Siitepöly

Havaitut vaikutukset

Viime vuosikymmeninä siitepölyallergiat ovat yleistyneet Euroopassa. Kasvua ei voida selittää pelkästään väestön genetiikan tai terveydentilan muutoksilla (D’Amato et al., 2007, 2020; Becker et al., 2021). Näiden sairauksien yleistyminen voi liittyä hygienian paranemiseen, antibioottien käytön ja rokotusten lisääntymiseen sekä elintapojen, ruokailutottumusten ja ilmansaasteiden muutoksiin (de Weger et al., 2021). Lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa altistumiseen siitepölylle ja allergiselle herkistymiselle monin tavoin, mukaan lukien siitepölykauden siirtyminen ja pidentyminen, muutokset siitepölypitoisuudessa ja allergeenisuudessa sekä muutokset siitepölyn maantieteellisessä jakautumisessa.

Siitepöly: kausittaiset työvuorot ja sesongin pidentäminen

Sekä siitepölykausien alkamista että kestoa ohjaavat meteorologiset muuttujat, pääasiassa lämpötila. Vastauksena ilmaston lämpenemiseen kasvit siirtävät kehitysvaiheidensa ajoitusta, mukaan lukien kukinta ja siitepölyn vapautuminen. Kattavassa tutkimuksessa maailmanlaajuisista siitepölyaineistoista korostettiin siitepölykauden keston (keskimäärin 0,9 päivää vuodessa) ja siitepölykuormituksen lisääntymistä viimeisten 20 vuoden aikana (Ziska et al., 2019). Kaupunkialueilla, joilla suurin osa eurooppalaisista asuu, kaupunkien lämpösaarekeilmiön pahentamat korkeammat lämpötilat johtavat siitepölykauden alkamiseen aikaisemmin (D’Amato et al., 2014). Ilman lämpötilaa koskevien tietojen perusteella Copernicuksen ilmastonmuutospalvelu visualisoi koivun siitepölykauden alkamisen vuosina 2010–2019 ja osoittaa alueelliset erot siitepölykauden alkamisen etenemisessä. Säteily, sademäärä ja kosteus vaikuttavat kuitenkin myös siitepölyn vapautumiseen ja kulkeutumiseen ilmassa, joskin alle lämpötilan.

Siitepöly: pitoisuus ja allergeenisuus

Lämpimät olosuhteet ja korkeat ilmakehän CO2-pitoisuudet stimuloivat kasvien kasvua. Tämä voi lisätä siitepöly- ja allergeenipitoisuuksia ilmassa sekä siitepölyallergeenisuutta, mikä lisää allergisten reaktioiden riskiä (Beggs, 2015; Ziska et al., 2019). Myös muuttuneet kosteusolosuhteet, äärimmäiset sääolosuhteet ja ukkosmyrskyt siitepölykauden aikana aiheuttavat suurempia siitepöly- ja allergeenipitoisuuksia ilmassa, mikä johtaa vakavampiin allergisiin reaktioihin ja astmakohtauksiin (Shea et al., 2008; Wolf et al., 2015; D’Amato et al., 2020).

Siitepöly: maantieteelliset muutokset

Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvä kasvukauden pidentyminen helpottavat haitallisten vieraskasvilajien, myös allergisoivaa siitepölyä vapauttavien kasvilajien, muuttoa pohjoiseen Euroopassa. Uusien allergeenien käyttöönotto voi lisätä paikallista herkistymistä eli ihmisten herkistymistä tai allergiaa allergeeneille altistumisen vuoksi (Confalonieri et al., 2007). Erityinen esimerkki on Ragweed (Ambrosia), joka tuotiin Eurooppaan useita vuosikymmeniä sitten Amerikan mantereelta kuljetusten mukana. Ragweed-siitepöly on erittäin allergisoivaa ja vapautuu suhteellisen myöhään kauden aikana (syyskuun alussa), mikä voi aiheuttaa ylimääräisen allergia-aallon ja allergisen kauden pidentymisen (Vogl et al., 2008; Chen et al., 2018). Merkittäviä terveys- ja talousvaikutuksia on jo raportoitu Keski- ja Itä-Euroopassa, Ranskassa ja Italiassa (Makra et al., 2005). Vaikka ragweedin leviäminen Euroopassa johtuu pääasiassa liikenteestä ja maataloustoiminnasta, ilmaston muutokset helpottavat uusien alueiden asuttamista. Lisäksi ragweed-siitepölyn jyviä voidaan helposti kuljettaa satoja tuhansia kilometrejä ilmassa, mikä aiheuttaa siitepölyhuippuja ja niihin liittyviä allergiaoireita alueilla, joilla ragweed ei ole vielä laajalle levinnyt (Chen et al., 2018).

