Kulttuuriperintö

Keskeiset viestit

• Katastrofien, kuten tulvien, kuivuuden ja myrskyjen, vaikutukset kulttuuriperintöön liittyvät siihen, että huonontumisprosesseista johtuvat muutokset alkavat hitaasti.

• Kulttuuriperintöä ei nimenomaisesti mainittu vihreän kehityksen ohjelmassa, mutta kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 mukaisesti perustettiin jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva avoin koordinointimenetelmä, jonka tarkoituksena on vahvistaa kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutosta.

• Euroopan kulttuuriperintöä tuetaan useilla EU:n toimintapolitiikoilla, ohjelmilla ja rahoituksella, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalla. EU:n politiikat muilla aloilla, joissa otetaan yhä enemmän huomioon kulttuuriperintö, ulottuvat tutkimuksesta, innovoinnista, koulutuksesta, ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta ja aluepolitiikasta digitaalipolitiikkaan.

Vaikutukset, haavoittuvuudet ja riskit

Kikuko Nakayama on flickr

Euroopan kulttuuriperintö on rikas ja monipuolinen kulttuuri- ja luovien ilmaisujen mosaiikki, perintö aiemmilta eurooppalaisilta sukupolvilta ja perintö tuleville. Unescon kulttuuriperintöä koskevaan määritelmään sisältyvät esineet, muistomerkit, rakennusten ja kohteiden ryhmä sekä museot, joilla on erilaisia arvoja, kuten symbolinen, historiallinen, taiteellinen, esteettinen, etnologinen tai antropologinen, tieteellinen ja sosiaalinen merkitys. Siihen sisältyy aineellinen perintö (irtain, liikkumaton ja vedenalainen), aineeton kulttuuriperintö, joka on sisällytetty kulttuuri- ja luonnonperintöesineisiin, -kohteisiin tai -monumentteihin.

Katastrofien vaikutukset tähän perintöön, kuten äärimmäiset sademäärät, tulvat, maanvyörymät ja kuivuus, vaikuttavat kulttuuriperintökohteisiin, kuten historiallisiin puistoihin ja puutarhoihin. Ne liittyvät huonontumisprosesseista johtuvien muutosten hitaaseen alkamiseen. Jatkuva lämpötilan nousu ja lämpötilan ja kosteuden vaihtelut tai jäätymis-sulamissyklien vaihtelut aiheuttavat materiaalien hajoamista ja rasitusta, mikä lisää ennallistamisen ja säilyttämisen tarvetta. Mikro-organismien aiheuttama biologinen hajoaminen esimerkiksi homeen ja levien kasvun muodossa sekä rakennusten fyysiseen kudokseen ja gallerioiden, kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmiin kohdistuvat hyönteistartunnat ovat todennäköisempiä. Tämä voi johtaa tulojen mahdolliseen vähenemiseen matkailutulojen menetyksen vuoksi.

Kulttuuriperintö on myös altis huonolle sopeutumiselle, kun sopeutumistoimenpiteet aiheuttavat tahattomia menetyksiä tai vahinkoja. On vain vähän syvällistä tietoa ilmastokriisin vaikutuksista käytäntöihin, ilmaisuihin, tietoihin ja taitoihin, joita yhteisöt, ryhmät ja joskus yksilöt tunnistavat osana kulttuuriperintöään. Nopeasti lisääntyvät, samanaikaiset tai samanaikaiset ääri-ilmiöt ovat ilmastotieteen painopistealue. Samanaikaisten katastrofaalisten tapahtumien seurauksia koko kulttuuriperintöalalle ei kuitenkaan ole vielä käsitelty tai tutkittu riittävästi – tämä on nyt merkittävä huolenaihe.

Poliittinen kehys

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa EU:n strategiassa tunnustetaan tarve suojella ja säilyttää kulttuuriperintöä ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten tulvien, myrskyjen ja merenpinnan nousun, varalta.

Kulttuuriperintöä ei kuitenkaan nimenomaisesti mainittu vihreän kehityksen ohjelmassa. Samaan aikaan perustettiin kulttuurialan työsuunnitelman 2019–2022 mukaisesti jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva avoin koordinointimenetelmäryhmä, jonka tehtävänä on vahvistaa kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutosta. Ryhmän tehtävänä oli tutkia kulttuuriperinnön panosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja tunnistaa kulttuuriperintöön liittyviä uhkia ja puutteita ilmastonmuutoksen yhteydessä.

Ryhmä tarkasteli tilannetta, tiedoissa olevia puutteita ja rakenteellisia puutteita EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Kerättyjen tietojen perusteella on huolestuttavaa, että ilmastonmuutos uhkaa kulttuuriperintöä ennennäkemättömällä nopeudella ja mittakaavalla. EU:n jäsenvaltioilla ja EU:lla ei kuitenkaan ole käytössään asianmukaisia toimintapolitiikkoja ja toimintasuunnitelmia näiden hyökkäysten lieventämiseksi. Yhteensä 83 esimerkkiä 26 maasta kerätyistä parhaista käytännöistä osoittaa kulttuuriperintöratkaisujen potentiaalin ilmastonmuutoksen yhteydessä. Ne ovat korvaamaton inspiraation ja ideoiden lähde.

Syyskuussa 2007 Eurooppa-neuvosto hyväksyi tulvariskien arviointia ja hallintaa koskevan EU:n tulvadirektiivin. Direktiivin tavoitteena on vähentää ja hallita riskejä, joita tulvat aiheuttavat ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriperinnölle ja taloudelliselle toiminnalle. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kuuden vuoden välein, kuinka moneen kulttuuriperintökohteeseen tulvat voivat vaikuttaa.

