Ilmasto- ja terveyskasvatus ja -koulutus

Access training, learning resources, and case-studies

Ilmastonmuutosta ja terveyttä koskeva koulutus, oppiminen ja tapaustutkimukset

Koulutuskurssit

ASPHER-ilmasto- ja terveystyöryhmä ja Global Consortium of Climate Change and Health Education (GCCHE) ovat kehittäneet ilmaisen verkkokurssin ilmastonmuutoksesta ja terveydestä, joka on tällä hetkellä 2.^painoksessa. Kurssin tavoitteena on sitouttaa kansanterveyshenkilöstöä, laajempaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja muita ilmastonmuutoksesta ja terveydestä kiinnostuneita ammattilaisia helpottamalla heidän osallistumistaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvään politiikkaan ja vaikuttamiseen sekä tutkimukseen, joka tukee päätöksentekoa eri aloilla.

Siirry kurssille:

Oppimateriaalit

Eri lähteistä saatavia koulutusoppaita ja oppimateriaaleja ilmastonmuutoksesta ja terveydestä:

WHO:n koulutuskäsikirjat ja -materiaalit monenlaisista ilmastonmuutokseen ja ihmisten terveyteen liittyvistä aiheista.
WMO:n ja WHO:n yhteinen climahealth.info-portaali sisältää e-oppimateriaalikirjaston ilmaston ja terveyden eri osa-alueista.
ASPHER Climate and Health Education and Trainings Repository, joka otettiin käyttöön vuoden 2025 alussa, on ensimmäinen yleiseurooppalainen tietovarasto, joka on erityisesti tarkoitettu ilmasto- ja terveyskasvatusohjelmiin WHO:n Euroopan alueella. ASPHERin verkkosivustolla sijaitsevan ja avoimesti saatavilla olevan tietokannan avulla yli 130 jäsenlaitosta voi antaa ja päivittää yksityiskohtaisia profiileja ilmasto- ja terveysalan opetussuunnitelmistaan, mukaan lukien koulutusohjelmat, lyhyet kurssit ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet. Luettelo toimii julkisena keskuksena alan koulutusta hakeville. mutta antaa myös tutkijoille ja poliittisille päättäjille mahdollisuuden seurata edistymistä ajan mittaan ja tunnistaa ilmasto- ja terveyskasvatuksen vahvuudet ja puutteet. Tietovarastomme on tällä hetkellä pilottivaiheessa.

Tapaustutkimukset

Terveydenhuollon ammattilaisten ammatillista koulutusta ja osallistumista Euroopassa koskevien aloitteiden seurantakeskuksen keräämät tapaustutkimukset:

Ilmastoterveydenhuollon koulutuskuilu

Ilmastonmuutosta ei opeteta laajalti terveys- ja kansanterveysalan opiskelijoille Euroopassa

Vuonna 2020 25 prosenttia (153 koulua 592:sta) eurooppalaisista lääketieteellisistä kouluista tarjosi virallista ilmastonmuutosta koskevaa koulutusta. Lisäksi 20 prosentissa kouluista (118 koulua 592:sta) opiskelijajohtoiseen oppimistoimintaan liittyi ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyviä aiheita Kansainvälisen lääketieteen opiskelijoiden liiton (International Federation of Medical Students Association) tekemän tutkimuksen julkaisemattomien tulosten mukaan. Nämä luvut ovat suurempia kuin yleiset havainnot (15 % ja 12 %).
Suurempi osuus – 64 prosenttia (29 koulua 45:stä) – eurooppalaisista kansanterveysalan kouluista tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta vuonna 2020 (Orhan et al., 2021)

Ilmastonmuutosta koskevan tiedon puute voi vaikuttaa lääketieteellisiin käytäntöihin ja kansanterveystoimiin

