Metsäpalot

Metsäpaloihin liittyvät kuolemantapaukset (1980–2023)

^{Lähde: Kehittäjä: RiskLayer GmBH.
Aineisto on laadittu ja asetettu saataville Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan komission (TTK) välisen palvelutasosopimuksen ”Mainstreaming GEOSS Data Sharing and Management Principles in support of Europe’s Environment” mukaisesti. Katso metatiedot täältä.}

Terveyskysymykset

Metsäpalojen terveysvaikutuksiin kuuluvat sekä fyysiset että henkiset vaikutukset. Suora altistuminen liekeille tai säteilylämmölle voi aiheuttaa palovammoja, vammoja ja lämpöön liittyviä sairauksia (esim. nestehukka, lämpöhalvaus), jotka voivat johtaa kuolemaan (Finlay ym., 2012). Vakavat palovammat vaativat hoitoa erityisyksiköissä ja aiheuttavat monielinkomplikaatioiden riskin.

Metsäpalojen savu sisältää suuria määriä hiukkasia (PM), hiilimonoksidia ja typen oksideja. Metsäpalojen savussa olevilla hiukkasilla on yleensä pieni hiukkaskoko (verrattuna kaupunki-ilman hiukkasiin) ja sillä on korkea oksidatiivisten ja proinflammatoristen komponenttien pitoisuus, mikä voi johtaa voimakkaisiin myrkyllisiin vaikutuksiin (Dong et al., 2017). Altistuminen voimakkaalle savulle maastopaloja ympäröivillä alueilla voi aiheuttaa silmä- ja ihoärsytystä tai johtaa akuuttien ja kroonisten hengityselinsairauksien puhkeamiseen tai pahenemiseen (Finlay et al., 2012; Kizer, 2021; Xu et al., 2020). Ennenaikaisten kuolemien, hengityselinsairauksien ja keuhkokuumetapausten määrän ilmoitettiin lisääntyneen maastopalojen jälkeen (EEA, 2020). Altistuminen maastopalojen savulle liittyy myös sydän- ja verisuonitauteihin ja kuolleisuuteen, jotka johtuvat altistumisesta suuremmille hiukkaspitoisuuksille tai psykologisesta stressistä (Analitis et al., 2012; Liu ym., 2015).

Mielenterveyden osalta voidaan todeta, että traumaattisista kokemuksista, kuten läheisten menettämisestä, omaisuuden vahingoittumisesta tai alueen olennaisen infrastruktuurin tuhoutumisesta, kärsivillä ihmisillä on suurempi riski saada traumaperäinen stressihäiriö, masennus ja unettomuus. Nämä vaikutukset voivat ilmetä välittömästi tai pidemmällä aikavälillä (Xu et al., 2020).

Populaatioita, jotka ovat erityisen alttiita metsäpalojen savun haittavaikutuksille, ovat vanhukset, lapset, henkilöt, joilla on ennestään sydän- ja verisuoni- ja/tai hengityselinsairauksia, sekä raskaana olevat naiset. Myös ulkotyöntekijät ja pelastustyöntekijät ovat suuressa vaarassa lisääntyneen työperäisen altistumisensa vuoksi (Xu ym., 2020). Koska maastopalojen savussa olevat hiukkaset voivat ulottua jopa tuhansien kilometrien päähän tulipalosta, suurten alueiden väestö on lisääntynyt riski savulle altistumisen vuoksi.

Havaitut vaikutukset

Vuosina 1945–2016 neljällä Välimeren alueella (Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Italian Sardinian saarella) 865 ihmistä menetti henkensä maastopalojen vuoksi. Eniten kuolonuhreja oli siviileillä, ja 366 ihmistä kuoli. Seuraavaksi eniten kuoli palomiehiä (266) ja lentokoneen miehistöä (96) (Molina-Terrén et al., 2019). Vuosina 1980–2023 metsäpaloihin liittyviä kuolonuhreja kirjattiin 741 32 ETA-maassa (ks. sivun yläreunassa oleva karttakatseluohjelma).

Kasvillisuuspalojen eri puolilla Eurooppaa vuonna 2005 aiheuttama PM2,5-hiukkasten aiheuttama ilman pilaantuminen aiheutti yli 1400 ennenaikaista kuolemaa. Yli 1000 ennenaikaista kuolemaa aiheutui vuonna 2008 (Kollanus et al. 2017). Vilnan lähellä Liettuassa vuonna 2002 syttyneiden maastopalojen jälkeen hengityselinsairaudet lisääntyivät 20-kertaisiksi (Pereira, 2015). Ruotsin vuoden 2018 maastopalojen analyysissä pienhiukkasille (PM_2.5) altistuminen liittyi lyhytaikaisiin hengitysteiden terveysvaikutuksiin (Tornevi et al., 2021). Eräissä Portugalin kunnissa havaittiin voimakkaita positiivisia korrelaatioita maastopalojen esiintymisen ja keuhkokuumetapausten määrän välillä (Santos ym., 2015).

