Dyyni rakentaminen ja vahvistaminen

Dyynirakentaminen voi aiheuttaa maankäyttöön liittyviä eturistiriitoja. Maanomistajat voivat olla innokkaita säilyttämään merinäkymät haittaamatta matkailua rannikolla. Sitä vastoin dyynien rakentaminen tai ennallistaminen edellyttää usein, että rannikon lähellä olevia alueita suojellaan massiiviselta matkailulta. Miekkailu ihmisten aiheuttamien häiriöiden välttämiseksi tai hiekan kuljetuksen minimoimiseksi voi olla tarpeen. Miekkailulla ja ojituksella voi olla kielteinen vaikutus maiseman esteettisyyteen, ja siksi ne voivat olla kiistanalaisia matkailukohteissa. Toinen huolenaihe on, että dyynien rakentamisesta peräisin olevaa hiekkaa voidaan epätoivottavasti sijoittaa läheisille asuin- tai kaupallisille alueille. Sidosryhmien osallistuminen hankkeen varhaisessa vaiheessa (paikallisviranomaisten ja talouden toimijoiden osallistuminen) voi auttaa minimoimaan nämä ristiriidat. Matkailualan toimijoiden osallistuminen dyynien ennallistamista koskeviin aloitteisiin voi vauhdittaa sellaisten uusien kestävää matkailua tai ekomatkailua koskevien aloitteiden kehittämistä, jotka puolestaan voivat auttaa dyynien säilyttämisessä. 

Sitä vastoin dyynien rakennus-, vahvistamis- ja kunnostushankkeet voivat myös tarjota mahdollisuuden lisätä paikallisten sidosryhmien ja vierailijoiden tietoisuutta. Dyynien rakentamiseen ja vahvistamiseen ei välttämättä sisälly yleisön osallistumista. Tämä riippuu alueen suojelutavoitteista – jotka edellyttävät omistajien, maankäyttäjien tai suojelusta vastaavien kansalaisjärjestöjen osallistumista suojelutavoitteiden asettamisprosessiin. Jos dyynien takana oleva alue on luonnonaluetta, luonnonhoitajat saattavat haluta osallistua dyynien muodostumiseen tai vahvistamiseen varmistaakseen, että alueen luonnonsuojelutavoitteet saavutetaan prosessin avulla. Tulvadirektiivissä (2007/60/EY) edellytetään osallistumista tulvariskien hallintaan. Dyynien rakentaminen ja vahvistaminen voidaan sisällyttää tämän direktiivin mukaisiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyviin toimenpiteisiin, mikä edellyttää osallistumista suunnitteluprosessiin. 

Menestystekijät: 

• Jos dyynejä hoidetaan hyvin, ne voivat tarjota korkeatasoisen suojan tulvia ja eroosiota vastaan. 

• Ne tarjoavat myös arvokkaita elinympäristöjä eläin- ja kasvilajeille. Dyynien kunnostaminen tai keinotekoisten dyynien rakentaminen on hyödyllistä rantaekosysteemille. Joissakin tapauksissa keinotekoiset dyynit voivat palauttaa rannan virkistysarvon. 
• Dyynien kuolaus, aitaus ja ruohon istutus ovat edullisia ratkaisuja dyynien eroosion vähentämiseksi. 
• Ojituksessa käytettävät materiaalit voivat olla myös biohajoavia, ja ne voivat edistää kiertotalouteen perustuvaa tai ympäristöystävällistä kunnossapitostrategiaa. 
• Hiekka ja kasvillisuus luovat luonnollisen ulkonäön ihmisen tekemiin rakenteisiin, kun ne integroituvat dyyneihin. 
• Dyynien rakentaminen ja vahvistaminen voidaan yhdistää rantojen ravitsemukseen rannikon kestävyyden ja rannikon luonnonmaiseman parantamiseksi. 

• Dyynirakentaminen voi sisältää kulkuteitä ja suljettuja polkuja, jotka voivat ohittaa linnoitettuja tai hauraita alueita ja edistää ekomatkailua tai paikallisia ekosysteemipalveluja. 

Rajoittavat tekijät: 

• Nurmen istutus ja ojitus eivät todennäköisesti onnistu, jos eroosio on erittäin voimakasta, ja menetelmät ovat myös työvoimavaltaisia. Tämän vaihtoehdon käyttöikä on rajallinen ja se vaatii usein huoltoa (kasvien vaihtaminen, lannoitteiden lisääminen, pois puhallettujen oksien korvaaminen, korjaaminen ilkivallan jälkeen jne.). 
• Kuormitus on rajoitettava, koska kuljetus koneilla johtaa huononemiseen; vaikka aidat on yleensä valmistettu hajoavasta puusta, niissä käytetään myös johtoja ja joskus muovia, joka voi olla pitkäaikainen haitta. 
• Syövytys edistää haitallisia kasvilajeja, jotka voivat kasvaa ravinnerikkailla alueilla ja ohittaa kotoperäiset lajit. 

