WHO:n Euroopan aluetoimiston toimet ilmastonmuutoksen ja terveyden alalla

Visio ja poliittinen sitoutuminen

WHO:n Euroopan aluetoimisto (WHO/Europe) on yksi Maailman terveysjärjestön kuudesta aluetoimistosta, joka palvelee WHO:n Euroopan alueen 53 jäsenvaltiota. Tässä ominaisuudessa WHO/Europe pyrkii kartoittamaan toimintavaihtoehtoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemiseksi, niihin valmistautumiseksi ja niihin reagoimiseksi. Se tukee jäsenvaltioita sopivimpien strategioiden, politiikkojen ja toimenpiteiden valinnassa ja täytäntöönpanossa. WHO/Eurooppa tekee yhteistyötä useiden alueen kansanterveysalan sidosryhmien kanssa varmistaakseen koordinoidun toiminnan tehokkaiden terveyspolitiikkojen kehittämisessä ja täytäntöönpanossa sekä terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisessa.

WHO asettaa terveyden ilmastonmuutosta koskevan asialistan keskiöön

WHO:n Euroopan aluetoimisto on 1990-luvulta lähtien edistänyt ilmastoon liittyviä terveysriskejä koskevia toimia muun muassa Euroopan ympäristöterveysprosessin (EHP) kautta. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) 26. ilmastonmuutoskonferenssissa (COP26) edistettiin ensimmäistä kertaa ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen konferenssin historiassa erityistäterveysohjelmaa,jolla tuetaan ilmastonmuutosta kestävien, vähähiilisten ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä. Tätä virstanpylvästä seurasi kaikkien aikojen ensimmäinen terveyspäivä, ilmastoa ja terveyttä koskevan COP28-kokouksen julistuksen hyväksyminen ja COP29-kokouksessa perustettu Bakun COP-kokouksen puheenjohtajavaltioiden ilmastoa ja terveyttä edistävä jatkuvuuskoalitio. Näiden maamerkkien pohjalta Maailman terveyskokouksen (WHA) päätöslauselmassa ilmastonmuutoksesta ja terveydestä kehotetaan terveysalaa sitoutumaan vahvemmin ilmastotoimiin ja tunnustetaan sekä sopeutumis- että hillitsemistoimenpiteiden kiireellinen tarve. Ilmastonmuutos on myös tunnustettu yhdeksi WHO:n jäsenvaltioiden 14.^yleisessä työohjelmassa vuosiksi 2024–2028 sopiman maailmanlaajuisen terveysohjelman kuudesta strategisesta painopisteestä.

Alueellisella tasolla Euroopan työohjelma 2020–2025: United Action for Better Health -aloitteessa esitetään visio siitä, miten WHO/Europe voi tukea maiden terveysviranomaisia, jotta ne voivat vastata kansalaisten odotuksiin kukoistamisesta terveissä yhteisöissä, joissa kansanterveystoimilla ja asianmukaisilla julkisilla politiikoilla, myös ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevilla politiikoilla, varmistetaan parempi elämä ja hyvinvointi. WHO:n Euroopan aluetoimisto julisti vuonna 2023 ilmastokriisin ja äärimmäiset sääilmiöt ensimmäistä kertaa kansanterveysuhkaksi, ja parhaillaan laadittavassa toisessa Euroopan työohjelmassa 2026–2030 ilmastonmuutos ja terveys sisällytetään yhdeksi sen keskeisistä pilareista. EPW2 edistää selviytymiskykyä ja terveysturvaa, edistää sopeutumis- ja hillitsemistoimia, jotka hyödyttävät terveyttä, ja vahvistaa alueen terveydenhuoltojärjestelmien valmiuksia tulla ilmastonmuutoksen kestäviksi, vähähiilisiksi ja kestäviksi tarjoamalla osallistavia ratkaisuja haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille.

