Rannikkoturvallisuutta koskevan yhdennetyn yleissuunnitelman täytäntöönpano Flanderissa

Flanderin rannikko on 67 km pitkä ja koostuu enimmäkseen hiekkarannoista. Siihen kuuluu 460 hehtaaria dyynejä, jotka tarjoavat luonnollisen suojan merta vastaan ja joita suojelee ja hallinnoi rannikko-osasto (osa Flanderin merenkulku- ja rannikkovirastoa – Flanderin hallitus), jolla on visio kestävästä käytöstä ja kehityksestä.

Rannikkoa käytetään intensiivisesti, mukaan lukien kymmenen rannikkokaupunkia, jotka on suojattu merimuureilla. Näistä Zeebruggessa ja Ostendessa on tärkeitä kauppasatamia, joihin on yhdistetty teollisuusalueita. Samat kaupungit yhdessä Nieuwpoortin ja Blankenbergen kanssa ovat myös tärkeitä huvivenesatamia. Ihmisen toiminnan lisäksi Flanderin rannikolla on myös arvokkaita luonnonalueita, kuten vuorovesi Alankomaiden rajalla, nimeltään Zwin. Lisäksi alavat polderit sisämaassa muodostavat 15 km leveän tulva-alueen, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.

Rannikkoalueiden puolustuksen alkuvaiheen haavoittuvia kohtia oli arvioitu rannikkoalueen tekemässä tutkimuksessa yleissuunnitelman laatimista varten. Tutkimus oli osoittanut, että noin kolmasosa Flanderin rannikosta ei ollut riittävästi suojattu vakavilta myrskyiltä (eli myrskyiltä, joiden todennäköisyys oli 0,1 prosenttia vuodessa). Merenpinnan nousu ja muut ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset (kuten myrskyjen ja sademäärien ja -tiheyden muutokset) voivat pahentaa tätä haavoittuvuutta. Yleissuunnitelman täytäntöönpanovaiheessa koko Flanderin rannikon turvallisuustasoa on arvioitu uudelleen säännöllisin väliajoin (kuuden vuoden välein) ja vakavien myrskyjen jälkeen päivittämällä tulvakarttoja ja laskemalla toimenpiteiden toteuttamisen jälkeiset jäännösriskit.

Vuonna 2011 hyväksytyn rannikkoturvallisuutta koskevan yleissuunnitelman päätavoitteena on parantaa Flanderin rannikon puolustusta myrskyjen vaikutuksilta (enintään 1 000 vuoden paluujakso) ja merenpinnan nousulta (+30 cm) vuoteen 2050 mennessä. Pidemmän aikavälin tavoitteita, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet haasteet ja päivitetyt ennusteet merenpinnan noususta, tarkastellaan nyt Kustvisie-hankkeessa. Se käynnistettiin vuonna 2017, ja sen tarkoituksena on suojella rannikkoa vuoden 2050 jälkeen.

Toimenpiteet suunnitellaan ottaen huomioon rannikon dynaaminen luonne ja yleiskuva, jolla pyritään rannikkoalueen kestävään kehitykseen. Suunnitelmaan sisältyy ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan, kulttuuriin ja virkistykseen liittyviä tavoitteita, jotta löydettäisiin tasapaino kaikkien osatekijöiden välillä sekä yhteiskunnallisen osallistumisen ja sidosryhmien osallistumisen kanssa.

Rannikko-osasto käynnisti maaliskuussa 2007 rannikkoturvallisuutta koskevan yhdennetyn yleissuunnitelman (Masterplan Kustveiligheid) Flanderin suojelemiseksi äärimmäisiltä tulvilta nyt ja tulevaisuudessa (2050). Äärimmäiset tulvat määriteltiin sellaisiksi, jotka liittyvät myrskyihin, joiden paluuaika on 1: 1 000 vuotta. Yleissuunnitelman tavoitteena on varmistaa sama suojelun taso nykyisissä olosuhteissa ja merenpinnan noustessa +30 senttimetriä vuoteen 2050 mennessä.

