Legioonalaistauti

Legioonalaistauti, jonka aiheuttaa Legionella spp., voi johtaa keuhkokuumeeseen ja useiden ruumiinosien infektioihin. Yksittäisiä tapauksia ja taudinpurkauksia esiintyy kaikissa Euroopan maissa, ja suurin osa niistä on saatu terveydenhuoltolaitosten ulkopuolelta. Vuodesta 2017 lähtien noin 10–20 prosenttia vuosittain raportoiduista tapauksista liittyy matkustamiseen (ECDC, 2012–2023). Vaikka tauti on melko harvinainen ja pääasiassa satunnainen hengitystieinfektio Euroopassa, se on huomattavasti alidiagnosoitu ja aliraportoitu (ECDC, 2012–2023). Lämpötilan nousu, sademäärän lisääntyminen ja äärimmäiset tapahtumat voivat vaikuttaa bakteerien kasvuun ja veden käyttöön (jossa bakteereja esiintyy), mikä voi lisätä taudin esiintyvyyttä tietyillä alueilla.

Legioonalaistaudin ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä (kartta) ja ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä (kaavio) Euroopassa

_{Lähde: ECDC, 2024, Tartuntatautien seurantakartasto}

_{Huomautukset: Kartassa ja kaaviossa esitetään tiedot ETA-maista. Tässä kartassa esitetyt rajat ja nimet eivät merkitse Euroopan unionin virallista hyväksyntää tai hyväksyntää. Tässä kartassa esitetyt rajat ja nimet eivät merkitse Euroopan unionin virallista hyväksyntää tai hyväksyntää. Taudista on ilmoitettava EU:n tasolla,mutta raportointijakso vaihtelee maittain. Kun maat ilmoittavat nollatapauksia, kartassa ilmoitettujen tapausten määrä on 0. Jos maat eivät ole raportoineet taudista tiettynä vuonna, määrä ei näy kartalla ja siihen on merkitty ”ilmoittamaton” (päivitetty viimeksi elokuussa 2024).}

Lähde & vahvistin; lähetys

Eri Legionella-lajeista L. pneumophila on vastuussa useimmista Legionella-infektioista ihmisillä, jotka vaikuttavat enimmäkseen alempiin hengitysteihin (Kozak-Muiznieks et al., 2018). Legionella-suvun lajit ovat yleisiä, ja niitä esiintyy pieninä määrinä luonnollisissa joissa ja järvissä. Keinotekoisissa vesijärjestelmissä, kuten jäähdytystorneissa, säiliöissä, haihtumiskondensaattoreissa, ilmankostuttimissa, koristeellisissa suihkulähteissä, kuumassa vedessä ja vastaavissa järjestelmissä, bakteerit voivat helposti lisääntyä ja aiheuttaa terveysriskin.

Legionella-lajit, joita on olemassa, L. pneumophila on vastuussa useimmista Legionella-infektioista ihmisillä, jotka vaikuttavat enimmäkseen alempiin hengitysteihin (Kozak-Muiznieks et al., 2018). Legionella-suvun lajit ovat yleisiä, ja niitä esiintyy pieninä määrinä luonnollisissa joissa ja järvissä. Keinotekoisissa vesijärjestelmissä, kuten jäähdytystorneissa, säiliöissä, haihtumiskondensaattoreissa, ilmankostuttimissa, koristeellisissa suihkulähteissä, kuumassa vedessä ja vastaavissa järjestelmissä, bakteerit voivat helposti lisääntyä ja aiheuttaa terveysriskin.

Ihmiset saavat tartunnan pääasiassa hengittämällä ilmaan aerosoleja eli Legionella spp:tä sisältäviä vesipisaroita. Vesipisaroiden hengittäminen kirurgisia haavoja ympäröivään ilmaan tai suora kosketus haavaan voi myös tartuttaa ihmisiä (Kashif et al., 2017). Saastuneen veden juominen ei aiheuta riskiä, ja myös henkilökohtaisen kontaktin kautta tapahtuvat infektiot ovat erittäin harvinaisia (Correia et al., 2016).

Legioonalaistaudin puhkeaminen loma-asunnoissa liittyy enimmäkseen kuuman tai kylmän veden vesijärjestelmiin, mukaan lukien vesisäiliöt, hotellihuoneiden myyntipisteet, uima-altaissa ja kylpylöissä sijaitsevat suihkut tai puutarhan sprinklerit. Jos bakteeripitoisuudet vedessä ovat korkeat, vesipisaroihin jääneitä bakteereja hengittävä henkilö voi saada tartunnan suihkussa tai kylvyssä (Papadakis et al., 2021). Suuret taudinpurkaukset liittyvät usein jäähdytystorneihin tai ns. märkäilmastointijärjestelmiin. Kun Legionella spp. -lajeja esiintyy tällaisissa järjestelmissä, ne voivat nopeasti lisääntyä ja aiheuttaa riskin julkisissa tiloissa, joissa käytetään vettä ilmastointiin, kuten hotelleissa. Kuivailmastointijärjestelmät eivät ole vaarallisia.

