”Mückenatlas”: Kansalaisten tiedehanke hyttysten valvontaa varten Saksassa

Hyttyset ovat yksi vektoreista, jotka voivat mahdollisesti levittää vektorivälitteisiä taudinaiheuttajia eli taudinaiheuttajia, jotka tarttuvat eläinten (selkärankaisten) ja ihmisten välillä tartunnan saaneiden niveljalkaisten pureman kautta. Hyttysten välityksellä tarttuvat taudit ovat saaneet huomiota kaikkialla Euroopassa, sillä Dengue-, Chikungunya- ja Länsi-Niilin tautitapauksia ja taudinpurkauksia on havaittu yhä useammin Etelä-Euroopassa 2000-luvun lopulta lähtien (Engler ym., 2013; Schaffner ym., 2013).

Sen lisäksi, että kansainvälinen kauppa, jossa haitallisia vieraslajeja tuodaan pitkillä kuljetuksilla, on lisääntynyt, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen joillakin alueilla, on tunnistettu tekijöiksi, jotka vaikuttavat hyttysten levittäjälajien esiintymiseen (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus [ECDC]; vektorivälitteiset taudit). Ilmastonmuutos voi pidentää tartunta-aikoja paikoissa, joissa vektorivälitteisiä tauteja jo esiintyy, ja parantaa ilmaston soveltuvuutta haitallisille hyttyslajeille alueilla, jotka olivat aiemmin vähemmän sopivia.

Aedes albopictus (Aasian tiikerihyttynen), joka on yksi yleisimmistä haitallisista vieraslajeista, toimii dengue-, chikungunya- ja zikaviruksen levittäjänä (Paz, 2021). Tämän lajin ilmastollisen soveltuvuuden ennustetaan parantuvan Keski-Euroopassa ja Balkanin alueella, kun taas kuivemmat olosuhteet Espanjan ja Portugalin kaltaisilla alueilla voisivat vähentää ilmastollista soveltuvuutta pitkällä aikavälillä (Semenza ja Suk, 2018).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Aedes japonicus -lajin (Aasian pensashyttynen) populaatioon, joka on toinen merkittävä invasiivinen laji, joka voisi erityisesti levittää Länsi-Niilin virusta ja zikavirusta, eivät ole yhtä selviä. Jotkut tutkijat kuitenkin ehdottavat, että Saksan alueet soveltuisivat tulevaisuudessakin hyvin (Kerkow ym., 2019). Erityisesti Etelä-Saksan ennustetaan soveltuvan erittäin hyvin tähän hyttyslajiin, ja se saattaa olla yksi harvoista alueista, joilla sekä Ae. albopictus että Ae. japonicus voisivat elää rinnakkain (Cunze et al. 2016).

ECDC:n ja EFSAn viimeaikaisten lukujen (2021) mukaan Saksa on tällä hetkellä Euroopan pohjoisin maa, jossa on useita vakiintuneita Aedes-hyttyspopulaatioita, kuten Aedes albopictus ja Aedes japonicus. Ensimmäiset Länsi-Niilin virustapaukset, joita levisivät pääasiassa eräät Saksan kotoperäiset hyttyslajit, kirjattiin lintujen ja hevosten keskuudessa vuonna 2018, ja vuosina 2019 ja 2020 ilmoitettiin useista ihmisissä esiintyneistä tapauksista pääasiassa Saksan itäosissa (Ziegler et al., 2019; 2020; Pietsch ym., 2020).

Tätä taustaa vasten on tärkeää seurata sellaisten haitallisten vieraslajien esiintymistä, jotka voisivat levittää taudinaiheuttajia edelleen, erityisesti alueilla, joilla on tuontiriski, olemassa olevien populaatioiden laajeneminen entisestään ja taudinaiheuttajien leviäminen (ECDC, 2012). Koska kotoperäisillä hyttysillä voi kuitenkin olla merkitystä myös tartuntojen kannalta, myös niitä on seurattava (ECDC, 2014). Koko Euroopassa on otettu käyttöön seurantatoimenpiteitä, joilla autetaan hyttyspopulaatioiden (varhaisessa) havaitsemisessa, niiden hävittämisessä ja tulevan perustamisen ehkäisemisessä (kansallinen asiantuntijakomissio ”Mosquitoes as Vectors of Disease Agents”, 2016). Toimia ei kuitenkaan ole integroitu, ja tartunnanlevittäjien seurantaan ja valvontaan liittyvää asiantuntemusta ja kokemusta olisi lisättävä tuleviin haasteisiin valmistautumiseksi (Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, 2021; EFSA ja ECDC, 2021b).