Ennen kuin yleissuunnitelma viimeisteltiin, vuosien 2004 ja 2010 välillä oli käytössä hätäsuunnitelma kaikkein kriittisimpien töiden toteuttamiseksi. Näin voitiin ratkaista kiireellisimmät ongelmat ja kattaa lyhyen aikavälin riskit. Nämä riskit kartoitettiin yleissuunnitelman laadintaan kuuluneessa tutkimuksessa. Toteutetut hätätoimenpiteet ovat erityisesti tarjonneet suojan myrskyjä vastaan siten, että paluuaika on vähintään 1:100 vuotta koko rannikolla.

Flanderin hallitus hyväksyi rannikkoturvallisuutta koskevan yleissuunnitelman 10. kesäkuuta 2011 sen jälkeen, kun kymmenen flaamilaista rannikkokaupunkia ja rannikkoyhteisöä oli hyväksynyt sen.

Työt aloitettiin vuonna 2011. Tavoitteena on suojella kriittisimpiä alueita mahdollisimman pian. Kustveiligheid-verkkosivustolla (rannikkoturvallisuus) on tietoa kussakin rannikkoyhteisössä suunnitelluista erityistoimenpiteistä sekä työn suhteellisesta edistymisestä. Yleissuunnitelma sisältää sekä vihreitä että harmaita toimenpiteitä.

Vihreät toimenpiteet koostuvat rantojen ja dyynien ravinnosta. Liittohallituksen myöntämä lupa mahdollistaa ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen noin 20 miljoonan kuutiometrin hiekan talteenoton Pohjanmeren belgialaisesta osasta kymmenen vuoden aikana, mikä tukee täysin rantojen ja dyynien ravinnehuoltoa. Rantoja ja dyynejä seurataan vuosittain niiden hoidon mukauttamiseksi vastaavasti. Rannan ravitsemuksellista tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti käyttäen 6 vuoden suunnitelmaa, jolla vastataan edelleen esiintyvään eroosioon ja selviytymään tulevasta merenpinnan noususta. Kunnossapitoon tarvittavien määrien arvioidaan olevan noin 500 000 kuutiometriä vuodessa.

Vuosina 2011–2018 yleissuunnitelmassa yksilöidyillä riskialueilla toteutettiin rantojen suunniteltuja ravinteita ja korjauksia rankkasateiden aiheuttamien vahinkojen vuoksi (esimerkiksi vuonna 2013 tapahtuneen Sinterklaas-myrskyn tai vuonna 2017 tapahtuneen Dieter-myrskyn jälkeen). Muilla paikkakunnilla toteutettiin muita pienempiä ravinnehuoltotoimenpiteitä koko rannikkoalueen vahvistamiseksi. Lisäksi Nieuwpoortissa suoritettiin lokakuussa 2017 offshore-täydennyksiä. Tämän eturannan ravinnon tarkoituksena on varmistaa lauhkean vuorovesirannan (märkäranta) vakauttaminen ja kasvu. Tämä toimii luontokorvaustoimenpiteenä Oostenden satamassa ja sen ympäristössä tehdyille töille. Toisaalta se vahvistaa toimia, joita toteutetaan viereisillä rantaosuuksilla, mikä viivästyttää rannan eroosiota.

Hiekan täydentäminen tai hydraulinen täyttäminen suoritetaan mahdollisimman paljon ympäristöystävällisellä tavalla, jotta minimoidaan mahdolliset häiriöt rannikon ekosysteemille. Suuria hankkeita varten otettiin käyttöön seurantaohjelma ympäristövaikutusten arvioimiseksi välittömästi töiden valmistumisen jälkeen ja sen jälkeen, kun ympäristön elpyminen on kehittynyt ajan mittaan.

