Ilmasto- ja terveyskasvatus ja -koulutus

Access training, learning resources, and case-studies

Ilmastonmuutosta ja terveyttä koskeva koulutus, oppiminen ja tapaustutkimukset

Koulutuskurssit

ASPHER-ilmasto- ja terveystyöryhmä ja ilmastonmuutosta ja terveyskasvatusta käsittelevä maailmanlaajuinen yhteenliittymä (GCCHE) ovat kehittäneet ilmastonmuutoksesta ja terveydestä ilmaisen verkkokurssin, joka on tällä hetkellä 2.^painoksessa. Kurssin tavoitteena on osallistaa kansanterveyshenkilöstöä, laajempaa terveydenhuoltohenkilöstöä ja muita ilmastonmuutoksesta ja terveydestä kiinnostuneita ammattilaisia helpottamalla heidän osallistumistaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillitsemiseen liittyvään politiikkaan ja vaikuttamiseen sekä tutkimukseen, joka tukee eri alojen päätöksentekoa.

Kurssille pääsy:

Oppimateriaalit

Eri lähteistä saatavilla olevat koulutusoppaat ja oppimateriaalit clilamte-muutoksesta ja terveydestä:

WHO:n koulutusoppaat ja koulutusmateriaalit monista ilmastonmuutokseen ja ihmisten terveyteen liittyvistä aiheista.
WMO:n ja WHO:n yhteinen portaali climahealth.info sisältää e-oppimateriaalikirjaston ilmaston ja terveyden eri osa-alueista
Vuoden 2025 alussa perustettu ASPHER-tietovaranto (ASPHER Climate and Health Education and Trainings Repository) on ensimmäinen yleiseurooppalainen tietovaranto, joka on omistettu erityisesti ilmasto- ja terveyskasvatusohjelmille koko WHO:n Euroopan alueella. ASPHERin verkkosivustolla olevan ja avoimesti saatavilla olevan rekisterin avulla yli 130 jäsenlaitosta voi antaa ja päivittää ilmasto- ja terveysalan opetussuunnitelmiensa yksityiskohtaisia profiileja, mukaan lukien koulutusohjelmat, lyhyet kurssit ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet. Luettelo toimii julkisena keskuksena alan koulutusta hakeville. Sen avulla tutkijat ja poliittiset päättäjät voivat myös seurata edistymistä ajan mittaan ja tunnistaa ilmasto- ja terveyskasvatuksen vahvuuksia ja puutteita. Varastomme on tällä hetkellä pilottivaiheessa.

Tapaustutkimukset

Euroopan terveydenhuollon ammattilaisten ammatillista koulutusta ja osallistumista koskevien aloitteiden seurantakeskuksen keräämät tapaustutkimukset:

Ilmasto- ja terveysalan koulutusvaje

Ilmastonmuutosta ei opeteta laajalti terveys- ja kansanterveysalan opiskelijoille Euroopassa

Vuonna 2020 Euroopan lääketieteellisistä kouluista 25 prosenttia (153 koulua 592:sta) tarjosi virallista ilmastonmuutoskoulutusta. Lisäksi 20 prosentissa kouluista (118 koulua 592:sta) opiskelijajohtoiseen oppimistoimintaan liittyi ilmastonmuutokseen ja terveyteen liittyviä aiheita Kansainvälisen lääketieteen opiskelijoiden liiton (International Federation of Medical Students Association) toteuttaman julkaisemattoman tutkimuksen tulosten mukaan. Nämä luvut ovat suuremmat kuin maailmanlaajuiset löydökset (15 prosenttia ja 12 prosenttia).
Suurempi osuus – 64 prosenttia (29 koulua 45:stä) – eurooppalaisista kansanterveyskouluista tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta vuonna 2020 (Orhan et al., 2021)

Ilmastonmuutosta koskevan tiedon puute voi vaikuttaa lääketieteelliseen käytäntöön ja kansanterveystoimiin