Hyttysten välityksellä tarttuvien tautien puhkeaminen ja puhkeaminen uudelleen Etelä-Euroopassa 2000-luvun alussa johti siihen, että Saksassa myönnettiin julkista rahoitustukea tätä aihetta koskeville tutkimushankkeille. Tähän sisältyi hyttysten seurantaohjelman perustaminen vuonna 2011. Ohjelmassa noudatetaan kaksitahoista lähestymistapaa näytteiden keräämiseen käyttäen sekä ansoja että kansalaisten osallistumista ns. Mückenatlas-hankkeeseen. Vuodesta 2012 lähtien Mückenatlas-hankkeella on pyritty parantamaan tietämystä siitä, missä (ja milloin vuoden aikana) kotoperäisiä ja haitallisia hyttyslajeja esiintyy, ja niiden mahdollisuuksista taudinaiheuttajien levittäjinä, jotta voidaan viime kädessä tukea tulevia terveysriskien arviointeja Saksassa.

Mückenatlas on esimerkki kansalaistiedehankkeesta, jonka tavoitteena on tukea asiantuntijoiden järjestelmällistä kenttätyötä keräämällä hyttysnäytteitä eri puolilta Saksaa. Kansalaisia pyydetään kaappaamaan (vahingoittumattomat) hyttyset yksityiseen ympäristöönsä, jäädyttämään ne, täyttämään liitteenä oleva lomake ja lähettämään ne sitten jompaankumpaan asianomaisista tutkimuslaitoksista. Hankkeen verkkosivustolla annetaan asiasta kiinnostuneille ohjeita hyttysnäytteiden ottamisesta ja ottamisesta sekä niiden käsittelystä. Vastaanoton yhteydessä asiantuntijat tunnistavat toimitetut hyttyslajit morfologisesti (mikroskoopilla) tai geneettisesti. Tämän jälkeen osallistujat saavat yksityiskohtaiset tiedot toimittamistaan tiedoista. Jos lapset osallistuvat ja tämä ilmoitetaan lomakkeessa, heille annetaan erityinen todistus.

Vaikka suurin osa Mückenatlas-hyttysiin osallistumisesta liittyy kotoperäisiin hyttysiin, kansalaisten tiedehankkeella on myös edistetty haitallisten hyttyslajien kirjaamista. · Vuonna 2013 Pohjois-Saksan Hannoverin kaupungista löydettiin huomattava Ae. japonicus -lajin populaatio, mikä johtui Mückenatlas-lajin aikaisemmasta osuudesta, koska aluetta ei todennäköisesti olisi pidetty tämän lajin leviämisalueena. . On esitetty, että Mückenatlas-lajin osuudet ovat heijastelleet Saksan tällä hetkellä tunnettujen Ae. japonicus -populaatioiden leviämistä, mikä osoittaa, että tällainen kansalaisten tiedehanke voi onnistuneesti auttaa paljastamaan hyttysten esiintymisen muutoksia ja auttaa kohdennettujen kenttävalvontatoimenpiteiden suunnittelussa. . Ae. albopictusin ensimmäiset panokset atlakseen vuonna 2014 johtivat myös paikallisesti lisääntyvän populaation löytämiseen Etelä-Saksassa. Lähes kaikki tunnetut Aedes albopictus -populaatiot on löydetty kansalaisten ilmoitusten jälkeen, myös kartastoon osallistumisen kautta.

Tämän jälkeen ilmoitettiin paikallisista kunnista, joissa näitä hyttysiä esiintyi, valvontatoimenpiteiden käynnistämiseksi, mikä osoittaa, että Mückenatlas voi toimia arvokkaana varhaisvaroitusjärjestelmänä. Ainakin kahdessa tapauksessa ennakkovaroitus on johtanut populaatioiden eliminoitumiseen. Sekä kotoperäisiä että haitallisia vieraslajeja koskevat tiedot sekä pyyntipaikka ja -päivä kirjataan myöhemmin Saksan kansalliseen hyttystietokantaan CULBASE, ja niitä käytetään hyttyskantojen jakautumisen kartoittamiseen koko maassa. Tulevaisuudessa tietokanta tarjoaa tietoa tutkijoille ja poliittisille päättäjille hyttysten välityksellä tarttuvien tautien mallintamisen, riskinarvioinnin ja hallinnan helpottamiseksi.

