Ilmastonmuutoksen hillitseminen terveydenhuoltoalalla

Terveydenhuoltoalalla on ratkaiseva rooli yhteiskunnan hyvinvoinnissa, mutta se on myös merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Vaikka ilmastonmuutoksen terveysriskien tutkimus on nyt vakiintunut tutkimusala (Kirk et al. 2021, Pichler et al., 2019)

Osana pyrkimystä kohti yhteiskunnan hiilestä irtautumista nettonollan saavuttamiseksi terveydenhuoltoalan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toteutettavien toimien on siksi oltava osa ratkaisua. Siksi ymmärrys siitä, missä terveydenhuoltojärjestelmien päästöt esiintyvät, on avainasemassa ilmastotoimien mahdollisuuksien tunnistamisessa.

Mitkä ovat kasvihuonekaasupäästöjen lähteet terveydenhuoltoalalla?

Kasvihuonekaasujen tilinpitoa koskevien standardien mukaisesti terveydenhuoltoalan päästöt voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:

• Suorat päästöt (soveltamisala 1) ovat peräisin paikan päällä tapahtuvasta energiankäytöstä, kuten lämmityksestä, jäähdytyksestä ja generaattoreista, sekä vaikutuksiltaan merkittävien lääketieteellisten kaasujen, kuten anestesian, käytöstä.
• Ostetun energian epäsuorat päästöt (soveltamisala 2) liittyvät ulkoisilta toimittajilta ostettuun sähköön, lämmitykseen ja jäähdytykseen.
• Muita epäsuoria päästöjä (soveltamisala 3) ovat lääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden ja elintarvikepalvelujen tuotannosta ja kuljetuksesta sekä henkilöstö- ja potilaskuljetuksista, siivouspalveluista ja jätehuollosta aiheutuvat päästöt.

Lähde: Mukautettu terveydenhuollosta ilman haittaa, 2022

Euroopan unionissa terveydenhuoltoalan osuus kansallisista kasvihuonekaasupäästöistä oli vuonna 2014 keskimäärin 4,29 prosenttia (Health Care Without Harm, 2021). Maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja terveydenhuollon aiheuttamien kansallisten päästöjen osuudessa (2 prosentista 6 prosenttiin joissakin maissa) ja itse terveydenhuollon päästölähteissä, jotka on luokiteltu soveltamisalaan.

Huomautukset: Tiedot ovat vuodelta 2018. *Kypros, Liechtenstein ja Malta eivät sisälly ETA-alueen 32 jäsenvaltion keskiarvoihin, koska näitä maita koskevia tietoja ei ollut saatavilla.

Soveltamisala 1 viittaa terveydenhuoltolaitoksissa syntyviin suoriin päästöihin. Scope 2 viittaa terveyslaitoksissa käytettävästä ostetusta sähköstä aiheutuviin epäsuoriin päästöihin. Scope 3 viittaa kaikkiin muihin epäsuoriin päästöihin terveydenhuollon toimitusketjussa.

Lähde: Mukautettu OECD:stä (2025).

Suurin osa terveydenhuollon päästöistä syntyy epäsuorista lähteistä. Vuonna 2018 noin 78 prosenttia terveydenhuollon päästöistä EU-maissa oli peräisin toimitusketjuista (soveltamisala 3), mikä korostaa hankinta- ja tuotantojärjestelmien merkitystä päästöjen vähentämispyrkimyksissä (EU:n keskiarvo vuonna 2018 Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta, OECD:n omiin laskelmiin perustuvat laskelmat vuodelta 2025).

Terveydenhuollon päästöt lukuina

¹ 2018 ETA-32-keskiarvo (lukuun ottamatta Kyprosta, Liechtensteinia ja Maltaa, omat laskelmat OECD:n vuoden 2025 tietojen perusteella)
² 1995–2019 (Haagenars ym., 2025)

Miten terveydenhuolto voi vähentää päästöjä?

Terveydenhuollon hiilestä irtautumisen tehokkaimmat viputekijät vaihtelevat maittain sen mukaan, mikä on kunkin päästöalueen osuus terveydenhuoltoalan kokonaispäästöistä. 

