1.5 Rahoituksen ja rahoituksen tunnistaminen ja saaminen

Taloudellisia rajoituksia pidetään usein esteenä sopeutumistoimien käynnistämiselle ja toteuttamiselle paikallisella tasolla. Sopeutumisrahoitusta on kuitenkin saatavilla, ja sitä voidaan yhdistää eri lähteistä - kansainvälisestä, EU:n, kansallisesta ja paikallisesta, sekä julkisesta että yksityisestä. Hyvä tietämys käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista on tärkeää tämän esteen voittamiseksi. Sopeutumisen valtavirtaistaminen nykyisiin suunnitteluprosesseihin ja nykyisiin talousarvioihin on myös tärkeä vaihtoehto, jota on harkittava.

Sopeutumisen rahoituksella tarkoitetaan rahaa, jonka julkiset tai yksityiset elimet (esim. säätiöt) antavat maksutta tietyn sopeutumista koskevan toimintapoliittisen tavoitteen tai sovitun tarkoituksen toteuttamiseksi, esimerkiksi avustuksena. Myönnetyn pääoman takaisinmaksua ei vaadita, mutta on olemassa erityisiä sopimusperusteisia vaatimuksia sen varmistamiseksi, että varat käytetään tarkoitetulla tavalla. Rahoituksella puolestaan tarkoitetaan pääoman hankintaa, joka on maksettava takaisin myöhemmässä vaiheessa (velkainstrumentti), ja siitä aiheutuu yleensä "kustannus" - prosenttiosuus korosta.  Sitä tarjotaan yleensä lainana tai muuntyyppisenä rahoitusvälineenä, yleensä rahoituslaitoksen toimesta.

Euroopan kuntatason sopeutumista varten on saatavilla rahoitusta useista EU:n rahoitusvälineistä, kansallisista, alueellisista ja paikallisista rahastoista sekä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja yksityisiltä avunantajajärjestöiltä:

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on yksi Life-ohjelman painopistealueista. Ohjelmasta myönnetään yhteisrahoitusta parhaille käytännöille sekä pilotti- ja demonstrointihankkeille, joilla tuetaan ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamiseen tähtääviä toimia, myös erityisesti kaupunkialueilla.
• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 tavoitteena on osoittaa 35 prosenttia sen talousarviosta ilmastoon liittyviin tutkimusmenoihin. Se edellyttää myös loppukäyttäjien ja sidosryhmien osallistumista, mikä avaa ovia kaupunkien osallistumiselle. Sitä seuraa vuonna 2021 Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, johon sisältyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva aihealue. Vuonna 2020 käynnistetään uusi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö, jossa käsitellään ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta merkityksellisiä aiheita.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on valtavirtaistettu kaikkiin EU:n rakenne- ja investointirahastoihin (ERI-rahastot). Niihin kuuluu yhteinen maatalouspolitiikka (lähinnä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto). koheesiorahasto; Euroopan aluekehitysrahasto (erityisesti Interregin kautta), Euroopan sosiaalirahasto sekä Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Kansalliset viranomaiset vastaavat näiden varojen hallinnoinnista asianomaisessa jäsenvaltiossa, ja niiltä voidaan pyytää lisäneuvontaa.
• Kansallinen ja alueellinen rahoitus: Kansallisella ja alueellisella tasolla rahoitusta voi olla saatavilla sekä sopeutumisen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon että tietoisuuden ja valmiuksien kehittämiseen tai tutkimukseen.
• Yksityisen sektorin rahoitus: Yksityinen sektori on tärkeä sidosryhmä ilmastonmuutoksen riskeihin sopeutumisessa, ja sopeutumistoimet ovat hyvin motivoituneita. Yksityisen sektorin sopeutumistoimia ohjaavat seuraavat tekijät: a) arvosuojelun motiivit, kun yksityiset toimijat pyrkivät suojelemaan omaisuuttaan ja toimitusketjujaan, b) arvonluontimahdollisuudet, kun yksityinen sektori pyrkii tarjoamaan sopeutumisratkaisuja liiketoimintamahdollisuuksina. Paikallishallintoja kannustetaankin pyrkimään yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa (esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta) yksityisen sektorin rahoituksen lisäämiseksi.
• Sopeutumisrahoitusta voidaan täydentää myös Euroopan investointipankin tai Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin kaltaisten rahoituslaitosten myöntämillä lainoilla.
• Kuntien ympäristö-, ilmasto- ja kestävyysjoukkovelkakirjat ovat nopeasti kehittymässä välineeksi, jolla houkutellaan rahoitusta sopeutumistoimiin kaupungeissa. Vihreiden joukkolainojen perustaminen ja päästöt edellyttävät tiivistä yhteistyötä finanssimarkkinayhteisöjen kanssa.
• Lisäksi vakuutusala on tärkeä yksityisen sektorin toimija, joka voi tarjota yrityksille ja kotitalouksille kannustimia investoida ilmastokestävyyteen.
• Jotkin kaupungit ovat olleet edelläkävijöitä joukkorahoituksessa tai yksityisissä lahjoituksissa sopeutumisessa, kun taas kansalaisaloitteissa ehdotetaan alhaalta ylöspäin suuntautuvia sopeutumistoimia, joista sitten ilmoitetaan yhteisölle, joka on halukas lahjoittamaan tai lainaamaan varoja ehdotettujen toimien toteuttamiseen. Näin pienet yksittäiset lahjoitukset muodostavat huomattavan määrän varoja, jotka riittävät toimien toteuttamiseen.
• Kotitalouksien omat varat: Yksityiset kotitaloudet ovat usein halukkaita varmistamaan asuntojensa häiriönsietokyvyn ja perheen hyvinvoinnin suunnittelemalla menonsa ja investointinsa mukautuvammalla tavalla (esim. investoimalla parempaan eristykseen kunnostettaessa taloja tai asennettaessa sadeveden keruuta puutarhan kastelua varten kuivuuskausien aikana). Tietoisuuden lisääminen, koulutus ja kannustimet ovat hyödyllisiä välineitä, joilla kannustetaan yksityisiä kotitalouksien investointeja. Joissakin maissa paikallisviranomaiset palaavat myös verojen tai maksujen vähentämisjärjestelmiin kannustimina, esimerkiksi alentamalla hulevesimaksuja, joita ne perivät kiinteistönomistajilta, jos ne puolestaan investoivat toimenpiteisiin, joilla vähennetään sadeveden valumista kiinteistöstään julkiseen viemärijärjestelmään.
• Lisäksi sopeutumisen kannalta merkityksellistä rahoitusta voidaan saada muista alakohtaisista rahoitusmekanismeista, jolloin sitä ei välttämättä kutsuta "sopeutumisrahoitukseksi", mutta se voi silti edistää sopeutumispolitiikan tavoitteita.

