Välimeren alue (seuraava)

Alueen maat

Algeria, Kypros, Egypti, Ranska, Kreikka, Israel, Italia, Libanon, Jordania, Malta, Palestiina, Portugali, Espanja, Tunisia ja Turkki.

Toimintakehys

1.     Valtioiden välinen yhteistyöohjelma

Vuonna 2023 hyväksytyn Interreg NEXT Mediterranean Sea Basin -ohjelman (NEXTMED)yhteistyökehys perustuu Interreg-Med-strategian kehittämiseen siten, että siihen sisällytetään EU:n ulkopuoliset maat kaikilla Välimeren rannoilla.

Näin se täydentää ja laajentaa vuosien 2014–2020 Interreg MED -ohjelman lähestymistapaa, joka on edelleen keskeinen pilari EU:n yhteistyössä tällä makroalueella Interreg EURO MED -seurantaohjelman (2021–2027) kautta. Se perustuu myös laajempiin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) rajat ylittävää yhteistyötä koskeviin MED-ohjelmiin (2007–2013 ja 2014–2020).

Interreg NEXT MED tukee Euroopan unionin koheesiopolitiikan puitteissa alueiden ja maiden välistä Euro–Välimeri-yhteistyötä tällä alalla vuoden 2027 loppuun saakka. NEXT MED kuuluu Interregin ulkoisen ulottuvuuden osa-alueeseen B ”Kansainvälinen yhteistyö”. Interreg NEXT MED -ohjelman tavoitteena on edistää älykästä, kestävää ja oikeudenmukaista kehitystä kaikille koko Välimeren alueella tukemalla tasapainoista, pitkäaikaista ja kauaskantoista yhteistyötä ja monitasoista hallintoa. Ohjelman tehtävänä on rahoittaa yhteistyöhankkeita, joissa käsitellään Välimeren tason yhteisiä sosioekonomisia, ympäristöön ja hallintoon liittyviä haasteita, kuten kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa, pk-yritysten kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista, energiatehokkuutta, kestävää vesihuoltoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista, siirtymistä kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen, koulutusta ja terveydenhuoltoa” (EniCBC MED -verkkosivusto).

Seuraava MED-ohjelma kattaa seuraavat neljä painopistettä:

• Toimintalinja 1: kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Välimeri
• Painopiste 2: vihreämpi, vähähiilinen ja häiriönsietokykyinen Välimeri
• Painopiste 3: Sosiaalisempi ja osallistavampi Välimeri
• Painopiste 4: Välimeren alueen yhteistyön hallinnoinnin parantaminen.

Seuraavan MED-ohjelman painopisteessä 2 ”Vihreämpi, vähähiilinen ja sopeutumiskykyinen Välimeri” keskitytään ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Tähän toimintalinjaan osoitetaan 42 prosenttia ohjelman talousarviosta (96,9 miljardia euroa). Tämän painopisteen erityistavoitteista toinen ja kolmas ovat merkityksellisiä sopeutumisen kannalta:

• Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja katastrofiriskien ehkäisemisen sekä selviytymis- ja palautumiskyvyn edistäminen ekosysteemilähtöiset lähestymistavat huomioon ottaen
• Veden saatavuuden ja kestävän vesihuollon edistäminen
• Edistetään siirtymistä kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen.

Tältä osin ohjelmalla tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä, jolla lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan. Toimien odotetaan luovan hallinto- ja päätöksentekoelimille suotuisan toimintaympäristön, jossa parannetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, katastrofiriskien vähentämistä ja selviytymiskykyä monitasoisessa ja monialaisessa hallintorakenteessa.

2.     Makroaluestrategiat

Laajasta Välimeren perspektiivistä katsottuna joukko Välimeren maita (Kroatia, Slovenia, Albania, Montenegro, Kreikka ja Italia, joista molemmat kuuluvat myös Välimeren alueeseen) sisältyy Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevaan EU:n strategiaan (EUSAIR), joka kattaa koko ADRION-yhteistyöalueen. Lisätietoja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevasta EUSAIR-strategiasta on Adrian- ja Joonianmeren alueenverkkosivustolla.

3.     Kansainväliset yleissopimukset ja muut yhteistyöaloitteet

Välimeren tasolla ympäristönsuojelua (mukaan lukien ilmastonmuutokseen sopeutuminen) koskeva yhteistyö kansainvälisellä tasolla virallistetaan Barcelonan yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen puitteissa.

Laaja kansainvälisen yhteistyön foorumi tällä alueella on Välimeren unioni, laaja hallitustenvälinen Euro–Välimeri-järjestö, joka kokoaa yhteen kaikki Euroopan unionin maat sekä 16 eteläisen ja itäisen Välimeren maata.

Vastaavasti WESTMED-aloite kattaa kestävää sinistä kasvua koskevan yhteistyön läntisen Välimeren alueen maiden välillä sekä etelärannikolla (Algeria, Mauritania, Marokko, Malta, Tunisia) että pohjoisrannikolla (Italia, Espanja, Ranska).

