Myrskyportit ja tulvaesteet

Insinööriratkaisujen monimutkaisuuden, rakentamisen ja kunnossapidon merkittävien kustannusten ja mahdollisten odotettavissa olevien ympäristövaikutusten vuoksi myrskyjen nousuesteiden käyttöönottoedellyttää laajaa ja pitkäkestoista sidosryhmien ja yleisön osallistumista. Lisäksi nämä rakenteet edellyttävät yleensä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, jolla on EU:n YVA-direktiivinmukaanvarmistettava oikeus saada tietoa ja osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Vastaavasti EU:n tulvadirektiivissäjaEU:n vesipolitiikan puitedirektiivissäsäädetään yleisön osallistumisprosesseista, joissa voidaan viitata myös näihin hankkeisiin. 

Rakennusvaihe edellyttää huomattavaa konsultointia insinöörien, paikallisyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, paikallisviranomaisten ja sellaisten politiikan alojen edustajien kanssa, joihin toimenpide voi vaikuttaa (esim. kalastus, meriliikenne, matkailu jne.). Tarvitaan vahvaa poliittista tukea ja laajaa yleistä yhteisymmärrystä sekä pitkän aikavälin visiota, jotta voidaan varmistaa tällaisten monimutkaisten toimenpiteiden onnistunut täytäntöönpano. 

Myrskyportit ja tulvaesteet tarjoavat korkeatasoisen suojan matalalla sijaitseville rannikkoalueille tarjoamalla fyysisen esteen tulvia vastaan. Niitä käytetään erityisesti erittäin haavoittuvien ja arvokkaiden rannikkoalueiden kaupunki- ja infrastruktuurialueiden suojeluun. Olemassa olevat portit ja esteet (Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta, Venetsia, Pietari) ovat tarjonneet tehokkuutta myrskyjen torjumiseksi. Liikkuvien esteiden käyttö kiinteiden rakenteiden sijaan mahdollistaa vesiväylien pysymisen avoimina normaaleissa olosuhteissa. Niiden avulla voidaan rajoittaa pysyvään sulkemiseen liittyviä (ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia) vaikutuksia. Menestyksekkäitä esimerkkejä liikkuvista esteistä maailmassa jaetaan myrskyjennousuesteiden kansainvälisen I-Storms-verkostonkautta. Sen tavoitteena on helpottaa tietämyksen vaihtoa ja yhteistyötä sellaisten esteiden suunnittelijoiden ja toimijoiden kokemusten kanssa, joilla on samanlaisia haasteita. 

Yksi myrskyn nousuporttien keskeinen rajoittava tekijä on korkeat pääoma- ja ylläpitokustannukset, koska näiden rakenteiden rakentaminen ja jatkuva ylläpito edellyttävät merkittäviä investointeja. Toinen keskeinen huomioon otettava kysymys on tällaisten toimenpiteiden ympäristövaikutukset. Liikkuvien esteiden rakentaminen voi aiheuttaa suuria muutoksia luonnonympäristöihin, ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset on arvioitava asianmukaisesti ja minimoitava suunnitteluvaiheessa. Liian usein käytettävät siirrettävät portit ja tulvaesteet voivat rajoittaa vedenvaihtoa suisto- ja laguunialueilla. 

Toinen tärkeä kysymys on se, missä määrin nämä esteet pysyvät elinkelpoisina, kun otetaan huomioon tuleva ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu. Lontoon tapauksessa Thames Barrierin odotetaan jatkavan kaupungin suojelemista nykyisen standardin mukaisesti vuoteen 2070 asti. Thames Estuary 2100 Plan on suunniteltu mukautumaan erilaisiin merenpinnan nousun nopeuksiin ja muutoksiin, jotka vaikuttavat suistoon. Suunnitelmassa yksilöidään erilaisia vaihtoehtoja Thames-esteen parantamiseksi tai korvaamiseksi. Suunnitelma on tarkoitus tarkistaa ja päivittää 10 vuoden välein. 

