2.2 Ilmastoennusteiden ja tulevien vaikutusten ymmärtäminen

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen on perustuttava muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin liittyvien tulevien vaikutusten arviointiin. Monet tulevat ilmastovaikutukset johtuvat todennäköisesti nykyisin esiintyvien äärimmäisten sääilmiöiden yleisemmistä ja äärimmäisemmistä versioista (ks. vaihe 2.1). Uusia vaaroja ja vaikutuksia voi kuitenkin esiintyä, kuten merenpinnan nousuun liittyviä tulvia tai muuttuvien sademäärien aiheuttamaa veden niukkuutta. Pitkän aikavälin sopeutumisstrategian kehittämiseksi on ratkaisevan tärkeää saada ja tulkita oikein tietoa ennakoiduista ilmastovaikutuksista.

Tulevaisuuden ilmasto- ja vaikutusennusteet

Euroopan laajuisesti Euroopan ympäristökeskus tuottaa lukuisia indikaattoreita havaitusta ja ennustetusta ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista, kuten lämpötilasta, sateista, kuivuudesta, maastopaloista tai merenpinnan noususta. Euroopan ympäristökeskuksen raportti Climate change, impacts and vulnerability in Europe 2016 – an indicator-based assessment tarjoaa hyödyllisen yleiskuvan ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Euroopassa. Lisäksi Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelu tarjoaa päättäjille ilmastotietoja, joilla tuetaan ilmastonmuutosta koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisella, alueellisella ja kaupunkien tasolla Euroopassa.

Ilmasto-ADAPT-maasivuilla  on linkkejä yksittäisten maiden kansallisiin riski- ja haavoittuvuusarvioihin, joihin sisältyy yleensä ilmastonmuutosennusteita. Monissa EU:n rahoittamissa tutkimus- ja osaamishankkeissa on pyritty pienentämään tietyn sijaintipaikan ilmastoennusteita (ks. jäljempänä EU:n rahoittamat hankkeet).

Erityisesti eurooppalaisille kaupungeille kehitetty Urban Adaptation Map Viewer tarjoaa yleiskatsauksen nykyisistä ja tulevista ilmastoriskeistä, kaupunkien haavoittuvuudesta näille vaaroille ja niiden sopeutumiskyvystä. Kartan katsoja kerää eri lähteistä tietoa korkeiden lämpötilojen, tulvien, veden niukkuuden, maastopalojen ja vektorivälitteisten tautien havaitusta ja ennustetusta alueellisesta jakautumisesta ja voimakkuudesta. Siinä annetaan myös joitakin tietoja kaupunkien haavoittuvuuden ja näille vaaroille altistumisen syistä, jotka liittyvät kaupunkien ja niiden väestön ominaisuuksiin.

Lisätietoja ennustetuista globaaleista ilmastonmuutoksista ja niiden vaikutuksista kaupunkeihin löytyy hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raporteista, esimerkiksi luvusta 8: Kaupunkialueet IPCC:n viidennessä arviointiraportissa tai IPCC Global Warming of 1.5°C -raportissa.

Ennusteiden tulkinta

Ilmastoennusteiden tärkeät osatekijät, jotka on otettava huomioon, ovat seuraavat:

• ennusteiden alueellinen mittakaava, koska eri ilmastomalleissa käytetään erilaisia alueellisia resoluutioita;
• viiteajanjakso, josta muutos mallinnetaan (esim. suhteessa vuosiin 1986–2005);
• ennusteen aikajana, joka ilmaistaan yleensä ajanjaksona (esim. 2081–2100 tai 2020–2052);
• Taustalla olevat kasvihuonekaasupäästöt tai muut skenaariot. Esimerkiksi IPCC:n viidennessä arviointiraportissa RCP tarkoittaa edustavaa pitoisuuspolkua ja kuvastaa kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä neljän eri skenaarion mukaan (joista RCP 2.6 edustaa pienintä ja RCP 8.5 suurinta pitoisuutta);
• Miten ennakoitu muutos näkyy? Ilmastonmuutosennusteet kuvaavat yleensä todennäköisyyttä, että jotain tapahtuu tulevaisuudessa, tai hahmottelevat erilaisia mahdollisia tuloksia tulevien lämpötilojen, sateiden tai merenpinnan nousun suhteen. Tämä johtuu siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen taso ja muu sosioekonominen kehitys vaikuttavat tulevaan ilmastoon. Ilmastoennusteet johdetaan myös erilaisista malleista (maailmanlaajuisesti tai alueellisesti kehitetyistä ilmaston matemaattisista esityksistä), joita parannetaan jatkuvasti, mutta jotka eivät silti voi ennustaa tulevaisuutta absoluuttisella varmuudella.

Tulevan ilmaston epävarmuutta voi olla vaikea ymmärtää, suunnitella tai kommunikoida muille. Climate-ADAPT antaa epävarmuusohjeita, jotka kattavat seuraavat aiheet:

1. Mitä epävarmuudella tarkoitetaan?
2. Miten epävarmuuksista tiedotetaan?
3. Miten epävarmuus otetaan huomioon?

Sopeutumissuunnitteluun liittyvään epävarmuuteen voidaan puuttua investoimalla joustaviin, vähän valitettaviin sopeutumistoimiin (ks. vaihe 4.3), joista saadaan myös lisähyötyjä, kuten kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen (ks. vaihe 5.4), ja jotka voivat näin ollen olla perusteltuja tuleviin ilmastoskenaarioihin liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. RESIN-hankkeessa  annetaan myös ohjeita epävarmuuden ja monimutkaisuuden käsittelystä.