Joustavuus ja erilaisten rahoituslähteiden yhdistäminen on suositeltavaa erityisesti tapauksissa, joissa erityisiä kunnallisia budjettikohtia voi olla vaikea varmistaa. Lisäksi muun kuin rahallisen tuen hyödyntäminen (ks. vaihe 1.8) voi vähentää rahoitustarpeisiin kohdistuvaa painetta.

Seuraavassa on lueteltu esimerkkejä kaupungeista eri puolilla Eurooppaa, jotka ovat menestyksekkäästi käyttäneet näitä rahoituslähteitä sopeutumiseen, ja niitä kuvataan yksityiskohtaisesti Euroopan ympäristökeskuksen raportissa kaupunkialueiden sopeutumisen rahoittamisesta. Raportissa esitetään myös yksityiskohtainen katsaus kaupunkialueiden sopeutumiseen käytettävissä olevasta EU:n rahoituksesta ja rahoituslähteistä. Ks. myös Euroopan ympäristökeskuksen raportin Urban adaptation in Europe luku 5: lisätietoja siitä, miten kaupungit reagoivat ilmastonmuutokseen.

Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen rahoitusmahdollisuuksia käsittelevässä osiossa on mahdollista hakea allekirjoittajakaupunkien tarpeisiin sopivaa EU:n rahoitusta tai rahoitusohjelmia. Ks. myös kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen esite ”How to finance your local climate & energy actions?” ja ”Innovative financial schemes”, joka sisältää esimerkkejä kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen allekirjoittaneiden kaupunkien ja alueiden sopeutumistoimista. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen verkkoseminaarissa ”Sopeutumistoimien rahoitus” esitellään Euroopan investointipankin luonnonpääoman rahoitusjärjestelyä ja allekirjoittajakaupunkien kokemuksia siitä, miten sopeutumistoimia voidaan rahoittaa paikan päällä.

Lisäkatsauksia saatavilla olevasta sopeutumisrahoituksesta EU:ssa on Climate-ADAPT:n rahoitusosiossa sekä alue- ja kaupunkikehitystä koskevalla EU:n verkkosivustolla.