Legioonalaistautia voi saada myös sairaaloissa, kun Legionella spp. kolonisoi vesijärjestelmät ja aiheuttaa infektioita uimisen, höyrylämmitteisten pyyhkeiden, ilmankostuttimien, koristeellisten suihkulähteiden ja tiettyjen lääkinnällisten laitteiden kautta (Beauté et al., 2020).

Terveysvaikutukset

Legioonalaistauti alkaa yleensä kuivalla yskällä, kuumeella, päänsäryllä ja joskus ripulilla. Legionella spp. -tartunnat johtavat usein keuhkokuumeeseen useita päiviä tartunnan jälkeen. Yleisimmin tämä vaikuttaa keuhkoihin ja ruoansulatuskanavaan. Vaikeissa tapauksissa legioonalaistauti voi vaikuttaa useisiin elimiin ja kehon osiin, mikä johtaa korkeaan kuolleisuuteen. Samankaltaisten oireiden vuoksi legioonalaistauti diagnosoidaan usein väärin säännöllisenä keuhkoinfektiona. Ripuli ja tiettyjen entsyymien esiintyminen veressä voivat kuitenkin viitata Legionella spp. -infektioon. Kun useita ihmisiä diagnosoidaan kerralla, tämä voi viitata taudinpurkaukseen ja yleinen infektion lähde voidaan tunnistaa.

Sairastuvuus & amp; kuolleisuus

ETA-maissa (lukuun ottamatta Sveitsiä ja Turkkia tietojen puuttumisen vuoksi) vuosina 2005–2021:

• 117 605 tartuntaa (ECDC, 2024)
• Tähän mennessä suurin vuotuinen ilmoitusten määrä EU:ssa/ETA:ssa havaittiin vuonna 2021, jolloin tapauksia oli 2,4 100 000:ta asukasta kohti.
• Kuolonuhrien määrä vaihtelee 7-9 prosentin välillä.
• Vuosina 2014–2022 on raportoitu yhä enemmän tapauksia, paitsi vuonna 2020 covid-19-pandemian aikana aliraportoinnin ja altistumisen vähenemisen vuoksi.
• Matkoihin liittyvien tapausten osuus oli 15–20 prosenttia ennen pandemiaa, mutta se laski alle 10 prosenttiin/noin 10 prosenttiin vuosina 2020–2021 ainakin osittain pandemian ja siihen liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi.

(ECDC, 2012–2023)

Jakautuminen väestön mukaan

• Ikäryhmä, jossa tautien esiintyvyys on suurin Euroopassa: > 65-vuotiaat, ja yli 90 prosenttia kaikista tapauksista ilmoitettiin yli 45-vuotiailla (ECDC, 2012–2023)
• Ryhmät, joilla on riski sairastua vakavaan tautiin: yli 45-vuotiaat, tupakoitsijat, henkilöt, joilla on heikko immuniteetti tai heikko terveydentila
  
  

Ilmastoherkkyys

Ilmastollinen soveltuvuus

Legionella spp:llä tiedetään olevan laaja lämpötilatoleranssi, sillä se kestää 0–68 °C:n lämpötiloja ja kasvaa 25–42 °C:n lämpötilassa ja kasvaa nopeimmin 35 °C:n lämpötilassa (Spagnolo et al., 2013).

Kausiluonteisuus

Euroopassa suurin osa tartunnoista tapahtuu kesä- ja lokakuun välisenä aikana, ja huippuja on kesäkuukausina, jolloin lämpötilat ovat joinakin vuosina korkeammat (ECDC, 2012–2023).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Legioonalaistauti voi lisääntyä ilmastonmuutokseen liittyvän vuotuisen sademäärän ja keskilämpötilan, sademäärän intensiteetin ja keston lisääntyessä (Han, 2021; Pampaka et al., 2022). Sademäärien lisääntyminen on tärkein ilmastollinen tekijä, koska Legionella spp. on vesiohenteinen. Usein toistuvat tai voimakkaammat kuivuusjaksot aiheuttavat alhaisia virtausnopeuksia, mikä puolestaan voi myös lisätä bakteerien kasvua. Lisäksi ilman lämpötilan nousu suosii bakteerien kasvua useimmissa Euroopan maissa, koska bakteerien kasvun kannalta optimaaliset olosuhteet eivät ylity liian usein, esimerkiksi Legionella spp:n optimaalinen kasvu tapahtuu 35 °C:ssa. (Spagnolo et al., 2013). Koska lämpötila- ja sadeolosuhteet ovat muuttumassa sopivammiksi Legionellalle, bakteerien ja niihin liittyvien tautien leviäminen pohjoiseen on todennäköistä Euroopassa, ja alueilla, joilla tautia ei ole aiemmin esiintynyt, voi esiintyä legioonalaistautitapauksia tai taudinpurkauksia.

