All official European Union website addresses are in the europa.eu domain.
See all EU institutions and bodies
An official website of the European Union | How do you know?
Environmental information systems
FI
Kuvaus
Maaperän kosteus, jota kutsutaan myös ”vihreäksi vedeksi”, on veden kiertokulun osa, johon kasvien juuret pääsevät. Maaperän kosteus laskee puutteellisten sateiden aikana. Kastelu on yleisimmin käytetty keino torjua maaperän vedenpuutetta ja siten ylivoimaisesti yleisintä vedenkäyttöä maataloudessa. Euroopassa maatalouden osuusveden kokonaiskulutuksesta on noin 32 prosenttia,muttaVälimeren maissase on noin 80 prosenttia tai enemmän. Kastelun rooli ja vaikutukset vaihtelevat eri alueilla ja vallitsevissa ilmasto-olosuhteissa: Etelä-Euroopassa kastelu on olennainen osa maataloustuotantoa, kun taas Keski- ja Pohjois-Euroopassa peltoja kastellaan satunnaisesti ja yleensä vain kuivina kesäkausina.
IPCC:n viimeisimmän raportin (AR6)mukaan maaperän vesipitoisuus laskee Etelä-Euroopassa. Kyllästymisolosuhteet ja kuivatus ovat yhä harvinaisempia ja rajoittuvat talvi- ja kevätkausiin. Näin ollen kasteluveden kysyntä voi kasvaa merkittävästi Välimeren alueella. Kastelu tulee olemaan välttämätöntä joissakin muissa osissa Eurooppaa, kun taas kysyntä vähenee osissa Pohjois-Eurooppaa, jossa sademäärä todennäköisesti kasvaa. Energia-ala (vesivoima) aiheuttaa lisärasitusta vesivaroille. Tämän kehityksenmyötätarvitaanvankempaa vesihuoltoa ja -politiikkaa, jottavoidaan hallitaeri alojen ja käyttötapojen kasvavaa kilpailevaa kysyntää.
Keinokastelun tehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Painovoimakastelusta siirrytään nykyaikaisiin paineistettuihin järjestelmiin (esim. tippukasteluun ja sadettimen kasteluun). Tämä parantaa kuljetustehokkuutta ja vähentää kasteluvedenkysyntää. Tämä järjestelmä tunnetaan myösnimellä mikrokastelu tai tippukastelutekniikka, ja se säästää vettä ja energiaa vähentämällä viljelykasvienhaihtumista, haihtumista ja pintaveden valumista.
- Puutteellinen kastelu (kastelu alle täyden viljelyveden tarpeen), jonka tavoitteena on enimmäistuotanto kulutettua vesiyksikköäkohti. Tähän lähestymistapaan on kiinnitetty vähän, mutta yhä enemmän huomiota. Veden tuottavuus kasvaa alikastelun myötä. Tämän tekniikan soveltaminen edellyttää kuitenkin maatalousjärjestelmien mukauttamista. Koska viljelykasvien vaste vesistressiin vaihtelee huomattavasti, tämän teknologian soveltaminen edellyttää vankkaa tietämystä viljelykäyttäytymisestä.
- Parempi kastelun ajoitus (ilmastoviisas tai tarkka kastelu). Tämä perustuu parempaan sääennusteeseen, hydrologiseen seurantaan, varhaisvaroitusjärjestelmiin, parempaan tieto- ja viestintätekniikkaan sekä säähän perustuviin maatalouden neuvontapalveluihin ennaltaehkäisyä ja varautumista varten (ks. täsmäviljelyä koskeva sopeutumisvaihtoehto).
- Erilaisia tekniikoita voidaan soveltaa tiettyihin viljelykasveihin. Esimerkiksi ajoittainen / automaattinen kastelu (vaihtoehtoinen kostutus ja kuivaus) voidaan harkita paddyille. Se käyttää vettä tehokkaasti, vähentää työvoimakustannuksia ja lisää satoja (Masseroni et al. 2018). Tämä tekniikka on melko erityinen riisille, eikä sitä voida soveltaa muihin viljelykasveihin.