Muut rajoittavat tekijät liittyvät ennustejärjestelmien kykyyn ennustaa tulvatapahtuma luotettavalla tavalla varhaisessa vaiheessa, jolloin voidaan aktivoida ajoissa sulkeutuvien porttien menettelyt. Esteiden poistamiseen tarvittava aika voi vaihdella sekä erityisten teknisten näkökohtien että koko alueen monimutkaisten hallinnointikysymysten mukaan. Se voi merkitä navigoinnin, satamapalvelujen ja muun toiminnan keskeytymistä. Jatkuvat investoinnit tutkimukseen ja teknologiseen innovointiin ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan parantaa ennustejärjestelmien luotettavuutta ja tarkkuutta sekä niiden käyttöä toimintaolosuhteissa. 

Lisäksi suuri yleisö voi pitää järjestelmän teknistä vikaa (esim. estettä, joka ei sulkeudu kunnolla) suurena riskinä. Päätöksentekoprosessin yleinen avoimuus voi edistää sitä, että yleisö ja sidosryhmät hyväksyvät työn. Asianmukainen sidosryhmien osallistuminen, julkinen kuuleminen ja informatiiviset työpajat ovat todistetusti keinoja läpinäkyviin prosessiympäristöihin. 

Myrskyportit ja tulvaesteet tarjoavat kaupunkiasutuksille ja infrastruktuurille korkeatasoisen suojan merellisiä myrskytulvia ja niihin liittyviä tulvia vastaan. Kiinteisiin portteihin verrattuna tämäntyyppinen infrastruktuuri tarjoaa joustavamman ratkaisun. Se mahdollistaa vesiväylien avaamisen normaaleissa olosuhteissa luonnolliselle vedenvaihdolle ja vesiympäristön lajien liikkumiselle sekä ihmisen toiminnalle, kuten merenkululle ja kalastukselle. 

Myrskyporttien ja tulvaesteiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito edellyttävät suuria pääoma- ja ylläpitokustannuksia. On myös varmistettava investoinnit hydrologisten parametrien seurantaan, tulvien ennustamiseen ja varoitusjärjestelmiin, jotta voidaan parantaa järjestelmän nopeaan aktivointiin tarvittavien tietojen luotettavuutta ja tarkkuutta. 

Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristökeskuksen mukaan Thames Barrierin rakentaminen maksoi 535 miljoonaa Englannin puntaa vuonna 1982 (noin 1,7 miljardia Englannin puntaa eli 2,5 miljardia euroa vuonna 2007). Toimintakustannukset ovat noin 8 miljoonaa Englannin puntaa vuodessa (noin 9,5 miljoonaa euroa vuoden 2013 hintoina). Mose-järjestelmänrakentaminen (mukaan lukien neljä liikkuvaa estettä Venetsian laguunin sisääntuloissa) maksoi virallisten arvioiden mukaan 5,49 miljardia euroa. Arvioon sisältyy myös kaksi muuta toimintoa: Venetsian Arsenalin tilojen uudelleenpätevöittäminen MOSE-järjestelmän ylläpitoa ja käyttöä varten sekä tarvittavat uudelleenpätevyystyöt liikkuvien esteiden integroimiseksi laguuniympäristöön. 

EU:n tulvadirektiivi tarjoaa oikeudellisen kehyksen tulvatoimille ja -puolustukselle. Merkittävinä infrastruktuurijärjestelminä myrskyportit ja tulvaesteet ovat todennäköisesti osa direktiivissäedellytettyätulvantorjuntasuunnitelmaa, josta tehdään strateginen ympäristöarviointi (SYA-direktiivi). Koaksiaalityönämyrskyjen nousuportit ja tulvaesteet kuuluvatympäristövaikutustenarvioinninliitteeseen II: Jäsenvaltiot päättävät, olisiko liitteessä II tarkoitettuihin hankkeisiin sovellettava YVA-menettelyä joko tapauskohtaisesti tai kynnysarvojen ja perusteiden osalta. 

Näiden monimutkaisten ja usein laajamittaisten teknisten ratkaisujen rakentaminen onpitkä prosessi, jota on edeltänyt yksityiskohtainen mallinnus-,arviointi- ja suunnitteluvaihe. Normaalisti se kestää mmalmia yli 15 vuotta. 

Myrskyporttien ja tulvaesteiden elinajanodote on pitkä (yli 50 vuotta). Jatkuva huolto on tarpeen, jotta voidaan varmistaa niiden koko käyttöikä ja asianmukainen toiminta ilman riskejä. Myös mahdollisten ympäristövaikutusten seuranta on olennaisen tärkeää.