Budapestin julistus: toimien nopeuttaminen terveempien ihmisten, kukoistavan planeetan ja kestävän tulevaisuuden hyväksi

Budapestissä heinäkuussa 2023 pidetty seitsemäs ympäristö- ja terveysministerikokous oli virstanpylväs alueellisen ympäristö- ja terveysohjelman laatimisessa. WHO:n Euroopan alueen maiden terveys- ja ympäristöministerit hyväksyivät Budapestin julistuksen, jossa esitetään poliittisia sitoumuksia ja toimia, joilla puututaan ilmastonmuutoksen, ympäristön pilaantumisen ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen aiheuttaman kolminkertaisen kriisin aiheuttamiin terveysriskeihin, myös covid-19-pandemiasta elpymisen yhteydessä. Julistuksessa asetetaan etusijalle kiireelliset ja kauaskantoiset toimet tämän kolminkertaisen kriisin aiheuttamien terveyshaasteiden ratkaisemiseksi ja pyritään nopeuttamaan oikeudenmukaista siirtymää selviytymiskykyisiin, terveisiin, oikeudenmukaisiin ja kestäviin yhteiskuntiin.

Hyväksymällä Budapestin julistuksen maat ovat sitoutuneet torjumaan saastumista ja ilmastonmuutosta, varmistamaan turvallisen veden, sanitaation ja hygienian sekä muiden keskeisten palvelujen saatavuuden kaikille, sisällyttämään luontoon ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat politiikkoihin ja edistämään puhdasta, turvallista ja terveellistä rakennettua ympäristöä. Julkilausumalla tuetaan useita keskeisiä toimia Euroopan unionin (EU) poliittisessa kontekstissa, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, EU:n sopeutumisstrategia, EU:n maailmanlaajuinen terveysstrategia ja vakavista rajatylittävistä terveysuhkista annettu EU:n asetus.

Julistuksessa esitetään terveydenhuoltojärjestelmiä koskevia sitoumuksia ja edistetään terveydenhuoltoalan osallistumista ilmastonmuutokseen, minkä vuoksi terveys on keskeinen peruste ilmastopoliittiselle päätöksenteolle. Sopeutumispolitiikan kannalta keskeinen sitoumus on kehittää, päivittää ja panna täytäntöön kansallisia terveyden sopeutumissuunnitelmia joko erillisinä asiakirjoina tai osana laajempia kansallisia sopeutumissuunnitelmia. Zero-julkaisun toinen painos pahoittelee: Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien terveysalan toimien lisääminen WHO:n Euroopan alueella,joka käynnistettiin ministerikokouksessa, tarjoaa kattavan taustan ja tukee julistukseen sisältyvien ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevien sitoumusten hyväksymistä ja täytäntöönpanoa korkean tason pyyntöjen ja konkreettisten täytäntöönpanotoimien avulla.

”Terveempiä ihmisiä, kukoistava planeetta ja kestävä tulevaisuus 2023–2030” -etenemissuunnitelma on olennainen osa julistusta, ja siinä hahmotellaan joukko toimia tarvittavien siirtymien nopeuttamiseksi. Sitoumusten täytäntöönpanon nopeuttamiseksi EHP-kumppanuudet on perustettu uudeksi toimintakeskeiseksi mekanismiksi. Kumppanuuksien tarkoituksena on saattaa yhteen maita ja kumppaneita, joilla on yhteinen intressi tietyllä aihealueella, tekemään yhteistyötä yhteisissä toimissa. Terveysalan ilmastotoimia koskeva kumppanuus tarjoaa alueellisen käytäntöyhteisön, joka helpottaa lähestymistapojen ja kokemusten jakamista maiden välillä ja edistää vastavuoroista oppimista ja verkostoitumista, kun maat kartoittavat väyliä ja ratkaisuja ilmastonmuutoksen kestävien, vähähiilisten ja ympäristön kannalta kestävien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseksi.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen käsittelevä työryhmä

Terveyttä ilmastonmuutoksessa käsittelevä työryhmä perustettiin vuonna 2012 WHO:n Euroopan alueen jäsenvaltioiden pyynnöstä Euroopan ympäristöterveystyöryhmän (EHTF) toimeksiannosta ohjaamaan terveyden suojelua ilmastonmuutoksen haittavaikutuksilta koskevaa toimintaohjelmaa. EHTF toimii johtavana kansainvälisenä elimenä EHP:n täytäntöönpanossa ja seurannassa keskittyen erityisesti ympäristö- ja terveysministerien julkilausumissa esitettyihin sitoumuksiin.