Kastelun parantamista voidaan täydentää muilla vedensäästövaihtoehdoilla (ks. esimerkiksi veden uudelleenkäyttöäkoskeva vaihtoehtoveden niukkuuden ja maaperän vedenpuutteen torjumiseksi). Jos näiden innovatiivisten kastelujärjestelmien voimanlähteenä käytetään uusiutuvia energialähteitä (esim. aurinkoenergiapumppuja), vedensäästö yhdistyy myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Sopeutuksen yksityiskohdat
IPCC:n luokat
Rakenteelliset ja fyysiset: Tekniset vaihtoehdotSidosryhmien osallistuminen
Ainamukana olevat tahot voivat osallistua mihin tahansa kastelujärjestelmienja -infrastruktuurienuudelleenorganisointiin niiden merkittävien sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien seurausten vuoksi. Siihen olisi otettava mukaan maatalousalan päätoimijoiden lisäksi myös ne alat,jotka kilpailevat maatalouden kanssa samoista vesivaroista. Mahdolliset naapuriteollisuusalat voisivat olla mukana turvaamassa aurinkoenergialla toimivia pumppuja tai investoimassa ilmastoälykkäisiinteknologioihin. Kun otetaan huomioon odotettavissa olevat myönteisetvaikutukset veden kiertokulkuun kokonaisuudessaan, ympäristöjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen odotetaan kannustavanaktiivisesti innovatiivisten järjestelmien käyttöä kastelunparantamiseksi. Veden liikakäyttöä ja kestävää käyttöä koskevan tietoisuudenlevittäminen - erityisesti maatalousalalla - on olennaisen tärkeää, ja se voi johtaamahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin maiseman tasolla.
Menestys ja rajoittavat tekijät
Ilman tilatason veden kastelukäytäntöjenmukauttamistarop-järjestelmän epäonnistuminenon todennäköistä kuivuudelle alttiilla alueilla, erityisesti kun otetaan huomioon pahimmat ilmastoskenaariot. Kun sopeutuminenkastelujärjestelmiin toteutetaan, maatiloilla on paljon paremmat valmiudet selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta veden niukkuudesta. Maiseman toimintaa voidaan ennallistaa tai ylläpitää veden uudelleenkäytön ja varastoinnin avulla. Energiaa voidaan säästää tehokkaalla kastelun suunnittelulla ja toteutuksella. Energia- ja vesikustannusten säästäminen on yksi suurimmista kannustimista, joilla voidaan tehostaa tehokkaiden kastelujärjestelmien käyttöä. Energiakustannukset nousevat, ja vaikka vesimaksut vaihtelevat suuresti eri maissa, niillä voi olla merkitystä maatiloilla.
Viljelijät ovat kuitenkin usein haluttomia soveltamaan innovatiivisia hoitokäytäntöjä, koska tavanomaisten käytäntöjen muuttaminen on kallista ja vaatii ponnisteluja. Tietämyksen,teknologisten valmiuksien tai paikkakohtaisen tieteellisen näytönpuute ovat myös esteitä. Vedenoton lupajärjestelmätja veden hinnoittelumekanismit EU-maissa sisältävät monia maatalouden vedenkäyttöä koskevia poikkeuksia. Yhteisestä maatalouspolitiikasta (YMP)on rahoitettu hankkeita ja käytäntöjä,joiden odotetaan parantavan kestävää vedenkäyttöä. Viljelijöillä on kuitenkin edelleen vain vähän kannustimia ottaa käyttöön tehokkaampiateknologioita (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 2021).
Kustannukset ja edut
Veden hinnat ja kastelukustannukset vaihtelevat suuresti paikallisesti, ja kullakin niistä on erilainen vedenkäyttötariffi. Jotkut maksavat hehtaaria kohti ja saavat rajoittamattoman vedenkäytön, jotkut maksavat joesta pumpatusta tilavuudesta. Muut yhteisöt veloittavat käyttölitralta (Esteve ym., 2015). Sen vuoksi sellaisten uusien tehokkaiden kastelujärjestelmien käytöllä, jotka vähentävät viljelijöiden käyttämän veden kokonaismäärää, voi olla erilaisia vaikutuksia kustannussäästöihin eri paikoista riippuen. Pumput voivat maksaa 3000-46000 euroa. Nämä kustannukset riippuvat siitä, ovatko ne diesel- vai sähkökäyttöisiä ja sisältyvätkö valvontatyökalut ja kytkimet. Putkijohto voi vaihdella 3,20–9,80 eurosta/m kannettavien putkien osalta tai 5,70–18,50 eurosta/m maanalaisten putkien osalta halkaisijan mukaan (ympäristöasioidenpääosasto, 2012).