Lääketieteellisellä käytännöllä ja erityisesti perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (Litkeet al., 2024). Diagnostiikan ja hoidon lisäksi lääkärit ja sairaanhoitajat ovat Euroopan luotetuimpia ammattilaisia (Ipsos,2024). Siksi he voivat tehokkaasti varoittaa potilaitaan ilmastoon liittyviin vaaroihin, kuten äärimmäisiin sääilmiöihin tai uusiin tartuntatauteihin, liittyvistä riskeistä.
Lääkäreiden tietoisuutta on lisättävä edelleen, jotta he selviytyisivät paremmin ilmastonmuutoksen seurauksista (Litkeet al., 2024). Vuonna 2022 kolmella neljäsosalla lääkäreistä ja sairaanhoitajista Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei ollut tukea ympäristölukutaidolle, eikä heillä ollut aikaa, resursseja ja koulutusta kouluttaa potilaita ilmastonmuutoksen vaikutuksista The Economist -tutkimuksen mukaan.
Tehokas ilmasto- ja terveyskasvatus antaa kansanterveysalan ammattilaisille tarvittavat tiedot ja taidot mukautuvien strategioiden toteuttamiseksi, kestävien politiikkojen edistämiseksi ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien rakentamiseksi.

kehottaa lisäämään terveys- ja kansanterveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille annettavaa ilmastonmuutosta koskevaa koulutusta ja sitoutumaan siihen;

EU:n terveyspolitiikkafoorumin aihekohtaisen verkoston ”Climate action through public health education and training” (2022), jota johtaa ASPHER-järjestö (Association of Schools of Public Health in the European Region), yhteisessä lausumassa korostetaan, että kansanterveysalan ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehitystä parantaakseen ymmärrystään ilmaston ja terveyden välisistä yhteyksistä ja tehdäkseen siitä painopisteen työssään. Siinä kehotetaan päivittämään perus- ja jatko-ohjelmien opetussuunnitelmia ja jatkuvaa ammatillista kehitystä sisällyttämällä niihin sellaisia käsitteitä kuin yhteinen terveys ja planeettaterveys. Lähes 100 kansanterveyden ja terveydenhuollon alan ammattijärjestöä, kansalaisjärjestöä ja yliopistoa hyväksyi yhteisen julkilausuman.
Kansallisten kansanterveyslaitosten kansainvälinen liitto (IANPHI) sitoutui terveyttä ja ilmastonmuutosta koskevassa vuoden 2021 etenemissuunnitelmassaan parantamaan valmiuksia, osaamista ja koulutusta vertaistuen ja laitosten välisen tietämyksen jakamisen avulla, jotta laitoksia voidaan tukea niiden kehittämisessä keskeisinä ilmastotoimijoina.
Vuonna 2022 G7-maiden terveysministerien julkilausumassa sitouduttiin ministeritasolla jäsenmaita käsittelemään ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ja rakentamaan ilmastonmuutoksen kestäviä, kestäviä ja ilmastoneutraaleja terveydenhuoltojärjestelmiä. Siihen sisältyy tavoite sisällyttää ilmastonmuutokseen liittyvät näkökohdat terveydenhuollon ja kansanterveyden ammattilaisten koulutukseen.
Euroopan kansallisia lääkäriyhdistyksiä edustava eurooppalaisten lääkäreiden pysyvä komitea (CPME) kehotti ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevassa vuoden 2023 politiikassaan EU:ta, sen jäsenvaltioita ja paikallisia poliittisia päättäjiä toimimaan sen varmistamiseksi, että lääketieteen opiskelijat, lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset koulutetaan tiedottamaan ihmisille ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista ja hoitamaan potilaita, joihin ne vaikuttavat.
WHO:n Euroopan alueen jäsenmaat hyväksyivät heinäkuussa 2023 julistuksen seitsemännestä ympäristö- ja terveysministerikonferenssista, jonka WHO/Eurooppa järjesti heinäkuussa 2023 Budapestissa. Maat sitoutuivat muun muassa vahvistamaan terveydenhuollon ammattilaisten ilmastolukutaitoa, jotta he voivat vastata ilmaston terveysvaikutuksiin ja osallistua mielekkäällä tavalla ilmastonmuutospolitiikan kehittämiseen terveysalalla.
Kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden arabiemiirikuntien COP28-ilmastoa ja terveyttä koskevassa julistuksessa (2023) 148 allekirjoittajamaata velvoitetaan muun muassa parantamaan terveydenhuoltojärjestelmien kykyä ennakoida ja panna täytäntöön ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia, joita ilmastovalmis terveydenhuoltohenkilöstö toteuttaa.
Vuonna 2017 perustettu Global Consortium on Climate and Health Education (GCCHE) on maailmanlaajuinen terveydenhuollon ammattikoulujen ja -ohjelmien verkosto, mukaan lukien kansanterveyden, lääketieteen ja hoitotyön koulut ja ohjelmat Columbian yliopiston sihteeristön kanssa.
Glasgow’n yliopiston johtama eurooppalainen ilmasto- ja terveyskasvatusverkosto (ENCHE) perustettiin vuonna 2024 GCCHE:n alueelliseksi verkostoksi, jonka tavoitteena on antaa seuraavan sukupolven lääkäreille tietoa ja näkemyksiä kestävien terveydenhuoltokäytäntöjen tuottamiseksi ja potilaskeskeisiin nettonollaterveysjärjestelmiin siirtymisen tukemiseksi. Verkosto on avoin uusille jäsenille.