Jäsenvaltioiden ja kumppaneiden nimetyistä edustajista koostuva HIC-työryhmä helpottaa vuoropuhelua ja yhteistyötä WHO:n Euroopan alueen maiden ja muiden sidosryhmien välillä. Se edistää ja kannattaa terveysnäkökohtien sisällyttämistä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskeviin kansallisiin politiikkoihin ja toimii katalysaattorina ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevien Budapestin julistuksen sitoumusten edistämiselle, täytäntöönpanolle ja seurannalle kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla. Työryhmä tarjoaa foorumin, jolla voidaan jakaa kokemuksia ja innovaatioita, edistää välineitä, välittää näyttöä ja esitellä ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevia hyviä käytäntöjä sekä edistää maiden ja sidosryhmien välistä kumppanuutta.

Tietämyksen ja näytön kehittäminen

WHO/Eurooppa on tärkeä ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyvän tietämyksen kehittäjä. WHO/Europe julkaisi vuonna 2018 raportin ”Public health and climate change adaptation policies in the European Union”, jossa analysoidaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien terveyspolitiikkojen kehitystä EU-maissa ja kootaan yhteen esimerkkejä hyvistä käytännöistä.

Koska WHO:n Euroopan alue on maailman nopeimmin lämpenevä alue, WHO:n Euroopan alue on julkaissut keskeisiä asiakirjoja, joilla tuetaan jäsenvaltioita lämpöä ja terveyttä koskevien ajantasaisten tietojen ja ohjeiden tarjoamisessa. Niihin kuuluu muun muassa uudelleentarkastelu: Lämpö ja terveys WHO:n Euroopan alueella: päivitetty näyttö tehokkaasta ennaltaehkäisystä. WHO/Europe laatii parhaillaan Euroopan komission taloudellisella tuella päivitettyä toista painosta lämmön ja terveyden toimintasuunnitelmia koskevista ohjeista. Tämän numeron tarkoituksena on tukea terveysalan ja muiden alojen päättäjiä ja toimijoita koordinoitujen ja kattavien terveydenhuollon toimintasuunnitelmien kehittämisessä. Vaikka ohjeet on suunnattu ensisijaisesti WHO:n Euroopan alueen jäsenvaltioille, niiden odotetaan olevan kansainvälisesti merkityksellisiä.

Tulvat ovat yleisin luonnonkatastrofi WHO:n Euroopan alueella, ja kymmenesosa kaupunkiväestöstä asuu tulva-alttiilla alueilla. Tulvien terveysvaikutusten käsittelemiseksi WHO/Eurooppa on laatinut ohjeita, muun muassa julkaisut Flooding: terveysriskien hallinta WHO:n Euroopan alueella sekä tulvat ja terveys: Faktatietoja terveydenhuollon ammattilaisille. Erityinen verkkosivusto tarjoaa keskitetyn asiointipisteen tulvia koskeville WHO:n resursseille. YK:n Euroopan talouskomission, WHO:n ja Euroopan vesi- ja terveyspöytäkirjan puitteissa tehdään työtä vesi- ja sanitaatiopalvelujen ilmastokestävyyden vahvistamiseksi, myös tulvien varalta.

Terveys ja ilmastonmuutos -maaprofiilialoite on perusta WHO:n työlle, jolla seurataan terveyttä ja ilmastonmuutosta koskevaa kansallista ja maailmanlaajuista edistymistä. Nämä yhteistyössä kansallisten terveysviranomaisten kanssa kehitetyt profiilit tarjoavat dataan perustuvia tilannekuvia ilmastoriskeistä ja ilmastonmuutoksen odotetuista terveysvaikutuksista, seuraavat nykyisiä poliittisia toimia ja tekevät yhteenvedon kansallisten ilmasto- ja terveystoimien keskeisistä prioriteeteista. Maailmanlaajuisesti yli 80 maata on osallistunut tähän aloitteeseen sen jälkeen, kun se käynnistettiin vuonna 2015, mukaan lukien useat WHO:n Euroopan alueen jäsenvaltiot.