Kasteluun sopeutumista koskevat toimenpiteet ovat hyödyllisiä kaikilla alueilla, joilla maatalouden osuus makean veden käytöstä on suuri. Hyödyt voidaan saavuttaa vain, jos säilytetty vesi varastoidaan tehokkaaseen ja ilmastoälykkääseen käyttöön (eli kuivina päivinä tehokkailla kastelumenetelmillä).
Kastelun parhaiden hoitokäytäntöjen täytäntöönpanoon liittyy useinmaanviljelijöille suunnattuja koulutusohjelmia,joilla parannetaan heidän tietämystään ja tietoisuuttaan ilmastonmuutoksesta.
Parannetut kastelujärjestelmät, jotka käyttävät vesivaroja tehokkaasti, minimoivat vaikutukset koko veden kiertokulkuun ja vaikuttavat myönteisesti koko ekosysteemiin. Energiansäästö ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovat muita etuja, varsinkin jos energiatehokas järjestelmä yhdistetään aurinkopumppujen käyttöön.
Oikeudelliset näkökohdat
EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta myönnetään tukea kasteluun sopeutumiseen tähtääville toimenpiteille, joihin liittyy kestävää vedenkäyttöä. Jotkin toimenpiteet ovat pakollisia viljelijöille, kun taas toiset riippuvat viljelijöiden vapaaehtoisesta osallistumisesta. Lisäksi sekä EU:nvesipolitiikanpuitedirektiivin ettäYMP:n täydentävien ehtojen mekanismin (eli ympäristövelvoitteisiin perustuvien tukien) tarkoituksena on suojella Euroopan pinta- ja pohjavesimuodostumia.
YMP:stävoidaan tukea tehokkaampien kastelujärjestelmien ja maatalousmaan vesihuollon parantamista. Esimerkkejä tuetuista toimista ovat tietämyksen ja tiedon siirtoakoskevat toimenpiteet sekätoimet, jotka koskevat investointeja fyysiseen omaisuuteen, kuten veden toimittamiseen ja säästämiseen liittyvään infrastruktuuriin.
Toteutusaika
Oikealla tekniikalla, koulutuksella ja resursseilla kasteluun sopeutumista koskevat toimenpiteet voidaan toteuttaa suhteellisen nopeasti (2-5 vuotta). Tämä saattaa edellyttää paikallisia rakennemuutoksia.
Elinikäinen
Elinikä vaihtelee5–15 vuodenvälillä ic-mittauksenspesifikaatiostariippuen. Tämänvaihtoehdon tehokkuus pitkällä aikavälillävesipulasta selviämiseksi maatalousalalla riippuu myösilmastonmuutoksen vakavuudesta Euroopan alueilla.
Viitetiedot
Verkkosivustot:
Viitteet:
Esteve, P. et al. (2015) ”A hydro-economic model for the assessment of climate change impacts and adaptation in keinokasteltu maatalous”, Ecological Economics, 120, s. 49–58. doi:https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2015.09.017.
Grafton R. Q. et al. (englanniksi) (2018) ”The paradox of irrigation efficiency”, Science , 361(6404), s. 748–750. doi:10.1126/science.aat9314.
Iglesias, A. ja Garrote, L. (2015) ”Adaptation strategies for agricultural water management under climate change in Europe”, Agricultural Water Management, 155, s. 113–124. doi:https://doi.org/10.1016/j.agwat.2015.03.014.
Masseroni, D. et al. (2018) ”Evaluating performances of the first automatic system for paddy irrigation in Europe”, Agricultural Water Management, 201, s. 58–69. doi:10.1016/j.agwat.2017.12.019.
Singh, C., Ford, J., Ley, D. et al. Sopeutumisvaihtoehtojen toteutettavuuden arviointi: metodologiset edistysaskeleet ja ohjeet ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa tutkimusta ja käytäntöä varten. Ilmastonmuutos 162, 255–277 (2020). https://doi-org.ezproxy.library.wur.nl/10.1007/s10584-020-02762-x
Julkaistu Climate-ADAPTissa: Apr 22, 2025
Language preference detected
Do you want to see the page translated into ?
Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.