Lisäksi Ae. albopictus -kasvintuhoojaa koskevista havainnoista raportoidaan tartuntatautiepidemiologiasta vastaaville valtion virastoille, jotka toimittavat raportoidut tiedot asianomaisille terveysviranomaisille, ECDC:lle sekä Saksan kansalliselle asiantuntijakomissiolle ”Mosquitoes as Vectors of Disease Agents”.Mückenatlas-kasvintuhooja on yhdistetty kahteen laajempaan tutkimushankkeeseen ja osallistunut niihin. Vuosina 2015–2018 kuuden tutkimuslaitoksen eri puolilla Saksaa toteuttamassa seurantahankkeessa (”CuliMo”– ”Culiciden / Steckmücken Monitoring in Deutschland”) kirjattiin hyttysten ja mahdollisten patogeenien maantieteellinen ja kausiluonteinen esiintyminen. Osa aineistosta saatiin suoraan kansalaistiedehankkeesta. Toisessa tutkimusaloitteessa (”CuliFo”– ”Culiciden Forschungsprojekt”) tarkasteltiin erityisesti, mitkä haitalliset ja kotoperäiset lajit soveltuvat hyttysten välityksellä tarttuvien tautien levittämiseen Saksassa vuosina 2015–2019.

Itse ”Mückenatlas” hyödynsi julkisia tiedotus- ja mediakampanjoita lisätäkseen tietoisuutta hankkeesta ja lisätäkseen osallistumista. Erityistoimia olivat lehdistötiedotteet, sanomalehtiartikkelit, radio- ja televisiohaastattelut, yleisölle suunnatut esitykset ja esitteet.

”Mückenatlas” on Saksan liittovaltion eläinten terveyden tutkimuslaitoksen (Federal Research Institute for Animal Health, Friedrich-Loeffler-Institute [FLI]) ja Leibnizin maatalousmaisematutkimuskeskuksen (ZALF) e.V. He vastaavat hyttyslajien tunnistamisesta sen jälkeen, kun kansalaiset ovat toimittaneet tiedot, kenttätutkimuksesta sekä kerättyjen tietojen säilyttämisestä ja levittämisestä. FLI isännöi myös kansallista asiantuntijakomissiota ”Mosquitoes as Vectors of Disease Agents”, joka on antanut neuvoja, ohjeita ja suosituksia hyttysten välityksellä tarttuvista taudeista vuodesta 2019 lähtien keskittyen erityisesti aasialaiseen tiikerihyttyseen (Ae. albopictus).

Kansalaistiedealoitteena eri puolilla Saksaa asuvat ihmiset, jotka osallistuvat hankkeeseen, ovat keskeinen osa hankkeen onnistumista. Sen jälkeen, kun se perustettiin vuonna 2012, yli 30 000 osallistujaa on toimittanut yli 150 000 hyttysyksilöä. Tiedotusvälineet ovat osaltaan lisänneet tietoisuutta hankkeesta.

Useat muut tutkimuslaitokset, kuten Bernhard-Nocht-Institute for Tropical Medicine, osallistuivat CuliMo- ja CuliFo-yhteishankkeisiin. Useat tutkijat ovat käyttäneet ”Mückenatlasia” sekä tietolähteenä että tapaustutkimuksena kansalaistieteestä hyttysten seurannassa tieteellisissä julkaisuissa (esim. Kerkow et al., 2019; Pernat ym., 2021).

Vastausten suuri määrä osoittaa, että hanke on ollut menestyksekäs, sillä siitä on tullut ”erinomainen väline laajamittaiseen passiiviseen hyttysten seurantaan” (Werner ym., 2014) ja ”tehokas tiedonkeruuväline” (Walther ja Kampen, 2017). Kansalaisten ja tutkijoiden välinen tasavertainen vuoropuhelu, avoimuus, sitoutuminen ja merkityksellisyys on todettu keskeisiksi menestystekijöiksi Mückenatlas-hankkeessa sekä kansalaistiedehankkeiden viestinnässä yleisemmin. * Vuodenajasta ja maantieteestä johtuvien vaihtelevien hyttystapahtumien lisäksi medianäkyvyys on vaikuttanut vastaanotettujen ilmoitusten määrään.

Kansalaisten yhdistäminen tietojen kerääjiksi, näytteiden toimittaminen ilman aiempaa valintaharhaa ja tutkijat, jotka tekevät laadunvarmistuksen tunnistamalla hyttyset, johtavat tietojen korkeaan laatuun (Kampen et al., 2015). Vaikka perinteisiin ansoihin kerättyjen hyttysten määrä on suurempi, kansalaisten ilmoitusten maantieteellinen jakauma on laajempi ja satunnaisten saaliiden todennäköisyys suurempi kuin perinteisillä ansoilla. Lisäksi 66 prosenttia hyttysistä pyydetään ihmisten kodeissa, minkä vuoksi tutkijoille toimitetaan näytteitä, joita ei ole saatavilla säännöllisten seurantatoimien kautta (Pernat et al., 2021a). Siksi tämä kansalaistieteellinen lähestymistapa auttaa laajentamaan tietämystä hyttysistä kaupunkialueilla ja ihmisten asumisessa.