Euroopan unionin ja sen eteläisen naapuruston kumppaneiden strategisen kumppanuuden käynnistämiseksi uudelleen ja vahvistamiseksi vuonna 2021 käynnistetyssäuudessa Välimeren alueen toimintaohjelmassa ehdotetaan voimien yhdistämistä Välimeren rannoilla ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi. Siinä keskitytään viiteen politiikan alaan: i) inhimillinen kehitys, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltio; ii) häiriönsietokyky, vauraus ja digitaalinen siirtymä; iii) rauha ja turvallisuus; iv) muuttoliike ja liikkuvuus sekä v) vihreä siirtymä. Suunnitelmaa tuetaan eteläisiä naapurimaita koskevalla talousinvestointiohjelmalla (jopa 7 miljardia euroa kaudella 2021–2027), jossa keskitytään elinolojen parantamiseen ja oikeudenmukaiseen elpymiseen covid-19-kriisin jälkeen. Ilmastonmuutokseen liittyvien toimien ja sopeutumisen osalta toimintaohjelmassa on erityisiä tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vesivarojen suojelemiseksi. Lisätietoja yhteistyöaloitteista on Välimeren aluetta koskevalla sivulla ja Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevalla sivulla.

4.      Sopeutumisstrategiat ja -suunnitelmat

Välimeren tasolla ei ole laadittu sopeutumisstrategioita eikä -suunnitelmia. Erityisesti valtioiden välisen Interreg-yhteistyön tai muiden yhteistyömuotojen puitteissa ei ole laadittu sopeutumisstrategioita ja -suunnitelmia Välimeren aluetta varten. Vuonna 2016 Barcelonan yleissopimuksen sopimuspuolten 19. kokouksessa (COP19) kuitenkin hyväksyttiinVälimeren meri- ja rannikkoalueiden alueellinen kehys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Asiakirjan tavoitteena on kehittää yhteinen alueellinen strateginen lähestymistapa ilmastokestävyyden ja sopeutumiskyvyn parantamiseksi.

Lisäksi joissakin Interreg NEXT-MED -ohjelma-asiakirjaan sisältyvissä strategisissa kohdissa yksilöidään seuraavat sopeutumisen keskeiset painopisteet NEXT MED -alueella:

• lisätään ymmärrystä ilmastonmuutoksen monikerroksisista ja monimutkaisesti toisiinsa liittyvistä vaikutuksista sen sijaan, että niitä ymmärrettäisiin itsenäisinä alakohtaisina kysymyksinä;
• kehittää maiden välistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin uhkiin vastaamiseksi kansainvälisesti koordinoidulla tavalla, sillä covid-19-pandemia on osoittanut, että maailmanlaajuisia uhkia koskevat koordinoimattomat kansalliset toimet ovat riittämättömiä.
• parannetaan pelastuspalvelualan riskienehkäisy- ja katastrofiapuvirastojen avustusvalmiuksia: ”On tarpeen lisätä yhteistyötä ja valmiuksia yhteiskäyttöä koskevien pilotti- ja demonstrointimenettelyjen avulla, tarjota näyttöä konseptin toimivuudesta ja tehostaa innovointia.”
• täydentää katastrofivalmiutta koskevaa lähestymistapaa kustannustehokkaammilla strategioilla, kuten valmistelutoimilla, kuten ekosysteemeihin perustuvilla lähestymistavoilla ja ennalta varautuvalla suunnittelulla.

Samassa asiakirjassa keskitytään erityisesti veteen, ja siinä korostetaan tarvetta parantaa veden laatua, häiriönsietokykyä ja hallintaa. Vesi on alueen keskeinen luonnonvara, joka on altis ilmastonmuutoksen aiheuttamalle niukentumiselle. Asiakirjassa kehotetaan erityisesti toteuttamaan poliittisia toimia, joilla pyritään siirtämään asiaankuuluvia teknologioita ja mukauttamaan niitä paikallisiin tarpeisiin sekä lisäämään niiden käyttöönottoa pilottihankkeiden avulla niiden teknisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien hyötyjen osoittamiseksi. Se kehottaa myös luomaan puitteet oikeiden kannustimien asettamiselle ja asianmukaisten säännösten ja seurantajärjestelmien täytäntöönpanolle älykkään mittauksen ja veden hinnoittelun avulla ilman, että se on ristiriidassa paikallisten politiikkojen ja sääntelykehysten kanssa. 

Toistaiseksi ei ole toteutettu erityisiä toimia, joilla pyrittäisiin erityisiin sopeutumistavoitteisiin. Laajempia toimia vesivarojen alalla on kuitenkin toteutettu ENI CBC MED -ohjelmasta rahoitettujen hankkeiden avulla (ks. seuraava jakso).

Esimerkkejä vuosina 2014–2020 rahoitetuista ENI CBC MED -ohjelman hankkeista

Interreg Next-MED -ohjelman puitteissa on edelleen kehitteillä uusia hankkeita, mutta edellisestä ohjelmasta eli ENI CBC MED -ohjelmasta on rahoitettu asiaankuuluvia hankkeita. Hankkeissa keskitytään pääasiassa niukkojen vesivarojen älykkääseen ja epätavanomaiseen käyttöön. 