Ennustetut vaikutukset

Ilmastonmuutoksen vaikutusten siitepölykausiin, pitoisuuksiin ja allergeenisuuteen odotetaan lisäävän Euroopan väestön altistumista siitepölylle ja aeroallergeeneille tulevaisuudessa. Tämä lisää uusien allergisten herkistymisten todennäköisyyttä, myös alun perin heikkojen allergeenien osalta (de Weger et al., 2021). Keskimääräisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaariossa (RCP 4.5) rämeherkkyyden odotetaan leviävän koko Eurooppaan ja kasvavan joissakin maissa jopa 200 prosenttia vuoteen 2050 mennessä (Lake et al., 2017).

Jo herkistyneillä henkilöillä allergisten oireiden keston ja vakavuuden odotetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen aikana pidempien siitepölykausien ja korkeamman siitepölyallergeenisuuden vuoksi. Jos ajanjakso, jonka aikana ihmiset altistuvat siitepölylle, pitkittyy, allergeenien välttäminen selviytymisstrategiana muuttuu monimutkaisemmaksi, mikä vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin.

Ilma-allergeenien ilmastoon liittyvien muutosten ja niihin liittyvien laukaisevien allergisten reaktioiden ennustetaan vaikuttavan astman esiintyvyyteen ja siihen liittyviin lääketieteellisiin kustannuksiin (lääkitys, ensiapukäynnit sairaalassa) (Anderegg et al., 2021). Lisäksi korkeat lämpötilat ja helleaallot, joiden odotetaan lisääntyvän taajuuden ja keston myötä muuttuvassa ilmastossa, pahentavat hengityselinsairauksia ja lisäävät astmasta ja muista allergioista johtuvista hengityselinsairauksista kärsivien henkilöiden kuolleisuutta (D’Amato et al., 2020). Myös ihmisten alttius virusinfektioille voi lisääntyä pahentamalla hengitystietulehdusta ja heikentämällä allergeenien ja siitepölyn aiheuttamia immuunivasteita (Gilles et al., 2020).

Kaupunkien vihreä infrastruktuuri, joka on asennettu ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteinä, voi myös lisätä siitepölykuormitusta ja allergisia reaktioita tulevaisuudessa (Cheng ja Berry, 2013). Brysselissä 18 viheralueella tehty tapaustutkimus osoitti, että kaupunkipuistojen allergeenisen potentiaalin odotetaan kaksinkertaistuvan siitepölykausien keston, siitepölyn allergeenisuuden ja väestön herkistymisasteen yhdistettyjen muutosten seurauksena (Aerts et al., 2021). Kaupunkiympäristöihin sopivien puulajien huomioon ottaminen on ratkaisevan tärkeää suunniteltaessa toimenpiteitä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja osallistuttaessa aluesuunnitteluun, jotta vältetään allergiariskien paheneminen.

Poliittiset toimet

Eri puiden ja heinäkasvien siitepölypitoisuuksia seurataan rutiininomaisesti kaikissa Euroopan maissa. Mittauksia käytetään siitepölykauden alkamisen ja keston sekä intensiteetin määrittämiseen. Mittauksia käytetään yhdessä kemiallisten kuljetusmallien kanssa myös siitepölyinformaatiossa tai varhaisvaroitusjärjestelmissä käytettävien allergiariskijärjestelmien perustamiseen. Euroopan aeroallergeenisen verkoston ja Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelun (CAMS) kumppanuuteen perustuva siitepölytietoportaali tarjoaa päivittäin päivitetyt siitepölypitoisuuksia koskevat ennusteet ja allergiariskien arvioinnit kaikista Euroopan maista.

