Hallintoasetuksen mukainen raportointi (2023)

2023 EU:n jäsenvaltiot raportoivat toisen kerran energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (19 artikla) mukaisista kansallisista sopeutumistoimistaan. EU:n ulkopuolisia ETA-maita pyydettiin toimittamaan vastaavia tietoja vapaaehtoisesti. Tällä verkkosivulla esitellään raportoitujen sopeutumistietojen keskeiset terveysnäkökohdat. Otteita yksittäisten maiden raporteista on saatavilla maakohtaisten ilmasto- ja terveysprofiilien kautta. 

Keskeiset viestit

• Vuonna 2023 terveysalan ilmoitettiin olevan ala, johon ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat eniten.

• Useimmissa ilmastonmuutosriskien ja haavoittuvuuden arvioinneissa todetaan, että terveysalalla on suuri mahdollisten tulevien vaikutusten riski. 

• Ilmastoon liittyvien terveysriskien katsotaan vaikuttavan suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. 

• Ennakoiviin toimiin, joita maat ovat toteuttaneet puuttuakseen ilmastonmuutoksen terveysalaan kohdistuviin vaikutuksiin, kuuluvat muun muassa yhteistyöhön perustuvan hallintorakenteen perustaminen, terveydenhuoltoalan työntekijöille suunnatut koulutusohjelmat, tietoisuuden lisääminen ja varhaisvaroitusjärjestelmien käyttöönotto. 

Vuonna 2023 terveysalan ilmoitettiin olevan ala, johon ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttavat eniten. 

Osana vuoden 2023 maaraportointia Euroopan maat ilmoittivat, että ilmastonmuutoksen vaikutukset vaikuttivat eniten terveyteen. Samaan aikaan EU:n kansallisissa ja alueellisissa strategioissa, suunnitelmissa ja kehyksissä terveys mainitaan ensisijaisena alana ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämä on merkki siitä, että Euroopan maat tunnustavat laajalti ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen ja että terveydenhuoltoalaa on kiireellisesti valmisteltava vastaamaan paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Keskeiset toimialat, joihin vaikutukset kohdistuvat, raportoitiin vuonna 2023. Lähde: Euroopan ympäristökeskus, 2023

Useimmat maat ilmoittivat, että mahdollisten tulevien vaikutusten riski on suuri.

Ensisijainen lähestymistapa ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistamiseen kaikkialla Euroopassa on ilmastonmuutosriskien ja haavoittuvuuksien arviointi (CCRVA), jossa yhdistetään tiedot ilmastoriskeistä, haavoittuvista aloista, infrastruktuurista ja väestötiedoista ilmastonmuutokseen liittyvien vaarojen aiheuttaman riskin tason määrittämiseksi. Monet maat eri puolilla Eurooppaa ilmoittivat tekevänsä kansallisia, paikallisia ja alakohtaisia CCRVA-arviointeja, joissa tarkastellaan muun muassa kansanterveyteen ja terveydenhuoltoalaan kohdistuvia erityisiä riskejä ja haavoittuvuuksia.

Yli kolmannes maista ilmoitti, että ilmastonmuutoksella on paljon havaittuja vaikutuksia, mukaan lukien muutokset tapahtumien esiintymistiheydessä ja laajuudessa, suuri todennäköisyys altistua tuleville ilmastoon liittyville vaaroille ja suuri haavoittuvuus. Suurin osa maista ilmoitti myös, että niiden terveydenhuoltoalalla on keskisuuri tai suuri ilmastonmuutoksen tulevien vaikutusten riski. Kroatia, Unkari, Latvia, Portugali ja Slovakia ilmoittivat suurista huolenaiheista kaikissa neljässä luokassa. CCRVA:n tunnistamia keskeisiä ilmastoon liittyviä terveysriskejä ovat muun muassa tartuntatautien puhkeaminen, lämpöstressi, kuivuus, tulvat ja allergeenien leviäminen.

Maakohtainen raportointi ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveydenhuoltoalaan.

Lähde: Asetus energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta 2023 Raportointi

Ilmastoon liittyvät terveysriskit vaikuttavat suhteettomasti haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin.

CCRVA-menetelmiä on käytetty myös sen tunnistamiseen, miten ilmastoon liittyvät terveysriskit vaikuttavat eri väestöryhmiin eri tavoin. Ympäri Eurooppaa tunnustetaan yhä selvemmin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tunnu samanlaisilta. Haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät, mukaan lukien ikääntyneet aikuiset, lapset, vammaiset, lääketieteelliset ennakkoedellytykset tai köyhyydessä elävät ihmiset, kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset eri tavalla kuin yhteiskunnan jäsenet, jotka elävät ilman terveyshaasteita ja joilla on käytettävissään välineet ja resurssit, joita tarvitaan ilmastoon liittyviin vaikutuksiin sopeutumiseksi. Haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät ovat usein alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille, eikä niillä välttämättä ole tarvittavia resursseja reagoida asianmukaisesti ilmastoon liittyviin riskeihin tai lieventää niitä.