Lääketieteellisellä käytännöllä ja erityisesti perusterveydenhuollolla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (Litke ym., 2024). Diagnostiikan ja hoidon tarjoamisen lisäksi lääkärit ja sairaanhoitajat kuuluvat Euroopan luotetuimpiin ammattilaisiin (Ipsos, 2024). Siksi he voivat tehokkaasti varoittaa potilaitaan riskeistä, jotka liittyvät ilmastoon liittyviin vaaroihin, kuten äärimmäisiin sääilmiöihin tai uusiin tartuntatauteihin.
Lääkäreiden tietoisuutta on lisättävä edelleen, jotta he voivat paremmin selviytyä ilmastonmuutoksen seurauksista (Litke et al., 2024). Vuonna 2022 kolme neljäsosaa lääkäreistä ja sairaanhoitajista Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei saanut tukea ympäristöosaamiseen eikä heillä ollut aikaa, resursseja ja koulutusta valistaa potilaita ilmastonmuutoksen vaikutuksista The Economist -tutkimuksen mukaan.
Tehokas ilmasto- ja terveyskasvatus antaa kansanterveysalan ammattilaisille tarvittavat tiedot ja taidot mukautuvien strategioiden toteuttamiseksi, kestävien politiikkojen edistämiseksi ja selviytymiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien rakentamiseksi.

kehottaa lisäämään ilmastonmuutosta koskevaa koulutusta terveydenhuollon ja kansanterveyden ammattilaisille ja opiskelijoille ja sitoutuu siihen;

Euroopan alueen kansanterveysalan oppilaitosten liiton (ASPHER) johtaman EU:n terveyspolitiikkafoorumin aihekohtaisen verkoston ”Ilmastotoimet kansanterveyskasvatuksen ja -koulutuksen avulla” (2022) yhteisessä julkilausumassa korostetaan, että kansanterveysalan ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä, jotta he ymmärtäisivät paremmin ilmaston ja terveyden väliset yhteydet ja asettaisivat ne etusijalle työssään. Siinä kehotetaan päivittämään perus- ja jatko-opinto-ohjelmien opetussuunnitelmia ja jatkuvaa ammatillista kehitystä sisällyttämällä niihin sellaisia käsitteitä kuin yhteinen terveys ja maapallon terveys. Lähes 100 ammattialajärjestöä, kansalaisjärjestöä ja yliopistoa hyväksyi yhteisen julkilausuman kansanterveyden ja terveydenhuollon alalla.
Kansallisten kansanterveyslaitosten kansainvälinen järjestö (IANPHI) sitoutui terveyttä ja ilmastonmuutosta koskevassa vuoden 2021 toimintasuunnitelmassaan lisäämään valmiuksia, osaamista ja koulutusta vertaistuen ja laitosten välisen tietämyksen jakamisen avulla, jotta niitä voidaan tukea niiden kehittämisessä keskeisinä ilmastotoimijoina.
Vuonna 2022 G7-maiden terveysministerien julkilausumassa jäsenmaat sitoutuivat ministeritasolla puuttumaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin ja rakentamaan ilmastonmuutosta kestäviä, kestäviä ja ilmastoneutraaleja terveydenhuoltojärjestelmiä. Siihen sisältyy tavoite sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat terveydenhuollon ja kansanterveysalan ammattilaisten koulutukseen.
Eurooppalaisten lääkäreiden pysyvä komitea (CPME), joka edustaa kansallisia lääketieteellisiä järjestöjä eri puolilla Eurooppaa, kehotti ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevassa vuoden 2023 politiikassaan EU:ta, sen jäsenvaltioita ja paikallisia päättäjiä toimimaan ja varmistamaan, että lääketieteen opiskelijat, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset koulutetaan tiedottamaan ihmisille ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja hoitamaan potilaita, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa.
WHO:n Euroopan alueen jäsenmaat hyväksyivät heinäkuussa 2023 WHO:n Euroopan aluetoimiston Budapestissa heinäkuussa 2023 järjestämän seitsemännen ympäristö- ja terveysministerikokouksen julkilausuman. Maat sitoutuivat muun muassa vahvistamaan terveydenhuollon ammattilaisten ilmastolukutaitoa, jotta he voivat reagoida ilmaston terveysvaikutuksiin ja osallistua mielekkäästi ilmastopolitiikan kehittämiseen terveysalalla.
Kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden arabiemiirikuntien COP28-ilmasto- ja terveysjulistuksessa (2023) 148 allekirjoittajamaata sitoutuvat muun muassa parantamaan terveydenhuoltojärjestelmien kykyä ennakoida ja toteuttaa ilmastovalmiin terveydenhuoltohenkilöstön toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
Vuonna 2017 perustettu Global Consortium on Climate and Health Education (GCCHE) on maailmanlaajuinen terveysalan ammattilaisten koulujen ja ohjelmien verkosto, mukaan lukien koulut ja kansanterveys-, lääketiede- ja hoitotyöohjelmat Columbia Universityn sihteeristön kanssa.
Glasgow’n yliopiston johtama eurooppalainen ilmasto- ja terveyskasvatusverkosto (ENCHE) perustettiin vuonna 2024 GCCHE:n alueelliseksi verkostoksi, jonka tavoitteena on antaa seuraavan sukupolven lääkäreille tietoa ja näkemyksiä kestävien terveydenhuoltokäytäntöjen toteuttamiseksi ja potilaskeskeisiin nettonollaterveysjärjestelmiin siirtymisen tukemiseksi. Verkosto on avoin uusille jäsenille.