Scope 1 -päästöjen vähentäminen edellyttää joko fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian käytön tehostamista tai siirtymistä uusiutuviin primäärienergialähteisiin lämmityksessä ja jäähdytyksessä. Sairaaloissa joidenkin lääkkeellisten kaasujen vuotojen vähentäminen voi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin, koska joillakin anestesia-aineina käytettävillä kaasuilla, kuten desfluoraanilla, on kasvihuonevaikutus, joka on satoja kertoja voimakkaampi kuin hiilidioksidi (Health Care Without Harm, 2019). Potilaiden kuljetukseen tarkoitetun energian käytöstä aiheutuvat päästöt kuuluvat myös scope 1 -päästöihin, joita voidaan vähentää käyttämällä sähköajoneuvoja polttomoottoreita käyttävien ajoneuvojen sijaan ja siirtymällä kestävämpiin lentopolttoaineisiin potilaiden lentoliikenteessä. 

Scope 2 -päästövähennysten yhteydessä siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin on tärkeä keino vähentää päästöjä. Kun on kyse sairaaloihin toimitettavista päästöintensiivisistä kaukojäähdytys- tai kaukolämmitysjärjestelmistä, jäähdytys- tai lämmitysverkkoon saatetaan joutua jälkiasentamaan kestävämpiä energialähteitä päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi sähkönkäytön vähentäminen investoimalla rakennusten energiatehokkuuteen on myös keino vähentää ostetun sähkön päästöjä.

Scope 3 -päästövähennyksiin sisältyy tuotteiden tai ihmisten tuotannosta ja kuljetuksesta laitokseen aiheutuvien epäsuorien päästöjen rajoittaminen. Farmaseuttisten tuotteiden ja lääkinnällisten laitteiden tuotanto voi olla merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde niiden valmistuksessa tarvittavien energiaintensiivisten prosessien kautta. Näiden päästölähteiden osalta toimia on toteutettava valmistajien tasolla, mutta myös sellaisten terveydenhuollon ammattilaisten hankintastrategioiden tasolla, jotka asettavat etusijalle kestävästi valmistetut tuotteet. Elintarvikkeiden kestävä tarjonta sairaaloille voi myös edistää Scope 3 -päästövähennyksiä käyttämällä paikallisesti hankittuja tuotteita, joiden hiilijalanjälki on pienempi, ja organisaatiomuutoksia elintarvikkeiden haaskauksen ehkäisemiseksi (Talbot et al., 2025). Kestävämpi jäte-, vesi- ja sanitaatiohuolto voi myös auttaa vähentämään Scope 3 -päästöjä (Oruçoğlu et al., 2024).

Vähentämällä suoria ja epäsuoria päästöjä terveydenhuoltotoiminnan jalanjälkeä voidaan pienentää kattavasti, kuten Geneven terveydenhuoltojärjestelmän esimerkki osoittaa:

Lähde: Mukautettu Mermillod et al., 2024

Tässä esitettyjen laaja-alaisten toimenpiteiden lisäksi kirjallisuudessa korostetaan myös terveydenhuollon päivittäisten käytäntöjen muuttamisen merkitystä päästövähennysten saavuttamiseksi. Viime kädessä ympäristön kannalta kestävämpi terveydenhuoltojärjestelmä voidaan saavuttaa, jos terveydenhuollon ammattilaiset ottavat käyttöön parhaita käytäntöjä ja soveltavat niitä päivittäisessä työssään (Yeboah et al., 2024). 

Esimerkkejä aloitteista

Seuraavat esimerkit eri puolilta Eurooppaa osoittavat, miten erityyppisillä aloitteilla voidaan puuttua päästöihin terveydenhuoltoalan eri aloilla:

Itävalta: Kestävät elintarvikehankinnat Wienin sairaaloissa 

Ranska: Farmaseuttisten tuotteiden kierrätys

Italia: Bologna AUSL Health Authority - energiatehokkuuden jälkiasennus

Puola: Vähähiilinen sairaala Wolicassa

Espanja: Sähköiset ambulanssit Galician terveyspalvelussa

Ruotsi: Terveysalan hiilijalanjäljen pienentäminen Skånessa

Kroatia: Aurinkovoimala, Zadarin yleinen sairaala

Saksa: Kestävä endoskopia-aloite Würzburgin yliopistollisessa sairaalassa

Islanti: Landspitalin yliopistollinen keskussairaala

Viitteet