4.1 Sopeutumisvaihtoehtojen arviointikehyksen valinta

Jotta eri sopeutumisvaihtoehtoja voitaisiin vertailla hyvin ja jotta päättäjien kanssa ja heidän keskuudessaan voitaisiin kommunikoida hyvin, kutakin sopeutumisvaihtoehtoa (ks. vaihe 3.2) on arvioitava sovittujen kriteerien perusteella. Mahdollisten vaihtoehtojen soveltuvuutta voidaan arvioida useilla kriteereillä, kuten haavoittuvuuden vähentämisen tehokkuudella, kestävyyteen kohdistuvilla vaikutuksilla tai kustannuksilla. On suositeltavaa koordinoida sopeutumisvaihtoehtojen arviointia monenlaisten poliittisten, oikeudellisten ja institutionaalisten toimijoiden kesken synergioiden lisäämiseksi ja monialaisen sopeutumishäiriön välttämiseksi. Tietosivut ovat hyödyllinen menetelmä tulosten esittämiseen.

Päättäjien olisi pyrittävä kaikkia hyödyttäviin (sopeutumistoimiin, joilla saadaan aikaan toivottu tulos minimoimalla ilmastoriskit tai hyödyntämällä potentiaalisia mahdollisuuksia, mutta joilla on myös merkittävä vaikutus toiseen sosiaaliseen, ympäristöön liittyvään tai taloudelliseen tavoitteeseen) tai ainakin sopeutumisvaihtoehtoihin, jotka eivät ole valitettavia (tulevaisuuden ilmastonmuutoksen laajuudesta riippumatta). Kutakin vaihtoehtoa on arvioitava kahdella tavalla: a) missä määrin vaihtoehto auttaa saavuttamaan sopeutumistavoitteen ja b) mitkä ovat vaikutukset laajempiin sosiaalisiin ja ympäristönäkökohtiin. Arvioinnissa olisi keskityttävä seuraaviin seikkoihin:

• Ilmastouhan tai -riskin kiireellisyys, jota vaihtoehdolla pyritään lieventämään. Jotkin sopeutumistoimet soveltuvat lyhyellä aikavälillä toteutettaviksi, jotta voidaan puuttua kiireellisiin riskeihin tai mahdollisuuksiin. Toiset taas vaativat pitkällistä valmistelua ja suunnittelua.
• Suorituskyky suhteessa yleisiin ja laajempiin tavoitteisiin ja sopeutumattomuuden välttäminen. Maladaptaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toimet eivät saavuta tavoitteitaan tai aiheuttavat sivuvaikutuksia, jotka haittaavat sopeutumista muualla tai tulevaisuudessa. Esimerkiksi paon rakentaminen yhteen paikkaan voi aiheuttaa lisää tulvia toiseen paikkaan ja saattaa osoittautua riittämättömäksi suojaksi tulevaisuuden tulvatasoille.
• Toteutettavuus ja toteutettavuus. Vaihtoehdot, jotka saavat hyvät pisteet muista näkökohdista, mutta joita on vaikea toteuttaa, eivät aina ole suositeltavia.
• Toimenpiteen vaikutukset hallintoon. Esimerkiksi mukautuminen nykyisiin hallintorakenteisiin ja niiden muuttaminen sekä tarve luoda uusia hallintorakenteita tai -prosesseja.
• Sosiaaliset näkökohdat eli yhdenvertainen suoja ilmastouhkia vastaan tietyn sopeutumisvaihtoehdon seurauksena ja sen vaikutukset sosiaaliseen osallisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen. Erilaiset sopeutumisvaihtoehdot jakavat sopeutumisen hyödyt epätasaisesti koko yhteiskunnassa ja pahentavat olemassa olevaa sosiaalista eriarvoisuutta. Esimerkiksi veden hinnan nostaminen tehokkuuden edistämiseksi kuivuuden ratkaisuna voi vaikuttaa suhteettomasti pienituloisiin asuntoihin, mikä pahentaa eriarvoisuutta alueen sisällä. Mahdollisuuksien mukaan olisi toteutettava korjaavia toimia kielteisten sosiaalisten vaikutusten vähentämiseksi. Liitännäissosiaalietuuksia tarjoavia vaihtoehtoja (kuten usein viheralueiden kohdalla) olisi arvioitava myönteisesti.
• Sidosryhmät saattavat pystyä yhteisrahoittamaan tai järjestämään rahoitusta olemassa olevista rahoitusvirroista. Vaihtoehtoisesti täytäntöönpanokustannusten kattamiseen voi olla käytettävissä EU:n, jäsenvaltioiden tai yksityisiä investointeja (ks. vaihe 1.5).
• Kustannukset ja hyödyt. Ihannetapauksessa olisi tehtävä täydellinen kustannus-hyötyanalyysi. Kun otetaan huomioon epävarmuus ja pitkän aikavälin sopeutumisasteikot, perinteinen kustannus-hyötyanalyysi ei kuitenkaan ole aina mahdollinen tai sovellettavissa. Jos arviointiin sisällytetään muita kuin rahallisia hyötyjä ja erilaisia mieltymyksiä, monikriteerianalyysi voi tuottaa kokonaisvaltaisempia arviointituloksia (ks. vaihe 4.3).
• ympäristönäkökohdat. Vaihtoehtoja olisi arvioitava sen mukaan, miten ne vaikuttavat ympäristöön, mukaan lukien niiden vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen, veden laadun, maaperän laadun ja biologisen monimuotoisuuden parantamiseen tai pahentamiseen. Ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi (direktiivi 2014/52/EU) tarjoaa puitteet tällaisen arvioinnin tekemiselle.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on monialainen kysymys, joka voi johtaa kielteisiin keskinäisiin kompromisseihin, mitätöidä toisensa tai menettää mahdollisuudet hyödyntää mahdollisia synergioita, jos sitä toteutetaan koordinoimattomasti eri aloilla ja politiikanaloilla. Jotta voidaan parantaa koordinointia ja tehostaa sopeutumissuunnittelua ja maksimoida monialaiset synergiat, kriteerien asettamiseen, sopeutumisvaihtoehtojen arviointiin ja niiden priorisointiin olisi ihannetapauksessa otettava mukaan laaja joukko institutionaalisia ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä (ks. vaihe 4.3).

Arvioinnin tuloksia voidaan kuvata lyhyissä vaihtoehtokohtaisissa tietokoosteissa, jotka aloitettiin laatimalla luettelo (ks. vaihe 3.1), joka ei sisällä liikaa teknisiä yksityiskohtia vaan antaa nopean yleiskuvan, jonka muut kuin asiantuntijat ymmärtävät helposti. Nämä tietosivut voivat olla erittäin hyödyllisiä myöhemmin priorisointia varten (ks. vaihe 4.3). Tietosivuilla olisi annettava tietoja ainakin seuraavista seikoista:

• Sopeutumisvaihtoehdon kuvaus
• Mitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vaihtoehdossa käsitellään?
• Mahdollisuudet vähentää haavoittuvuutta tunnistetuille ilmastonmuutoksen vaikutuksille, tehokkuus, joustavuus, jota voidaan tarvittaessa parantaa tai alentaa
• Alueellinen kattavuus, visuaalinen kartoitus
• Tiedot siitä, tarvitaanko vai suositellaanko sidosryhmien osallistumista ja minkä tyyppisiä sidosryhmiä olisi otettava mukaan
• Onnistuminen ja rajoittavat tekijät (oman kokemuksen tai muiden tapausten perusteella)
• Kustannukset (täytäntöönpano- ja toimintakustannukset) ja taloudellinen hyöty rahassa ilmaistuna
• Yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät sivuhyödyt tai haitat, tarvittavat korjaavat toimet
• Tarvittavat taloudelliset resurssit, investointien ajoitus ja rahoituslähteet
• Suunnittelun ja toteutuksen aikataulu täysin toimivaan käyttöikään asti
• Toteutus- ja ylläpitovastuu kunnan osastoissa tai muissa instituutioissa
• Yhteydet muihin ehdotettuihin sopeutumisvaihtoehtoihin, vaihdettavuus, yhdistettävyys
• Viitetiedot