Tietopohjan parantaminen

Vuoden 2024 eurooppalaisessa ilmastoriskien arvioinnissa esitetään kattava arvio Euroopan nykyisistä ja tulevista merkittävistä ilmastoriskeistä. Siinä yksilöidään 36 merkittävää ilmastoriskiä, jotka uhkaavat energia- ja elintarviketurvaa, ekosysteemejä, infrastruktuuria, vesivaroja, rahoitusjärjestelmiä ja ihmisten terveyttä, kun otetaan huomioon myös kulttuuriperintöalalle aiheutuva riski.

Useissa EU:n hankkeissa pyritään parantamaan tietopohjaa, joka koskee sopeutumista kulttuuriperintöön. Tässä muutamia esimerkkejä:

1. CLIMATE FOR CULTURE -hanke on tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia työkaluja ja menetelmiä ilmastonmuutoksen kulttuuriperintövaikutusten arviointiin. Hanke sisältää tapaustutkimuksia Euroopan eri alueilla, ja siinä keskitytään parantamaan ymmärrystä kulttuuriperinnön haavoittuvuudesta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja kehittämään sopeutumisstrategioita.
2. ROCK-hanke, joka tarkoittaa "Kulttuuriperinnön uudistaminen ja optimointi luovissa ja osaamiskaupungeissa", on tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata uusia kestävän kaupunkikehityksen malleja, jotka asettavat kulttuuriperinnön etusijalle. Hanke sisältää tapaustutkimuksia kaupungeissa eri puolilla Eurooppaa, ja siinä keskitytään parantamaan kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten tulvia ja äärimmäisiä sääilmiöitä.
3. HERACLES-hanke, joka tarkoittaa "HEritage Resilience Against CLimate Events on Site", on tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja testata uusia teknologioita ja menetelmiä kulttuuriperinnön suojelemiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilta, kuten tulvilta, äärimmäisiltä sääilmiöiltä ja merenpinnan nousulta. Hanke sisältää tapaustutkimuksia Euroopan eri alueilla, ja siinä keskitytään parantamaan kulttuuriperinnön kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
4. EU:n rahoittaman YADES-hankkeen tavoitteena on kouluttaa stipendiaattiverkosto siitä, miten voidaan säilyttää ja parantaa kulttuuriperintöalueiden ja historiallisten kaupunkien kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä vaaroista. Apurahat koulutetaan kehittämään ja ottamaan käyttöön yksityiskohtainen kartta, jossa on visualisointeja, joilla seurataan koko ilmakehän ja muiden vauriotoimintojen aiheuttamien vaarojen järjestelmää historiallisiin rakennuksiin ja alueisiin. Seuranta-alustan tiedot analysoidaan simulointijärjestelmällä ja toimitetaan paikallisviranomaisille, mikä mahdollistaa tarvittavat ennaltaehkäisevät toimet.

Investointien ja rahoituksen tukeminen

Euroopan kulttuuriperintöä tuetaan useilla EU:n toimintapolitiikoilla, ohjelmilla ja rahoituksella, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelmalla. EU:n politiikat muilla aloilla, joissa otetaan yhä enemmän huomioon kulttuuriperintö, ulottuvat tutkimuksesta, innovoinnista, koulutuksesta, ympäristöstä, ilmastonmuutoksesta ja aluepolitiikasta digitaalipolitiikkaan. Näin ollen kulttuuriperintöön on saatavilla rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, Erasmus+ -ohjelmasta, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista. CulturEU-rahoitusopas on saatavilla interaktiivisena verkkotyökaluna ja tulostettavana oppaana. Se kattaa mahdollisuudet, jotka liittyvät noin 20:een EU:n rahoitusohjelmaan, joilla voidaan tukea hankkeita, joilla on kulttuurinen ja luova ulottuvuus.

Kattava yleiskatsaus on saatavilla EU:n rahoitusta sopeutumistoimenpiteille koskevalla sivulla.

Sopeutumisen täytäntöönpanon tukeminen

Kulttuuriperinnön arvon arvioinnin kaltaisia välineitä – esimerkiksi Unescon maailmanperintöluetteloa ja ICOMOSia – voidaan käyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukemiseen ja ihmisten valistamiseen tällaisen arvokkaan omaisuuden mahdollisesta menettämisestä. On myös tärkeää luoda ja ylläpitää yhteyksiä kulttuuriperinnön johtajien ja tutkijoiden välille ilmastonmuutostieteen ja -viestinnän aloilla jakamalla esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Kansalaistieteen kehittämiseen olisi panostettava, jotta yleisö voi osallistua kulttuuriperintökohteisiin kohdistuvien vaikutusten laajamittaiseen seurantaan ja kirjaamiseen.

Mukautuksen MRE

Kuudennen vesipolitiikan puitedirektiivin ja tulvadirektiivin täytäntöönpanokertomuksen mukaan ympäristön ja kulttuuriperinnön huomioon ottaminen näyttää lisääntyneen ensimmäisen syklin jälkeen, koska niiden alueiden prosenttiosuus, joilla ympäristön ja kulttuuriperinnön ei havaittu olevan merkityksellisiä, on laskenut noin 10 prosenttiyksikköä. EU:n tiivistelmä löytyy täältä.