Harmaita toimenpiteitä (kuten meripeninkulman ja myrskyseinien kunnostamista) on toteutettu alueilla, joilla rantaravinto ei täytä toivottuja turvallisuusvaatimuksia. Nämä suojelutoimenpiteet on suunniteltu minimoimaan niiden korkeus ja optimoimaan niiden alueellinen integrointi, mikä parantaa virkistysmahdollisuuksia. Oostendessa saatiin vuonna 2012 päätökseen Albert I -promenadin vahvistaminen ja kunnostaminen liikuteltavalla myrskyaaltoesteellä. Promenadi yhdistettiin valmistuneeseen kunnostettuun Zeeheldenpleiniin (merisankareiden aukio). Tämä aaltoa vaimentava aukio suojelee kaupunkia ja tarjoaa esimerkiksi houkuttelevaa arkkitehtuuria ja virkistysmahdollisuuksia. Tukitoimi on osa laajempaa suunnitelmaa, jolla suojellaan tulvavaarassa olevaa kaupunkialuetta. Tähän sisältyy säännöllinen rantaravinto ja uuden suuren rannan luominen, jota suojaa rantaviivaan nähden kohtisuoraan rakennettu pato.

Myrskyseinät kunnostetuille ojille rakennettiin Wenduinessa (2015) sekä Blankenbergen venesatamassa (valmistui vuonna 2019) yhdistettynä näiden kahden alueen täydelliseen uudistamiseen. Flanderin ja Alankomaiden rannikon tunnetuimman luonnonsuojelualueen, Zwinin, suojelevan padon laajennustyöt aloitettiin vuonna 2016, ja ne saatiin päätökseen tärkeänä osana laajamittaisia töitä tämän suojelualueen säilyttämiseksi. Vuonna 2018 Nieuwpoortin satamakanavaan alettiin rakentaa pyörivää myrskyaaltoterässulkua, joka suojaisi kaupunkia ja sisämaata korkeilta vedenpinnoilta voimakkaiden myrskyjen aikana. Työ kestää yli kolme vuotta.

Vuonna 2019 toteutettiin useita tutkimuksia Zeebruggen, Mariakerke-Raversijden (Oostende) ja Oostenden (yhteys Zeeheldenpleiniin) myrskyjen torjumiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Näiden hankkeiden on tarkoitus käynnistyä vuonna 2020.

Flanderin hiekkarannikon dynaaminen kehitys huomioon ottaen toteutettuja toimenpiteitä arvioidaan kattavasti kuuden vuoden välein sen varmistamiseksi, että kaikki yleissuunnitelmassa yksilöidyt rannikkoosuudet täyttävät seuraavat turvallisuusvaatimukset:

• Myrskyhuipulla meriveden virtausnopeus, joka voi kulkea turvajohdon yli, ei saa olla suurempi kuin 1 l/m/s, millä varmistetaan, että viereisten rakennusten vakaus ei vaarannu.
• Myrskyn aikana tapahtuva dyynien eroosio ei saa ulottua ensimmäiselle asuinalueelle.
• Myrskyn jälkeen jäljelle jäävien dyynien tilavuuden on oltava riittävä, jotta dyynien vyö ei rikkoudu.
• Meriojan vuorauksen tulisi pysyä vakaana myrskyn aikana, jotta vältytään rikkoutumiselta.

Rannikon eroosiota ja nousevien myrskyjen vaikutuksia seurataan tiiviisti lentokoneilla, jotka lentävät rannan yli (kaksi kertaa vuodessa) ja dyynien alueilla (kerran kolmen vuoden välein). LiDAR-tekniikan (Light Detection And Ranging) avulla luodaan rantojen ja dyynien korkeuskarttoja, joiden avulla voidaan hallita rannikon eroosiota ja suunnitella hoitotoimenpiteitä.