Ennaltaehkäisy & Hoito

Ennaltaehkäisy

• Keinotekoisten vesijärjestelmien asianmukainen ylläpito ja riskitekijöiden välttäminen (mukaan lukien orgaaninen aines, lämpimän veden lämpötilat (25–42 °C) ja alhaiset virtausnopeudet) esimerkiksi kierrättämällä kuumaa vettä (> 60 °C)
• Juomaveden ja koristeellisten suihkulähteiden, jotka voivat levittää aerosoleja ja pisaroita, vedenjakelujärjestelmien ylläpito esimerkiksi toimittamalla vettä alle 25 °C:n lämpötilassa ja puhdistamalla säännöllisesti
• Huolehtiminen turvallisista vesiympäristöistä virkistyskäyttöä varten käyttämällä usein toistuvaa puhdistusta ja desinfiointiaineita (esim. klooria)
• Alusten vesiturvallisuuden hallinnan parantaminen esimerkiksi pitämällä veden lämpötila Legionella spp. -lajien kannalta suotuisan vaihteluvälin ulkopuolella ja desinfioimalla vesi säännöllisesti
• legioonalaisten tautien seuranta, esim. eurooppalainen legioonalaisten tautien seurantaverkosto (ELDSNet), jotta tauti voidaan havaita ja sen leviämisen estämiseksi voidaan toteuttaa jatkotoimia

(National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine, 2020; Sciuto et al., 2021)

Hoito

Antibiootit

Viitteet

Beauté, J., et al., 2020, Healthcare-Associated Legionnaires' Disease, Europe, 2008-2017, Emerging Infectious Diseases 26(10), 2309-2318. https://doi.org/10.3201/eid2610.1889

Correia, A.M., et al., 2016, Probable Person-to-Person Transmission of Legionnaires’ Disease, New England Journal of Medicine 374 (5), 497-498. https://10.1056/NEJMc1505356

ECDC, 2012–2023, Vuosittaiset epidemiologiset raportit vuosilta 2010–2021 – Legioonalaistauti. Saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/legionnaires-disease/surveillance-and-disease-data/surveillance. Viimeksi katsottu elokuussa 2024.

ECDC, 2024, Surveillance Atlas of Infectious Diseases. Saatavilla osoitteessa https://atlas.ecdc.europa.eu/public/index.aspx. Viimeksi katsottu elokuussa 2024.

Han, X. Y., 2021, Ilmastonmuutosten ja tiealtistuksen vaikutukset nopeasti kasvavaan legionelloosin esiintyvyyteen Yhdysvalloissa, PLOS ONE 16(4), e0250364. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0250364

Kashif, M., et al., 2017, Legionella-keuhkokuume, johon liittyy vakava akuutti hengitysvaikeusoireyhtymä ja diffuusi alveolaarinen verenvuoto – harvinainen yhdistys, hengityslääketieteen tapausraportit 21, 7–11. https://doi.org/10.1016/j.rmcr.2017.03.008

Kozak-Muiznieks, N. A., et al., 2018, Comparative genome analysis reveals a complex population structure of Legionella pneumophila subspecies, Infection, Genetics and Evolution 59, 172–185. https://doi.org/10.1016/j.meegid.2018.02.008

National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine, 2020, Legionellan hallinta vesijärjestelmissä. Washington, DC, The National Academies Press. https://doi.org/10.17226/25474

Pampaka, D., et al., 2022, Meteorological conditions and Legionnaires’ disease sporadic cases-a systematic review, Environmental Research 214, 114080. https://doi.org/10.1016/j.envres.2022.114080

Papadakis, A., et al., 2021, Legionella spp. Travel-Associated Legionnaires’ Disease, Water 13(16), 2243. https://doi.org/10.3390/w13162243 (Matkailevien legioonalaisten tautiin liittyvien hotellien kolonisaatio vesijärjestelmissä), 2243. https://doi.org/10.3390/w13162243

Sciuto, E. L., et al., 2021, Environmental Management of Legionella in Domestic Water Systems: Konsolidoidut ja innovatiiviset lähestymistavat desinfiointimenetelmiin ja riskinarviointiin, mikro-organismit 9(3), 577. https://doi.org/10.3390/microorganisms9030577

Spagnolo, A. M., et al., 2013, Legionella pneumophila in healthcare facilities, Reviews in Medical Microbiology 24(3), 70–80. https://doi.org/10.1097/MRM.0b013e328362fe66