Tämän lähestymistavan avulla poliittiset päättäjät voivat kehittää kohdennettuja strategioita haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä vaaroilta ja kansanterveysriskeiltä. Eräitä keskeisiä toimia, joita on toteutettu väestön suojelemiseksi ilmastoon liittyviltä terveysriskeiltä, ovat seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmien täytäntöönpano, yhteisön tiedotus ja tietoisuuden lisääminen ilmastoon liittyvistä vaaroista, julkisen infrastruktuurin parantaminen, mukaan lukien sinivihreä infrastruktuuri kaupunkitulva- ja lämpöriskien torjumiseksi, julkiset vesilähteet ja jäähdytyskeskusten käyttöönotto.

Maat eri puolilla Eurooppaa toteuttavat ennakoivia toimia puuttuakseen ilmastonmuutoksen terveysalaan kohdistuviin vaikutuksiin.

Euroopan maat suunnittelevat ja toteuttavat sopeutumistoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen. Esimerkiksi Kroatia, Kypros, Tšekki , Tanska, Saksa ja Portugali raportoivat yhteistyöstä työryhmissä, valiokunnissa ja muissa hallintorakenteissa, jotka tuovat yhteen viranomaisia ja muita sidosryhmiä, jotka työskentelevät terveyden ja ilmastonmuutoksen parissa ja pyrkivät tiiviimpään politiikan yhdentämiseen.

Esimerkiksi Irlannissa, Suomessa ja Ruotsissa on laadittu alakohtaisia suunnitelmia terveyteen sopeutumiseksi. Lisäksi Itävallassa ja Bulgariassa ilmastoon liittyvät aiheet on sisällytetty terveydenhuollon tarjoajien, kuten lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten, opetussuunnitelmaan ja jatkokoulutukseen. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon ammattilaisten kykyä reagoida ja hoitaa ilmastoon liittyviä terveysvaikutuksia sekä vastata uusiin ja kehittyviin ilmastoon liittyviin terveyshaasteisiin.

Monet maat, kuten Itävalta, Bulgaria, Kypros, Saksa ja Puola, ovat toteuttaneet ohjelmia, joilla lisätään yleistä tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysvaikutuksista, muun muassa siitä, miten voidaan parantaa henkilökohtaista valmiutta kotona. Useat maat ovat myös ottaneet käyttöön seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmiä varoittaakseen kansalaisia, työnantajia ja terveydenhuoltoalaa mahdollisista ilmastonmuutokseen liittyvistä vaikutuksista ja hätätilanteista. Varhaisvaroitusjärjestelmät on suunniteltu varoittamaan viranomaisia tulvariskistä, äärimmäisistä lämpötiloista, allergeeneista tai patogeenien tai tartuntatautien esiintymisestä, jotta aikaa on ennakoivaan reagointiin. Joillakin lainkäyttöalueilla varhaisvaroitusjärjestelmät ilmoittavat, milloin jäähdytyskeskuksia avataan, tulva-alueilla asuvia ihmisiä evakuoidaan tai vapaa-ajan uimapaikkoja suljetaan bakteerien esiintymisen vuoksi.  

Maaraportointi sisältää esimerkkejä toimista, joita on toteutettu erilaisten ilmastoon liittyvien terveysriskien torjumiseksi asuin-, työpaikka- ja terveydenhuoltoympäristöissä.

Useimmin luetellut esimerkit toimista keskittyvät korkeista lämpötiloista aiheutuvien terveysriskien hallintaan ja tartuntatautien (erityisesti vektorivälitteisten tautien) seurantaan, minkä jälkeen käsitellään tulviin liittyviä terveyskysymyksiä.

Saksassa ilmastonmuutokseen liittyvien terveysriskien sisällyttäminen työterveyttä ja -turvallisuutta koskeviin säännöksiin on käynnissä.  Sisämaassa säädetään tekijöistä, jotka liittyvät asuinrakennusten lämpötilaolosuhteisiin, joihin muuttuva ilmasto vaikuttaa. Itävallassa ohjeellisella lämpöä koskevalla toimintasuunnitelmalla tuetaan lääkintä- ja hoitolaitoksia niiden omien lämpösuunnitelmien kehittämisessä ja laatimisessa.

Maat esittävät esimerkkejä sopeutumissuunnitelmista, joissa keskitytään terveyteen valtiotasoa alemmilla tasoilla, esimerkiksi Italiassa, Puolassa, Portugalissa ja Romaniassa.

Asiaan liittyvät resurssit

Maaprofiilit

Kansallisten politiikkojen tila (2022)