• Aitausten ja olkien rakentaminen voi rajoittaa pääsyä dyynille ja rannalle 
• Ojitus ja aidat muuttavat myös dyynin luonnollista visuaalista puolta, mikä voi vaikuttaa kielteisesti matkailijoiden virtoihin ja virkistystoimintaan, joten sivustolla olisi toteutettava asianmukaisia tiedotuspaneeleja ja valistusaloitteita, jotta kävijät ymmärtäisivät näiden toimien ympäristöarvon. 
• Voimakas tuuli tai vesieroosio voivat haitata sekä dyynien että niiden takana olevien alueiden luonnollista dynamiikkaa. Istutuksen yhdistäminen maisemoinnin luomiseen hallituilla tuulen ajelehtimisilla, jotka mahdollistavat sisämaan hiekan ajelehtimisen, voivat suuresti torjua tällaisia eroosiohäviöitä ja luoda kävijöille jännittävän maiseman. Tämä edellyttää kuitenkin riittävää maapinta-alaa ja paikallisten tuulimallien tuntemusta suunnitteluprosessissa.  

Toteutuskustannukset riippuvat dyynien rakennusstrategiasta. Kulmaus- ja istutuskustannukset voivat olla alhaiset, koska käytetty materiaali on halpaa. Niiden rajallinen käyttöikä aiheuttaa kuitenkin jatkuvia ylläpitokustannuksia, joihin liittyy erityisesti työvoimakustannuksia. Kustannukset riippuvat myös kohteen sijainnista ja saavutettavuudesta. Dyynien jälleenrakentamisen (hiekkakuljetuksen ja ravinnon) yksikköhinta voi olla 6,90–17,10 euroa/m3sedimentin alkuperästä,dyynin sijainnista ja kuljetustoimista riippuen. Sitä vastoin on vaikeampaa arvioida ylläpitokustannuksia ja kasvillisuuden palauttamiskustannuksia, koska se riippuu voimakkaasti kasvityypeistä ja käytetystä strategiasta. Suojaistutukset ruohomaisilla paikallisilla, ei-invasiivisilla kasveilla pinnan eroosionhallitsemiseksi voivat maksaa 11–28 euroa/m2 (Fernández-Montblanc, ym., 2020). 

Dyynien rakentamisen ja vahvistamisen kustannukset ovat alhaiset verrattuna kovien puolustusratkaisujen, kuten patojen ja merimuurien, kustannuksiin. Lisäksi tästä vaihtoehdosta odotetaan saatavan monenlaisia sivuhyötyjä rannikkoalueiden puolustuksen lisäksi. Hiekkadyynit tarjoavat arvokkaan rannikkoympäristön kasveille ja eläimille, säilyttävät biologisen monimuotoisuuden ja kannustavat rannikkoalueiden kestävään kehitykseen, erityisesti ekomatkailuun. 

Tietyntyyppiset luonnondyynit on luokiteltuEU:n luontodirektiivinliitteen I mukaisesti EU:n tärkeinä pitämiksi luontotyypeiksi. Dyynien vahvistaminen ja ennallistaminen sekä joissakin tapauksissa myös dyynien (uudelleen)rakentaminen voivat olla osaEU:n Natura 2000 -verkostossasuojeltujen alueiden hoitosuunnitelmaa. EU:n tulvadirektiiviä sovelletaan sisävesiin sekä kaikkiin rannikkovesiin koko EU:n alueella. Direktiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat tulvariskien hallintasuunnitelmissaan huomioon pitkän aikavälin kehityksen, myös ilmastonmuutoksen, sekä kestävät maankäyttökäytännöt. Dyynien rakentaminen ja vahvistaminen voidaan sisällyttää näihin suunnitelmiin toimenpiteinä, joilla vähennetään rannikkotulvien vaikutuksia. 

Toteutusaika riippuu valitusta dyynien jälleenrakennusvaihtoehdosta. Se voi kestää noin 1-5 vuotta. Maiseman kokonaisvaltaisemmatmuutokset voivat kestää kauemmin paikallismaisemaan kohdistuvien vaikutusten ja sidosryhmien kanssa käytävän keskustelun vuoksi. Kaikissa vaihtoehdoissaolisi oltava käyttöönoton jälkeinen huoltoaika sen varmistamiseksi, että istutetut tai sijoitetut elementit ovat edelleen ehjiä. 

Elinikä vaihtelee suuresti (5-25 vuotta). Interventioissa käytetyt biohajoavat elementit on korvattava säännöllisesti, kun taas dyynejä voidaan joutua täydentämään määräajoin uudella hiekalla, ja määräajoin tapahtuva uudelleenistutus voi olla tarpeen niiden eroosiota estävän toiminnan vahvistamiseksi.