroopassa.

• Liu, J.C. et al. (2015) Järjestelmällinen katsaus muun kuin työperäisen maastopalojen savulle altistumisen fyysisiin terveysvaikutuksiin. Ympäröivä. Päätöslauselma 136, 120–132. https://doi.org/10.1016/J.ENVRES.2014.10.015

• Liu, Y. et al. (2010) Maailmanlaajuisen maastopalopotentiaalin suuntaukset muuttuvassa ilmastossa. puolesta. Ecol. (englanniksi) Hallitse. 259, 685–697. https://doi.org/10.1016/J.FORECO.2009.09.002

• Molina-Terrén, D.M. et al. (2019) Analyysi metsäpalokuolemista Etelä-Euroopassa: Espanja, Portugali, Kreikka ja Sardinia (Italia). Tekijä J. Wildl. Palo 28, 85–98. https://doi.org/10.1071/WF18004

• Pechony, O. ja Shindell, D.T. (2010) Maailmanlaajuisten maastopalojen ajovoimat viime vuosituhannen ja tulevan vuosisadan aikana. Proc. Natl. Acad. Sci. U.S. A. 107, 19167–19170. https://doi.org/10.1073/PNAS.1003669107

• Pereira, P. (2015) Maastopalot Liettuassa: Bento Gonçalves, A. J. ja Vieira, A. A. B. (toim.), Wildland Fires: A Worldwide Reality, Nova Science Publishers, Inc., New Yoerk, Pp. 185-198.

• San-Miguel-Ayanz, J. et al. (2020) Metsäpalot Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 2019.

• Santos, M.Y. et al. (2015) Ovatko metsäpalot ja keuhkokuume Spatially and Temporally Related? Lect. Muistiinpanot Comput. Sci. (mukaan lukien alihankkija. Lect. Huomautukset Artif. Intell. (englanniksi) Lect. Bioinformatiikka) 9043, 42–53. https://doi.org/10.1007/978-3-319-16483-0_5

• Tornevi, A. et al. (2021) Metsäpalojen savun hengityselinten terveysvaikutukset kesällä 2018 Jämtland Härjedalenin alueella Ruotsissa. Tekijä J. Environ. Lepo, julkinen parantuminen. 2021, nide 18, sivu 6987 18, 6987. https://doi.org/10.3390/IJERPH18136987

• Xu, R. et al. (2020) Maastopalot, maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja ihmisten terveys. The New England Journal of Medicine 2020 (englanniksi) 383: 2173-2181 https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMsr2028985