MEDISS (Välimeren yhdennetty vesihuoltojärjestelmä, 2019–2023). Maat: Palestiina, Italia, Jordania ja Tunisia; ENI CBC MED -ohjelmahanke.

MEDISS testaa innovatiivisia ratkaisuja käsitellyn jäteveden käytössä ja murtoveden suolanpoistossa. Loppukäyttäjille suunnatut erityiset tiedotusaloitteet voivat kyseenalaistaa heidän vastahakoisuutensa epätavanomaisia vesivaroja kohtaan ja antaa heille koulutusta parhaista maatalouskäytännöistä. Pidemmällä aikavälillä hankkeen odotetaan vähentävän makeaan veteen kohdistuvaa stressiä ja vesihuollon kustannuksia ja lisäävän samalla viljelykasvien tuottavuutta ja monipuolistamista ja siten elintarviketurvaa ja viljelijöiden tuloja. 

MEDWAYCAP (The MEDiterranean pathWAY for innovation CAPitalisation towards an urban-rural integrated development of non-conventional water resources, 2021–2023), maat: Kreikka, Italia, Egypti, Malta, Palestiina, Tunisia ja Jordania.

MEDWAYCAP-ohjelmalla edistetään haastelähtöistä yhteistyötä ja jatkuvaa rajatylittävää vuoropuhelua, jota tuetaan lisäämällä viranomaisten ja poliittisten päättäjien tietoisuutta alueellisella/kansallisella tasolla, kehittämällä valmiuksia, helpottamalla tiedonsaantia ja käyttämällä vastavuoroisen oppimisen välineitä epätavanomaisten vesivarojen alalla. Tavoitteena on lieventää paikallisia vesikriisejä tuottamalla uusinta tietämystä NCWR-tekniikoista, -hallinnasta, -suunnittelusta ja -taidoista, joita voidaan käyttää uudelleen aluetasolla kotitalous- ja maataloustarkoituksiin.

MENAWARA (Veden epätavanomainen uudelleenkäyttö maataloudessa Välimeren maissa, 2019–2023). Maat: Italia, Palestiina, Jordania, Tunisia ja Espanja.

MENAWARA etsii ratkaisuja vesivarojen lisäämiseen kierrättämällä kuivatus- ja jätevesiä, hyödyntämällä vesihävikkiä, järkeistämällä vedenkäyttökäytäntöjä ja suunnittelemalla hallintomalleja kansallisten ja kansainvälisten suunnitelmien mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on parantaa veden saatavuutta käsittelemällä jätevettä, jota käytetään uudelleen täydentävänä kasteluna, ja vahvistaa valtion laitosten, alalla toimivien valtiosta riippumattomien toimijoiden, teknikkojen ja maanviljelijöiden valmiuksia.

NAWAMED (Luontoon perustuvat ratkaisut kotitalouksien veden uudelleenkäyttöön Välimerellä; 2019–2023) Maat: Italia, Tunisia, Jordania, Malta ja Libanon.

Asukasta kohden laskettua talousveden käyttöä voidaan vähentää huomattavasti käyttämällä epätavanomaisia vesivaroja muihin kuin juomakelpoisiin tarkoituksiin. Harmaata vettä (ja sadevettä, jos sitä on saatavilla) voidaan käyttää uudelleen WC:n huuhteluun ja kasteluun, mutta se edellyttää hajautettuja käsittelyjärjestelmiä, jotka palvelevat yhtä tai muutamaa rakennusta. NAWAMED pyrkii muuttamaan kaupunkien vesihuoltokäytäntöä innovatiivisten, kestävien ja edullisten käsittelytekniikoiden avulla. Niitä olisi sovellettava hajautetusti, jotta juomaveden käyttö korvattaisiin hyvälaatuisella NCW:llä.

PROSIM (Kestävän kastelun hallinnan ja epätavanomaisen vedenkäytön edistäminen Välimerellä, 2019–2023). Maat: Italia, Jordania, Libanon, Tunisia ja Espanja.

Keskittyen kasteluveden kysyntään ja tarjontaan PROSIM tarkastelee Välimeren alueelle tyypillisiä vesikysymyksiä, kuten vesihävikkiä, rajallisia institutionaalisia valmiuksia panna täytäntöön tehokkaita vesihuoltosuunnitelmia ja nykyaikaisia ratkaisuja koskevan tietoisuuden puutetta maatiloilla. Hankkeen odotetaan tuovan innovatiivisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät vedenkäytön tehokkuus ja NCW. Sen olisi myös autettava kehittämään paikallisia valmiuksia ottaa käyttöön ja laajentaa näitä ratkaisuja ja kehittämään rajat ylittävää valmiuksien kehittämistä sekä etenemissuunnitelmia ja suunnitelmia vesihuollon parantamiseksi.