European Union flag

Vuoden 2025

lopulla ASPHER

Keskeiset viestit

  • Kyselyyn vastasi 173 vastaajaa, jotka edustivat kuntia ja alueita 20 Euroopan maassa. Noin puolet vastaajista oli Norjasta, Sveitsistä ja Saksasta. Vastaajat olivat pääasiassa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, ympäristöstä/kestävyydestä ja kansanterveydestä vastaavia virkamiehiä. Kaupunginjohtajat tai muut luottamushenkilöt muodostivat neljäsosan vastaajista. Otos ei edusta Eurooppaa. 

  • Yli 60 prosentilla vastanneista kunnista/alueista oli käytössä ilmastonmuutossuunnitelma ja erityinen ilmastonmuutososasto. Terveydenhuolto oli erityinen osa sopeutumissuunnitelmia 43 prosentissa vastanneista valtiotasoa alemmista viranomaisista, ja sitä käsiteltiin minimaalisesti 31 prosentissa tapauksista. 

  • Yli 77 prosenttia vastaajista vastasi, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo ihmisten terveyteen heidän lainkäyttöalueellaan. 90 prosenttia sanoi ilmastonmuutoksen vaikuttavan ihmisten terveyteen alueellaan kymmenen vuoden kuluttua.

  • Pienten kuntien (<50k asukasta) vastaajat vastasivat paljon epätodennäköisemmin, että heillä on riittävästi tietoa ymmärtääkseen ilmastoon liittyvät terveysriskit, verrattuna suurten kuntien (>500k asukasta) vastaajiin. Vain 33 prosenttia pienten kuntien vastaajista ilmoitti, että heillä oli kaikki ilmastonmuutokseen liittyvien terveysriskien ymmärtämiseen tarvittavat tiedot, kun suurimpien kuntien vastaajista vastaava osuus oli 64 prosenttia.

  • Teknisistä asiantuntijoista vähiten raportoitiin taloudellisten arviointivälineiden käytöstä sekä erityisesti tasapuolisuuteen liittyvästä seurannasta ja arvioinnista.  

  • Suurin osa vastaajista halusi oppia lisää lämmöstä (73 %). Seuraavaksi suurimmat terveysvaikutukset kohdistuivat haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin (55 %), tulviin (44 %) ja ilmansaasteisiin (41 %).

Tulokset

1Terveys sopeutumisen suunnittelussa2Osaamismahdollisuudet3Tietoa vastaajista

Terveyden huomioiminen ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa 

Jotta ymmärrettäisiin paremmin paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia suunnitella ja toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimenpiteitä, vastaajilta kysyttiin ilmastonmuutokseen liittyvistä hallinnollisista järjestelyistä kunnassaan. Enemmistö (61 %) ilmoitti, että heillä on oma ilmastonmuutososasto. Lisäksi 60 prosentilla vastanneista kunnista oli käytössä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma, ja 23 prosenttia oli laatimassa sellaista. Nämä havainnot antavat viitteitä siitä, missä määrin ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on institutionalisoitu paikallishallinnon rakenteisiin.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, missä määrin terveysnäkökohdat otettiin huomioon sopeutumisen suunnittelussa. Sopeutumissuunnitelmista 52 prosentissa oli erityinen terveysosio (54:ssä 104:stä raportoidusta sopeutumissuunnitelmasta), ja 17 vastaajaa harkitsi terveyden sisällyttämistä tuleviin sopeutumissuunnitelmiin. Tämä on vain hieman enemmän kuin mitä sopeutumisen allekirjoittajia koskevassa EU:n missiossa raportoitiin. Vuonna 2024 60 prosenttia mission allekirjoittajien ilmoittamista suunnitelmista kattoi terveyden (Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus, 2025). Yhteinen terveys -käsite sisällytettiin 14 sopeutumissuunnitelmaan ja osittain 27 muuhun suunnitelmaan. 

Raportoitu tietämys ilmaston terveysvaikutuksista

Vastaajat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos vaikuttaa lähitulevaisuudessa ihmisten terveyteen heidän omalla alueellaan (lähes 90 %) ja on jo tekemässä niin (yli 87 %) (kaavio 1). Tämä havainto on yhdenmukainen sopeutumista koskevaan EU:n missioon osallistuneiden paikallis- ja alueviranomaisten tulosten kanssa, sillä terveys nousi keskeiseksi huolenaiheeksi ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arvioinneissa. Terveys määriteltiin myös missiossa (EU:n sopeutumisoperaatio 2026) raportoitujen sopeutumistoimien keskeiseksi tulokseksi. 