Metsäpalojen määrässä ja niiden polttamassa pinta-alassa on suurta vuosittaista vaihtelua, mikä johtuu meteorologisten riskitekijöiden suurista vaihteluista. Vuonna 2018 ennätykselliset kuivuudet ja korkeat lämpötilat koettelivat useampia Euroopan maita kuin koskaan aiemmin Välimeren alueella mutta myös Pohjois- ja Keski-Euroopassa (Lancet Countdown ja EEA, 2021). Kesällä 2021 tuhansia ihmisiä evakuoitiin tulipalojen vuoksi Kreikassa ja Etelä-Italiassa (EU:n pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun operaatioiden verkkosivusto, johon tutustuttiin marraskuussa 2021).

Ennustetut vaikutukset

Sääolosuhteet vaikuttavat polttoainekuormitukseen, koska kuivuus vaikuttaa kasvillisuuteen; syttymisriski (korkeiden lämpötilojen tai ukkosmyrskyjen vuoksi); ja maastopalojen leviäminen (voimakkaat tuulet) (San-Miguel-Ayanz et al., 2020).

Nousevien lämpötilojen ja muuttuneiden sademäärien ennustetaan lisäävän maastopalojen esiintymistiheyttä ja voimakkuutta sekä pidentävän maastopalojen riskikautta (Liu et al., 2010; Pechony ja Shindell, 2010) – pääasiassa Välimeren maissa, mutta myös lauhkeilla alueilla riski kasvaa (Depicker ym., 2018).

Euroopan väestön altistumisen odotetaan lisääntyvän paloalttiiden alueiden laajenemisen ja näille alueille leviävän kaupunkirakenteen vuoksi (EEA, 2020).

Policy -vastaukset

Maankäytön suunnittelu, jolla vähennetään kaupunkirakenteen hajautumista metsä- ja harja-alueille, on tärkeä toimenpide, jolla rajoitetaan metsäpalojen vaikutuksia asutuilla alueilla, samoin kuin asutusta ympäröivän rakentamattoman maan käytön sääntely tulipaloja mahdollisesti aiheuttavan toiminnan välttämiseksi. Esimerkkinä edullisista toimenpiteistä voidaan mainita sellaisten maanpeitetyyppien edistäminen, joiden metsäpaloriski on alhainen (esim. kypsät kotoperäiset metsät). Laajaperäiset maatalouskäytännöt, kuten eläinten laiduntaminen taukoalueilla, peltometsätalous eli puuvartisen kasvillisuuden ja viljelykasvien ja/tai karjan yhdistäminen, ovat muita hallintavälineitä, joilla vähennetään maastopalojen syntymisen ja leviämisen todennäköisyyttä (EEA, 2020).

Koska useimmat maastopalot Euroopassa johtuvat ihmisen toiminnasta (tuhopoltosta tai laiminlyönnistä), tietoisuuden lisääminen on keskeinen toimenpide maastopalojen riskin vähentämiseksi (EEA, 2020).

Euroopan tasolla EU:n Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelun (CEMS) Euroopan metsäpalotietojärjestelmä (EFFIS) seuraa metsäpalotoimintaa lähes reaaliajassa ja tarjoaa kuukausittaisia ja kausittaisia ennusteita lämpötila- ja sadepoikkeamista, jotka lisäävät maastopalojen riskiä. Kansallisella tasolla on esimerkkejä varhaisvaroituksista: Portugalissa kehitettiin kansallinen hälytys- ja varoitusjärjestelmä, jossa varoitukset lähetetään tekstiviesteillä matkapuhelimiin, jotka toimivat maastopalojen tai muiden ääri-ilmiöiden vaarassa olevilla alueilla (ETA, 2020).

Vuodesta 2019 lähtien EU:n pelastuspalvelumekanismia on parannettu rescEU-ohjelmalla, joka tarjoaa yhteistoiminnallista tukea maille katastrofitilanteissa suojelemalla kansalaisia ja hallitsemalla riskejä. Euroopan komissio yhteisrahoittaa rescEU:n palontorjuntakaluston valmiustilaa, jotta voidaan puuttua mahdollisiin kansallisiin puutteisiin metsäpalojen torjunnassa. Vuosina 2007–2020 20 prosenttia kaikista EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta esitetyistä avunpyynnöistä koski metsäpaloja (komissio, 2021).