Toinen arviointi valmistui vuonna 2017. Se paljasti, että suojelun taso on noussut jyrkästi alueilla, joilla kaikki suunnitellut toimenpiteet on toteutettu. Joissakin muissa paikoissa, joissa toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu tai niitä ei ole toteutettu täysimääräisesti tai joissa ne edellyttävät jatkuvaa ravintoa, turvallisuustasoa ei ole täysin saavutettu. Seuraava askel kohti rannikkoturvallisuutta on olemassa olevien satamainfrastruktuurien, kuten sulkujen ja porttien, turvallisuusarviointi 1 000 vuoden myrskyn varalta (mikä vastaa 0,1 prosentin todennäköisyyttä tällaisen myrskyn esiintymiselle vuodessa).

Yleissuunnitelmaa laadittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota viestintään ja sidosryhmien osallistumiseen (mukaan lukien kyselylomakkeet, esitteet, esitteet, uutiskirjeet jne.). Sidosryhmien kuuleminen toteutettiin erityisesti ohjauskomitean ja neuvoa-antavan lautakunnan avulla. Ohjauskomitea koostuu eri hallitusten ja hallintojen edustajista maakunnallisella, flaaminkielisellä ja belgian tasolla. Neuvottelukunta koostuu rannikkoyhteisöjen ja -kaupunkien suorista ja paikallisista sidosryhmistä, luontojärjestöistä, purjehdusklubeista, rantaklubeista ja paikallistalouden sektoreista, mukaan lukien horeca (hotelli-, ravintola- ja ateriapalvelut). Samat kuulemiselimet osallistuvat myös yleissuunnitelman toimenpiteiden täytäntöönpanovaiheeseen. Lisäksi laaditaan viestintäohjelma, johon sisältyy suurelle yleisölle suunnattua tiedotusta. Se kattaa työn edistymisen ja Kustveiligheid-verkkosivuston julkaisemisen. Sivustolla on tietoa suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä.

Yleissuunnitelmassa yksilöidään selkeästi rannikkojärjestelmän kriittisimmät alueet, jotta voidaan optimoida resurssien käyttö ja keskittyä todellisiin painopisteisiin. Muita menestystekijöitä ovat:

• sellaisen yhdennetyn lähestymistavan omaksuminen, joka perustuu vihreiden (rantojen ja dyynien ravinnehuolto) ja harmaan (myrskyjen paluumuurit, merimuurien laajentaminen hiljenevällä aaltoaltaalla, myrskyjen nousueste) suojelutoimenpiteiden integrointiin;
• suojelutoimenpiteiden yhdistäminen kaupunkien uudelleenkoulutukseen liittyviin toimiin, kuten Oostenden kaupungin tapauksessa, jossa rannikkoalueiden suojelu yhdistettiin sataman parantamiseen, rantakadun kunnostamiseen ja maanalaisen pysäköintialueen rakentamiseen;
• kaksitahoinen ajallinen näkemys, johon sisältyy sekä lyhyen aikavälin näkemys, jolla pyritään parantamaan tällä hetkellä riskialttiiden alueiden suojelua, että pitkän aikavälin näkemys (2050), jolla pyritään tarjoamaan haluttu suojelun taso myös tulevaisuudessa. Tältä osin Coastal Vision -hanke tarjoaa pidemmän aikavälin näkemyksen Flanderin rannikosta vuoteen 2100 ulottuvalla aikahorisontilla.
• sidosryhmien laaja osallistuminen sekä yleissuunnitelman suunnittelu- että täytäntöönpanovaiheessa.

Rannikkoalueiden suojelun yleissuunnitelma on melko kunnianhimoinen, minkä vuoksi se edellyttää jatkuvaa sitoutumista ja teknistä ja taloudellista tukea. Tämä on tarpeen tulevaisuudessa, jotta ei rajoiteta yksilöityjen toimenpiteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää myös suunniteltujen toimenpiteiden mahdollisten ekologisten vaikutusten seurantaan ja arviointiin, erityisesti rantojen ravinteiden osalta.