Kuva 1. Vastaajien käsitys nykyisistä ja tulevista (10 vuoden) ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista omassa viranomaisessaan (%)

Suurin osa vastaajista totesi, että heillä oli ainakin osittainen tietämys ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysriskeistä (95 %), heikossa asemassa olevien ryhmien tunnistamisesta (91 %) ja yhteydenpidosta asiaankuuluviin sidosryhmiin (83 %). Pienten kuntien vastaajat vastasivat tähän kysymykseen epätodennäköisemmin ”kyllä, täysin” (kaavio 2). Tämä vastaa maailmanlaajuista kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta koskevaan aloitteeseen raportoituja tietoja. Aloitteessa todettiin, että pienet kunnat ovat jäljessä suurista kunnista niiden suunnitellessa ja valmistellessa toimia ja arvioidessa riskejä. Pienistä kunnista vain 29 prosenttia on saanut riskinarvioinnin valmiiksi tai lähes valmiiksi, kun taas suurissa kunnissa vastaava luku on 46 prosenttia (ETA, 2026).

Kuva 2. Niiden vastaajien prosenttiosuus, jotka vastasivat ”kyllä, täysin” kysymykseen riittävästä tietämyksestä, viranomaisen populaation koon mukaan.

Teknisille virkamiehille (132 vastaajaa) esitettiin yksityiskohtaisempia kysymyksiä tiedoista ja taidoista. Suurimmat tietämyksen tasot raportoitiin itse terveyteen liittyvien ilmastonmuutosriskien arviointien tekemisestä – mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien huomioon ottaminen ilmastoriskien arvioinneissa – sekä sopeutumisvaihtoehtojen määrittämisestä ja arvioinnista. Kuitenkin vain 8 prosenttia teknisistä virkamiehistä sanoi luottavansa siihen, että he käyttävät taloudellisia arviointivälineitä, kuten kustannus-hyötyanalyysia tai monikriteerianalyysiä, ja vain 9 prosentilla olisi riittävästi tietoa terveystulosten ja vaikutusten seuraamiseksi haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Arviointitulosten käyttäminen, asianmukaisten indikaattorien valitseminen edistymisen seuraamiseksi ja tasapuolisuuden huomioon ottaminen olivat myös näkökohtia, joista vain pieni osa teknisistä vastaajista (<20 %) ilmoitti tietävänsä riittävästi (kaavio 3).

Monilla Euroopan kunnilla on sopeutumissuunnitelmansa osana määritelty seuranta- ja raportointijärjestelmä, mutta vain vähemmistöllä on selkeät indikaattorit ja tavoitteet (EEA, 2023). Kyselyn tulokset kuvastavat myös tätä eroa seurannan ja arvioinnin merkityksen tunnustamisen ja näiden toimien toteuttamiseen tarvittavien teknisten valmiuksien välillä.

Kuva 3. Teknisten virkamiesten itse ilmoittamat ilmastoa ja terveyttä koskevat tiedot ja taidot

Tietämyksen kehittämismahdollisuudet

Kun vastaajilta kysyttiin, mistä ilmastoon liittyvistä kysymyksistä he haluaisivat oppia, suurin osa vastaajista valitsi lämmön (73 %) ja terveysvaikutukset haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin (55 %). Tätä seurasivat tulvat, ilmansaasteet, mielenterveys, vektorivälitteiset taudit ja elintarviketurvallisuus (kaikki yli 30 prosenttia vastaajista) (kaavio 4).

Kuva 4. Ilmastoon liittyvät terveysvaarat tai terveysvaikutukset, joista vastaajat olivat kiinnostuneita oppimaan lisää

Yli puolet vastaajista piti vihreää infrastruktuuria ja alue- ja kehityssuunnittelua keskeisinä aihealueina, jotka on sisällytettävä terveysnäkökohtien sisällyttämistä sopeutumispolitiikkoihin koskeviin suuntaviivoihin. Tätä seurasi kiinnostus hätätilanteiden suunnitteluun/vastaamiseen sekä terveydenhuollon infrastruktuuriin ja palvelujen tarjoamiseen (kaavio 5).

Kuva 5. Aihealueet suuntaviivoille, jotka koskevat terveyden sisällyttämistä sopeutumispolitiikkoihin

Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitteluun tarkoitettujen taloudellisten resurssien puute on täytäntöönpanoon liittyvä haaste, jota varten tarvitaan enemmän ohjausta. Yli puolet valituista kysymyksistä liittyi eri alojen ja hallintotasojen väliseen koordinointiin sekä päättäjien vähäiseen tietoisuuteen tai sitoutumiseen ilmastoon ja terveyteen (kaavio 6). Vastaavasti sopeutumista koskevan EU:n operaation raportoivat allekirjoittajat pitivät rahoitusta sopeutumisen suunnittelun keskeisenä täytäntöönpanohaasteena (EEA, 2026).