Toisin kuin siitepölytasolla, allergeenitasolla ei ole rutiinimittauksia, ei siitepölyn viljassa olevien allergeenien lukumäärälle eikä ilmassa oleville allergeenipitoisuuksille. Tämäntyyppisen indikaattorin käyttö auttaisi kuitenkin selittämään ennen kauden alkua ilmeneviä allergiaoireita erityisesti olosuhteissa, joissa korkeat ilmansaasteet osuvat yhteen pienten siitepölypitoisuuksien kanssa (Cabrera et al., 2021).

On vaikeaa asettaa yleisiä raja-arvoja siitepölypitoisuuksille, jotka ovat merkityksellisiä eri populaatioissa, koska terveysvaikutukset riippuvat myös henkilön herkkyydestä (Becker et al., 2021). Siitepölytietopalvelut voivat kuitenkin auttaa yksittäisiä potilaita välttämään kielteisiä terveysvaikutuksia erityisesti siitepölyn seurannan ja tarkkojen yksilöllisten oireiden dokumentoinnin yhteydessä. Esimerkiksi älypuhelinsovelluksia, joissa yhdistetään yksilöllisiä oiretietoja ja siitepölypitoisuuksia, voitaisiin käyttää henkilökohtaisten siitepölykynnysten määrittämiseen ja terveysvaikutusten vähentämiseen tehokkaammin (Becker et al., 2021).

Diagnoosi, hallinta ja selviytyminen

Siitepölyallergia on alidiagnosoitu ja usein hoitamaton tai huonosti hoidettu. Siksi tietoisuutta allergioiden vaikutuksista on lisättävä, jotta ihmiset voivat tunnistaa, ehkäistä ja hallita allergiaoireita. On tarpeen diagnosoida allergiaa aiheuttavan siitepölyn tyyppi ja aloittaa allergialääkitys ennen siitepölykauden alkua. Siitepölykauden aikana oireiden ehkäisy ja selviytyminen perustuvat pääasiassa allergeeneille altistumisen välttämiseen. Suositukset vaihtelevat ulkona olemisen välttämisestä, aurinkolasien käyttämisestä, vaatteiden kuivaamisen välttämisestä ulkona, ikkunoiden pitämisestä suljettuina ja muista. EAACI: lla on oma verkkosivusto potilaille, joilla on suosituksia, ja useissa maissa on myös kansallisia potilasjärjestöjä, jotka voivat neuvoa allergiapotilaita.

Aluesuunnitteluun liittyvät näkökohdat

Hypoallergeenisten viheralueiden perustaminen kaupunkeihin ja niiden läheisyyteen puulajien huolellisen valinnan avulla (Aerts et al., 2021) voi vähentää siitepölyallergioiden esiintyvyyttä. Mikä puulaji on sopiva, riippuu paikasta, ja valinnassa olisi otettava huomioon ennustetut ilmaston muutokset. Allergisoivien puiden poistamista olemassa olevilta viheralueilta ei suositella biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttämiseksi, muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin korkeisiin lämpötiloihin sopeutumisen tukemiseksi (Aerts et al., 2021).

Valvontatoimenpiteet

Äskettäinen yhteisen erittäin allergisoivan ragweedin (Ambrosia) hyökkäys sai useat Euroopan maat kehittämään ja ottamaan käyttöön kemiallisia ja mekaanisia torjuntamenetelmiä. Haitallisista aineista eläinten rehuissa annetussa EU:n direktiivissä 2002/32/EY vahvistetaan myös oikeudellinen standardi Ambrosia-siementen pitoisuudelle rehussa, jotta estetään kasvin leviäminen edelleen. Vastaavasti lintujen siemenseokset eivät saa sisältää enempää kuin 50 milligrammaa Ambrosia-siemeniä kilogrammaa kohti.

Ambrosiaa torjuvan biologisen torjunta-aineen, kuten Pohjois-Amerikan lehtikuoriaisen, käyttöönotto voisi vähentää raivotaudin esiintymistä Euroopassa ja vähentää potilaiden määrää noin 2,3 miljoonalla ja terveyskustannuksia 1,1 miljardilla eurolla vuodessa (Schaffner et al., 2020). Biologisten torjunta-aineiden käyttöönotolla voi kuitenkin olla kielteisiä vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen, koska se vahingoittaa muita kuin kohdekasveja ja kotoperäisiä kasvilajeja, ja siihen olisi suhtauduttava varoen.