Joidenkin toimenpiteiden toteuttaminen herätti paikallisia huolenaiheita, esimerkiksi Nieuwpoortissa, äskettäin suunnitellun myrskyaaltoesteen osalta. Tässä tapauksessa toteutettiin lisätoimenpiteitä sekä ympäristöön liittyvien huolenaiheiden (valvontarakennuksen häiriintyminen lintujen kanssa) että huviveneilyalan vaatimusten (virtausnopeuden kasvu rataosuuden kaventumisen vuoksi) täyttämiseksi. Laskemalla ohjausrakennuksen korkeutta ja viimeistelemällä se heijastamattomalla kerroksella, lintujen asiantuntijoiden vaatimukset täyttyivät. Lisäämällä ylimääräisiä rumpuja myrskyn ylijännitesuojan abutmentteihin kavennettiin märkää osaa vähentämällä virtausnopeuksia käytävän läpi.

Flanderin hallituksen kokonaisinvestointikustannukset rannikkoturvallisuutta koskevaan yleissuunnitelmaan ovat noin 300 miljoonaa euroa. Tähän arvioon ei sisälly kustannuksia, jotka liittyvät sellaisten harmaiden suojelutoimenpiteiden arkkitehtoniseen kehittämiseen, joilla pyritään säilyttämään paikalliset arkkitehtoniset ja virkistysarvot tai jopa parantamaan niitä. Rannikkokunnat vastaavat näistä kustannuksista. Uusien rantojen ylläpitokustannukset (eli turvallisuusolosuhteiden säilyttäminen rantojen ravitsemisen jälkeen) ovat noin 8 miljoonaa euroa vuodessa.

Tärkeimmät hyödyt liittyvät yleissuunnitelman päätavoitteeseen, joka on rannikkoyhteisöjen suojeleminen myrskyiltä 0,1 prosentin vuotuisella todennäköisyydellä nykytilanteessa ja merenpinnan noustessa (30 senttimetriin vuoteen 2050 mennessä). Rannikkoalueiden suojelu edellyttää rannikkoalueiden ihmisten aktiivisuuden säilyttämistä, mukaan lukien erityisesti seuraavat: rannikkoalueiden asuinkäyttöön, matkailuun, satamaan ja teolliseen toimintaan. Laajemmat rannat ja sellaisten merimuurien suunnittelu, jotka optimoivat niiden integroinnin olemassa olevaan rannikkoalueeseen, tuottavat todennäköisesti matkailuun liittyviä etuja. Tukitoimien ympäristövaikutusten ja toteutettujen ratkaisujen vaikuttavuuden arvioimiseksi toteutettujen hankkeiden ja tutkimusten seuranta tarjoaa hyödyllistä tietoa tutkimustarkoituksia ja tulevia hallinnointitoimia varten.

Yleissuunnitelma on EU:n tulvadirektiivin (2007/60/EY) tavoitteiden mukainen.

Rannikkoturvallisuutta koskeva yleissuunnitelma on sisällytetty Belgian kansalliseen ilmastonmuutosstrategiaan sisältyviin sopeutumistoimenpiteisiin, ja sitä on kehitetty Belgian kansallisen sopeutumissuunnitelman flaaminkielisen osan toimessa 1.34.

Työt aloitettiin vuonna 2011 ja ne ovat edelleen käynnissä. Vuoden 2020 alussa 2/3 kokonaisbudjetista toteutettiin tai kilpailutettiin.

Yleissuunnitelman suojelutavoitteet on asetettu Flanderin rannikkoalueiden suojelemiseksi vuoteen 2050 mennessä. Tämän horisonttiajan jälkeen vuonna 2017 käynnistettiin uusi hanke (Kustvisie), jonka tarkoituksena on pitää Flanderin rannikko turvallisena ja jossa otetaan nimenomaisesti huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet haasteet.

Peter Van Besien
Flemish Government
Agency for Maritime and Coastal Services, Coastal Division
E-mail: peter.vanbesien@mow.vlaanderen.be

Kustveiligheid (rannikkoturvallisuus) -verkkosivusto ja Masterplan Kustveiligheid (rannikkoturvallisuuden yleissuunnitelma).