Ilmastonmuutoskasvatuksen tila kansanterveysalan kouluissa Euroopassa

ASPHER (Association of Schools of Public Health in the European Region) ja GCCHE (Global Consortium on Climate and Health Education) seuraavat ilmasto- ja terveysalan koulutuksen kehitystä kansanterveysalan kouluissa Euroopassa.

Keskeiset havainnot

Laajalle levinnyt hyväksyminen: Euroopassa vuonna 2024 yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanterveysalan kouluista tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta, kun maailmanlaajuisesti vastaava osuus oli 66 prosenttia (Sorensenet al., 2024).
Erilaiset koulutustasot: Ilmastoon liittyvät aiheet on sisällytetty ammatti-, perus-, jatko- ja tohtoritasoille. Tämä aihe on sisällytetty eniten maisteriohjelmiin.
Ydinosaaminen: Laitokset keskittyvät kahdeksaan keskeiseen osa-alueeseen, joilla on vahva kattavuus perustieteiden ja terveysjärjestelmien strategioissa. Käytännön taidoissa, kuten sidosryhmien osallistumisessa, on kuitenkin edelleen puutteita.

Yksityiskohtaiset havainnot

Kyselytutkimuksen kohteena olleista 66 kansanterveyslaitosten koulusta 53 laitosta (80 prosenttia) tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta (Sorensenet al., 2024; ks. kuva 1). Tätä voidaan pitää edistyksenä vuodesta 2020, jolloin 64 prosenttia Euroopan alueen kansanterveysalan kouluista tarjosi ilmasto- ja terveyskasvatusta (Orhanet al., 2021).
Niistä 53 laitoksesta, jotka tarjoavat ilmasto- ja terveyskasvatusta vuonna 2024, 60 prosenttia sisällytti nämä teemat osaksi pakollista perusopetussuunnitelmaansa ja 40 prosenttia tarjosi niitä valinnaisina moduuleina (jotkut laitokset tarjoavat molempia).
Useimmat kansanterveyden koulut, jotka tarjoavat ilmasto- ja terveyskursseja, löytyivät Saksasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Italiasta ja Portugalista.

Maisteriohjelmissa ilmastonmuutosta koskeva koulutus sisällytetään useimmiten kansanterveyteen, minkä jälkeen seuraa tohtoritaso (ks. kaavio 2). Jotkut kansanterveyden koulut Saksassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ovat perustaneet vankkoja ohjelmia, jotka yhdistävät ilmasto- ja terveyskasvatuksen useilla akateemisilla tasoilla.
Useimpia ilmasto- ja terveyskasvatusohjelmia on perustettu viiden viime vuoden aikana kaikilla koulutustasoilla. Vain harvat koulut ovat kertoneet opettaneensa aiheesta yli 10 vuotta.