Kuva 6. Täytäntöönpanoon liittyvät haasteet, joissa olisi hyvä saada enemmän ohjausta tai resursseja

Teknisiltä virkamiehiltä kysyttiin, tarvitaanko terveyteen liittyviä sopeutumisvaihtoehtoja koskevia ohjeita. Eniten vastaajia oli sitä mieltä, että helteeseen, tulviin, kuivuuteen ja muihin äärimmäisiin sääilmiöihin reagoimisesta on saatava lisää tietoa (kaavio 6). Sopeutumisvaihtoehtojen tehokas täytäntöönpano edellytti lisää teknistä tietämystä äärimmäisistä sääilmiöistä ja kuumuudesta (kaavio 7).

Kuva 7. Teknisten virkamiesten vastaukset monivalintakohtaan ”Mihin terveyttä koskeviin sopeutumisvaihtoehtoihin haluaisit meidän keskittyvän laatimissamme ohjeissa?”

Kuva 8. Teknisten virkamiesten vastaukset monivalintakohtaan ”Mitä sopeutumisvaihtoehtoja varten tarvitset lisää teknistä tietämystä tai tukea, jotta voit panna ne tehokkaasti täytäntöön?”

Vastaajat

Kysely kohdistui paikallis- ja aluetason virkamiehiin ja päättäjiin, jotka työskentelevät ilmastonmuutokseen sopeutumisen parissa. Kyselyyn vastasi 173 vastaajaa. Vastaajia oli 20 maasta, mutta otosta hallitsivat voimakkaasti useat maat: Norja (18 %), Sveitsi (16 %), Saksa (15 %), Moldova (12 %) ja Espanja (9,8 %) (kaavio 9). Otos ei edusta Eurooppaa.

Eniten vastaajia oli pienistä kunnista, mutta otoksessa olivat mukana kaikki viranomaiskoot (kaavio 10).

Pääasiallisena vastaajatyyppinä olivat virkamiehet, joista suurin osa tuli ilmastonmuutokseen sopeutumisesta vastaavilta osastoilta tai kestävyys-/ympäristöosastoilta. Kuitenkin 13 prosenttia oli peräisin kansanterveyden osastolta. Hieman alle neljäsosa vastaajista oli vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä, mukaan lukien kaupunginjohtajat (kaavio 11).

Kuva 9. Vastaajien maantieteellinen jakautuminen maittain

Kuva 10. Vastaajien määrä erikokoisista kunnista

Kuva 11. Eri rooleissa olevien vastaajien määrä

Päätelmät

  • Kyselyyn vastanneilla on hyvä tietoisuus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niiden vaikutuksista haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Vaikka sekä kansalliset että alue- ja paikallisviranomaiset raportoivat vahvasta tietämyksestä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja suuresta huolesta vaikutuksista, terveyskysymysten sisällyttäminen paikalliseen sopeutumissuunnitteluun on edelleen vähäistä.
  • Sopeutumistoimenpiteiden seuranta ja arviointi on jatkuva haaste. Tämä havainto näkyy sekä paikallisella että kansallisella tasolla muissa sopeutumisen seurannan ja arvioinnin tilaa koskevissa tutkimuksissa.
  • Kuntien tukemiseen sopeutumisen suunnittelusyklin kaikissa vaiheissa tarvitaan sekä teknistä asiantuntemusta että taloudellisia resursseja. Erityisesti pienemmillä kunnilla on rajalliset resurssit ja tekniset valmiudet toteuttaa sopeutumissuunnittelua.

Paikallis- ja alueviranomaiset tarvitsevat käytännön tukea

    • Yksilöidään mahdollisuudet ja määritellään strategiat ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelun rahoittamiseksi.
    • Parannetaan ilmastosta, ympäristöstä, suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta, hätätilanteiden hallinnasta ja infrastruktuurista vastaavien osastojen välistä koordinointia.
    • Laaditaan strategioita, joiden avulla päätöksentekijät saadaan mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin kysymyksiin.
    • Arvioidaan ja käsitellään paikallistasolla havaittuja ensisijaisia vaaroja, kuten lämpöä, tulvia, kuivuutta, äärimmäisiä sääilmiöitä ja vektorivälitteisiä tauteja, ja ymmärretään, miten nämä vaarat vaikuttavat haavoittuviin ryhmiin.
    • Valitaan ja toteutetaan toimenpiteitä, kuten varhaisvaroitusjärjestelmiä, lämpöterveyttä koskevia toimintasuunnitelmia, vihreää ja sinistä infrastruktuuria, tulvankestävää suunnittelua, hätävalmiutta ja riskiviestintää.
    • Seurataan terveyteen liittyviä tuloksia ja hyödynnetään arviointituloksia sopeutumistoimenpiteiden parantamiseksi ajan mittaan.

Valmisteilla on tiedotusasiakirja terveyden sisällyttämisestä paikalliseen sopeutumiseen. Asiakirjan tavoitteena on tarjota käytännön tukea näihin tietämykseen ja teknisiin puutteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Viitteet

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.

Vastuun poissulkeminen
Tämä käännös on luotu eTranslation-konekäännöksellä, jonka tarjoaa Euroopan komissio.