Varhaisvaroitusjärjestelmät

Terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien ilmastoriskien varhaisvaroitusjärjestelmien on perustuttava vankkaan tieteelliseen ja tekniseen perustaan, joka mahdollistaa keskittymisen riskialtteimpiin alueisiin ja väestöryhmiin. Varhaisvaroitusjärjestelmiin kuuluvat havaitseminen, analysointi, ennustaminen ja sitten varoitusten levittäminen, jota seuraa reagointia koskeva päätöksenteko ja täytäntöönpano.

Tällaiset järjestelmät varoittavat sidosryhmiä ja haavoittuvia väestöryhmiä ilmastoriskeistä, kuten trooppisista hirmumyrskyistä, tulvista, myrskyistä, lumivyöryistä, tornadoista, vakavista ukkosmyrskyistä, äärimmäisestä kuumuudesta ja kylmyydestä, metsäpaloista ja kuivuudesta. Jotta varhaisvaroitusjärjestelmä olisi tehokas ja täydellinen, sen on sisällettävä neljä toisiinsa liittyvää osatekijää: i) riskejä koskeva tietämys, ii) seuranta- ja varoituspalvelut, iii) levittäminen ja viestintä sekä iv) reagointivalmiudet.

Euroopassa on runsaasti kokemusta varhaisvaroitusjärjestelmistä erityisesti tulva- ja tulvariskien, myrskyjen, metsäpalojen, helleaaltojen ja kuivuuden osalta. Varhaisvaroitusjärjestelmät ovat suoraan merkityksellisiä eri aloilla, joihin ilmastoon liittyvät riskit vaikuttavat ensisijaisesti, kuten kansanterveydessä, katastrofiriskien vähentämisessä, maa- ja metsätaloudessa, liikenteessä ja energia-alalla.

Useita vaaroja koskevat varoitusjärjestelmät

Jotkin varhaisvaroitusjärjestelmät tarjoavat palveluja ja tuotteita useisiin ilmastoon liittyviin riskeihin.

Meteoalarm on Euroopan ilmatieteellisten palvelujen verkoston (EUMETNET) yhteinen hanke. Se varoittaa Euroopassa äärimmäisistä sääilmiöistä, kuten rankkasateista, joihin liittyy tulvariski, vakavista ukkosmyrskyistä, myrskytuulista, helleaalloista, metsäpaloista, sumusta, lumesta tai äärimmäisestä kylmyydestä, johon liittyy lumimyrskyjä, lumivyöryjä tai vakavia rannikkovesiä.

Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen hallinnoima Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelu (CEMS) tarjoaa pääsyn (muun muassa) keskeisiin eurooppalaisiin varhaisvaroitusjärjestelmiin, erityisesti Euroopan tulvatietoisuusjärjestelmään (EFAS), Euroopan metsäpalotietojärjestelmään (EFFIS) ja Euroopan kuivuuden seurantakeskukseen (EDO). Siinä on myös linkkejä näiden varhaisvaroitusjärjestelmien maailmanlaajuisiin versioihin (GloFAS, GDO, GWIS) ja trooppisia hirmumyrskyjä koskevaan maailmanlaajuiseen katastrofivaroitus- ja koordinointijärjestelmään (GDACS). Nämä versiot kattavat Euroopan merentakaiset alueet, joihin ääri-ilmiöt usein vaikuttavat.

Lämpö ja terveys

Euroopassa on koettu vuodesta 2000 lähtien useita äärimmäisiä kesähelteitä, jotka ovat johtaneet korkeaan kuolleisuuteen ja sosioekonomisiin vaikutuksiin. Äärimmäisten lämpötapahtumien esiintymistiheyden ja niitä vastaavien ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten ennustetaan lisääntyvän merkittävästi lämpenevässä ilmastossa. Institutionaalisten virastojen yhteistyö ja monialaiset lähestymistavat ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan kehittää menestyksekkäästi lämpöterveyttä koskevia varoitusjärjestelmiä ja toimintasuunnitelmia, joilla voidaan vähentää äärimmäisen kuumuuden vaikutuksia väestöön.

Heat-Shield-hankkeessa käsitellään työpaikan lisääntyneen lämpöstressin kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja tuottavuuteen. Hankkeessa on kehitetty MapViewer, joka tarjoaa työterveyteen keskittyvän neljän viikon helleaaltoennusteen Euroopalle. Hankkeessa on myös laadittu yleiskatsaus Euroopan nykyisistä lämpö- ja terveysvaroitusjärjestelmistä, jossa tarkastellaan 16:ta eurooppalaista lämpö- ja terveysvaroitusjärjestelmää ja lämpö- ja terveysalan toimintasuunnitelmaa.

Ilmastolle herkät tartuntataudit

Euroopan siitepölytiedotuspalvelut

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu tarkoittaa, että puut ja muut kasvit kukkivat aikaisemmin tai pidempään, mikä pidentää monien siitepölyallergikoiden kärsimystä.

Siitepölytietoportaali tarjoaa päivittäin päivitetyt siitepölyennusteet ja allergiariskien arvioinnit. Se on kehitetty yhteistyössä Euroopan aeroallergeenisen verkoston (EAN) ja Copernicuksen ilmakehän seurantapalvelun (CAMS) kanssa.

Asiaan liittyvät resurssit

Maps and charts