EU:n aluepolitiikka

Aluepolitiikka tai koheesiopolitiikka on EU:n tärkein investointipolitiikka. Aluepolitiikassa otetaan huomioon kaikki EU:n alueet ja kunnat, jotta voidaan tukea työpaikkojen luomista, yritysten kilpailukykyä, talouskasvua ja kestävää kehitystä ja parantaa kansalaisten elämänlaatua. Aluepolitiikka tarjoaa tarvittavat investointipuitteet älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionissa.

Keskeisiä tietoja aluepolitiikan sopeutumistoimiin tarkoitetuista EU:n varoista on Climate-ADAPT-ohjelman sopeutumistoimiin tarkoitettua EU:n rahoitusta koskevassa osiossa.

Koheesiopolitiikka 2014–2020

Auttaakseen jäsenvaltioita ja niiden alueita määrittämään strategisen suunnan seuraavalle rahoitussuunnittelukaudelle 2014–2020 komissio esitteli 14. maaliskuuta 2012 yhteisen strategiakehyksen (YTK: I ja II osa).

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsitellään nimenomaisesti yhteisen strategiakehyksen temaattisessa tavoitteessa 5: ”Ilmastonmuutokseen sopeutumisen sekä riskien ehkäisemisen ja hallinnan edistäminen”. Tämän temaattisen tavoitteen keskeisiä toimia, joita ehdotetaan EAKR:lle ja koheesiorahastolle, ovat muun muassa seuraavat:

• strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatiminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja riskien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä tietopohjan ja tiedonhavainnointivalmiuksien sekä tietojenvaihtomekanismien luomiseksi;
• lisäinvestoinnit ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä riskien ehkäisemiseen ja hallintaan, mukaan lukien vahinkojen välttäminen ja rakennetun ympäristön ja muun infrastruktuurin sietokyvyn parantaminen; ihmisten terveyden suojelu; vesivaroihin kohdistuvien tulevien paineiden vähentäminen; investoinnit tulvantorjuntaan ja rannikkoalueiden puolustukseen; ja ekosysteemien haavoittuvuuden vähentäminen häiriönsietokyvyn parantamiseksi ja ekosysteemiin perustuvan sopeutumisen mahdollistamiseksi;
• välineiden (havaitsemis-, varhaisvaroitus- ja hälytysjärjestelmät, riskien kartoitus ja arviointi) kehittäminen ja investointien katastrofien hallintajärjestelmien lisääminen, jotta voidaan helpottaa katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta sekä ehkäistä ja hallita luonnonriskejä, mukaan lukien säähän liittyvät riskit (kuten myrskyt, äärimmäiset lämpötilailmiöt, metsäpalot, kuivuus, tulvat) ja geofysikaaliset riskit (kuten lumivyöryt, maanvyöryt, maanjäristykset ja tulivuoret), sekä tukea yhteiskunnallisia toimia teollisiin riskeihin vastaamiseksi (varhaisvaroitusjärjestelmät, riskien kartoitus).

Maaseuturahaston keskeiset toimet:

• kestävä vesihuolto, mukaan lukien vedenkäytön tehokkuus (ekosysteemeihin nähden) perustamalla tilalla sijaitsevia vedenvarastointialueita; vedenkäytön kannalta tehokkaiden viljelymallien tukeminen; sekä metsänsuojeluvyöhykkeiden perustaminen ja hoito eroosiota vastaan;
• maaperän hoidon parantaminen tukemalla käytäntöjä, joilla ehkäistään maaperän huonontumista ja maaperän hiilivarastojen ehtymistä, kuten vähäistä maanmuokkausta, talven viherpeitettä sekä peltometsätalousjärjestelmien ja uusien metsien perustamista;
• varmistetaan hyvät mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ja tauteihin ja säilytetään geneettinen monimuotoisuus erityisesti tukemalla paikallisia kasvilajikkeita ja kotieläinrotuja.

Koheesiopolitiikka ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja riskien ehkäisemiseksi

Koheesiopolitiikalla on tärkeä rooli tuettaessa riskinehkäisytoimia, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin. Koheesiopolitiikalla puututaan 8 miljardin euron investoinneilla erilaisiin riskeihin, jotka liittyvät tai eivät liity ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Pääpaino on tulvien ehkäisyssä. Sillä tuetaan sopeutumistoimenpiteitä edistämällä ekosysteemeihin perustuvia lähestymistapoja, kehittämällä uusia infrastruktuureja tai jälkiasentamalla olemassa olevia infrastruktuureja. Lisäksi se edistää katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden sekä katastrofihallintajärjestelmien kehittämistä alueellisella ja paikallisella tasolla, myös muuntyyppisten riskien osalta. Esimerkiksi toimenpiteitä, joilla korjataan osaamisvajetta, kuten tarvittavia akateemisia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja, strategian kehittämistä, tieto- ja viestintätekniikan tukea tai tiedotus- ja koulutustoimenpiteitä, voidaan yhteisrahoittaa. Lisätietoja katastrofiriskien hallinnan rahoitusmahdollisuuksista on täällä.

Koheesiopolitiikan esittely löytyy täältä.