Ilmastonmuutosta koskevan koulutuksen tila kansanterveysalan kouluissa Euroopassa

Association of Schools of Public Health in the European Region (ASPHER) ja Global Consortium on Climate and Health Education (GCCHE) seuraavat ilmasto- ja terveyskoulutuksen kehitystä Euroopan kansanterveysalan kouluissa.

Keskeiset havainnot

Laajalle levinnyt hyväksyminen: Euroopassa yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanterveysalan kouluista tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta vuonna 2024, kun vastaava osuus maailmanlaajuisesti oli 66 prosenttia (Sorensen ym., 2024).
Eri koulutustasot: Ilmastoon liittyvät aiheet sisällytetään ammatillisiin, perustutkinto-, jatko- ja tohtoritasoihin. Maisteriohjelmat ovat integroituneet tähän aiheeseen parhaiten.
Keskeiset kompetenssit: Laitokset keskittyvät kahdeksaan keskeiseen osa-alueeseen, joilla on vahva kattavuus "perustieteessä" ja "terveysjärjestelmästrategioissa". Käytännön taidoissa, kuten sidosryhmien osallistumisessa, on kuitenkin edelleen puutteita.

Yksityiskohtaiset havainnot

Kyselyyn vastanneista 66 kansanterveyslaitoksen koulusta 53 (80 %) tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta (Sorensen ym., 2024; ks. kuva 1). Tätä voidaan pitää edistyksenä vuodesta 2020, jolloin 64 prosenttia Euroopan alueen kansanterveysalan kouluista tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta (Orhan et al., 2021).
Vuonna 2024 ilmasto- ja terveyskasvatusta tarjoavista 53 laitoksesta 60 prosenttia sisällytti nämä teemat pakollisiin opetussuunnitelmiinsa ja 40 prosenttia tarjosi niitä valinnaisina moduuleina (jotkut laitokset tarjoavat molempia).
Useimmat kansanterveyskoulut, jotka tarjoavat ilmasto- ja terveyskursseja, löytyivät Saksasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Italiasta ja Portugalista.

Maisteriohjelmissa ilmastonmuutoskasvatus sisällytetään useimmiten kansanterveyteen, ja seuraavaksi yleisin on tohtorintutkinto (ks. kaavio 2). Jotkut kansanterveyskoulut Saksassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat perustaneet vankkoja ohjelmia, jotka integroivat ilmasto- ja terveyskasvatuksen useilla akateemisilla tasoilla.
Kaikilla koulutusasteilla useimmat ilmasto- ja terveyskasvatusohjelmat on perustettu viimeisten viiden vuoden aikana. Vain muutama koulu ilmoitti opettaneensa aiheesta yli 10 vuotta.