Referenssit

• Analiitti, A. et al. (2012) Metsäpalot liittyvät korkeaan kuolleisuuteen tiheässä kaupunkiympäristössä. Miehitys. Ympäristö. Lääkkeet 69, 158–162. https://doi.org/10.1136/OEM.2010.064238

• Depicker, A. et al. (2018) Ensimmäinen maastopaloriskien arviointi Belgialle. Nat. Vaarat Earth Syst. Sci. Keskustelkaa. 1–32. https://doi.org/10.5194/NHESS-2018-252

• Dong, T.T.T. et al. (2017) Bushfire-päästöjen myrkyllisyyden in vitro -arviointi: Katsaus. Sci. Kokonaisympäristö. 603–604, 268–278. https://doi.org/10.1016/J.SCITOTENV.2017.06.062

• Euroopan komissio (2021), Metsäpalot.

• Euroopan ympäristökeskus (2020) Urban adaptation in Europe: miten kaupungit reagoivat ilmastonmuutokseen.

• Finlay, S.E. et al. (2012) Metsäpalojen terveysvaikutukset. PLoS-käyrä. 4. https://doi.org/10.1371/4F959951CCE2C

• Kizer, KW (2021) Wildfire Smoke Pollution, Climate Change, and Skin Disease. JAMA Dermatology 157, 639–640. https://doi.org/10.1001/JAMADERMATOL.2021.0026

• Kollanus, V. et al. (2017) Kasvillisuuden paloperäisestä PM2,5-hiukkasille altistumisesta johtuva kuolleisuus Euroopassa – arviointi vuosilta 2005 ja 2008. Ympäristö. Terveysnäkökulma. 125, 30–37. https://doi.org/10.1289/EHP194

• Lancet Countdown ja EEA (2021) The Lancet Countdown on Health and Climate Change: Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin terveysriskeihin vastaaminen Euroopassa.

• Liu, J.C. et al. (2015) Systemaattinen katsaus muun kuin työperäisen maastopalon savulle altistumisen fyysisiin terveysvaikutuksiin. Ympäristö. Päätöslauselma 136, 120–132. https://doi.org/10.1016/J.ENVRES.2014.10.015

• Liu, Y. et al. (2010) Trends in global wildfire potential in a changing climate (Maailmanlaajuisen metsäpalopotentiaalin suuntaukset muuttuvassa ilmastossa). Puolesta. Ekol. Hallinnoi. 259, 685–697. https://doi.org/10.1016/J.FORECO.2009.09.002

• Molina-Terrén, D.M. et al. (2019) Analyysi metsäpalokuolemista Etelä-Euroopassa: Espanja, Portugali, Kreikka ja Sardinia (Italia). Kenraaliluutnantti J. Wildl. Tulipalo 28, 85–98. https://doi.org/10.1071/WF18004

• Pechony, O. ja Shindell, D.T. (2010) Maailmanlaajuisten metsäpalojen liikkeellepanevat voimat viime vuosituhannella ja tulevalla vuosisadalla. Menettely Natl. Acad. Sci. U. S. A. 107, 19167–19170. https://doi.org/10.1073/PNAS.1003669107

• Pereira, P. (2015) Wildfires in Lithuania, in: Bento Gonçalves, A. J. ja Vieira, A. A. B. (toim.), Wildland Fires: A Worldwide Reality, Nova Science Publishers, Inc., New Yoerk, s. 185–198.

• San-Miguel-Ayanz, J. et al. (2020) Metsäpalot Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 2019.

• Santos, M.Y. et al. (2015) Liittyvätkö metsäpalot ja keuhkokuume alueellisesti ja ajallisesti? Lect. Huomautuksia Comput. Sci. (mukaan lukien Subser. Lect. Huomautukset Artif. Tiedustelu. Lect. Muistiot Bioinformatiikka) 9043, 42–53. https://doi.org/10.1007/978-3-319-16483-0_5

• Tornevi, A. et al. (2021) Metsäpalojen savun hengitystievaikutukset kesällä 2018 Jämtland Härjedalenin alueella Ruotsissa. Kenraaliluutnantti J. Environ. Res. julkinen hoito. 2021, nide 18, sivu 6987 18, 6987. https://doi.org/10.3390/IJERPH18136987

• Xu, R. et al. (2020) Metsäpalot, maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja ihmisten terveys. The New England Journal of Medicine 2020 Näytä lisää... 383: 2173–2181 https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMsr2028985