Kuten Mückenatlas-verkkosivustolla todetaan, kansalaiset oppivat itse paikallisesta biologisesta monimuotoisuudesta sekä ympäristössään olevien hyttysten ekologiasta ja biologiasta. Kansallisen asiantuntijakomission ”Mosquitoes as Vectors of Disease Agents” (2016) mukaan kansalaisten osallistuminen ja tietoisuus ovat avainasemassa hyttysten torjunnassa erityisesti asuinalueilla. Vaikka tiede on hyötynyt paremmista tiedoista, Mückenatlas on palvellut tällaisia koulutustarkoituksia , ottaen huomioon hankkeeseen liittyvät mediakampanjat ja palautteen toimittajille.

On kuitenkin näkökohtia, joita voidaan pitää rajoittavina tekijöinä. Muiden kuin asiantuntijoiden toimittamien näytteiden vuoksi jopa 25 prosenttia panoksesta on muita hyönteisiä kuin hyttysiä (Walther ja Kampen, 2017). Lisäksi toimitetut tiedot voivat olla puolueellisia, esimerkiksi kun on kyse alueellisesta jakautumisesta tai yksilöiden mieltymyksistä pyydystää haitallisia, ”poikkeuksellisia” lajeja (Pernat et al., 2021a). Kuten kaikki kansalaistieteelliset hankkeet, ”Mückenatlas” riippuu ihmisten tietoisuudesta sen olemassaolosta ja yksilöiden halukkuudesta osallistua ja noudattaa hyttysten oikeanlaista pyydystämistä koskevia menettelyjä. Toimituskulujen korvaamatta jättäminen (vaikka joillekin niistä aiheutuisi vain vähän kuluja) sekä vaaditun lomakkeen tulostaminen ja täyttäminen saattavat rajoittaa sitä, kuka voi osallistua hankkeeseen.

Liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeriö (BMEL) rahoitti Mückenatlas-aloitetta. Molemmat liitännäiset tutkimushankkeet (CuliMo ja CuliFo) saivat liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeriöltä 2,2 miljoonan euron rahoituksen erilaisten seuranta- ja tutkimustoimien, myös Mückenatlas-hankkeeseen liittyvien toimien, rahoittamiseen. Vuosien 2015–2018 seurantahankkeessa (CuliMo), jossa ”atlas” mainittiin tarkemmin alahankkeena, FLI sai 735 768,00 euroa ja ZALF 854 735,00 euroa rahoitusta. Osallistuvat henkilöt vastaavat hyttysten lähettämisestä tutkimuslaitoksille aiheutuvista kustannuksista, toisin sanoen niitä ei korvata hankkeesta. Osallistujille ei yleensä makseta rahallista korvausta, mutta he saavat analyysin jälkeen tietoja toimituksistaan, ja heidät voidaan haluttaessa kirjata osallistujiksi Mückenatlas-verkkosivustolle.

Hyttysten ja patogeenien (tartunnanaiheuttajat, esimerkiksi tautia aiheuttava virus) seurantatoimenpiteet on todettu kustannustehokkaiksi keinoiksi käsitellä hyttysten levittämiin tauteihin liittyviä terveysriskejä (Engler ym., 2013) – ”mahdollisen epidemian inhimilliset ja taloudelliset kustannukset voidaan hillitä” (Semenza ja Suk, 2018). Näin ollen ”Mückenatlasin” kansalaistieteeseen perustuva lähestymistapa voisi tarjota lisäsäästömahdollisuuksia muihin valvontamenetelmiin verrattuna. Sen passiivinen seuranta, johon kansalaiset osallistuvat, johtaa kustannusten, ajan ja työvoiman vähenemiseen verrattuna aktiiviseen keruuseen esimerkiksi luomalla ansoja (Kampen et al., 2015).

Aloitteen hyötyjä ovat tieteellisen tutkimuksen edistämisen lisäksi kansalaisten lisääntynyt tietoisuus hyttysten leviämisestä, biologiasta ja niihin liittyvistä riskeistä.

Saksan hallitus sisällyttää ihmisten terveyden yhdeksi painopistealueeksi ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa strategiassaan (2008) ja on toimintasuunnitelmassaan (2011) nimenomaisesti tunnustanut tarpeen toteuttaa vektorivälitteisiä tauteja koskevia toimia. Eritellyissä toimenpiteissä seurataan kotoperäisiä ja haitallisia hyttyslajeja ja niiden kykyä levittää taudinaiheuttajia. Osana terveysalan sopeutumistoimiaan Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu-, ydinturvallisuus- ja kuluttajansuojaministeriö tiedotti yleisölle ilmastonmuutokseen liittyvistä terveysriskeistä vuonna 2020 julkaistussa julkaisussa. Siinä mainitaan nimenomaisesti ”Mückenatlas” kansalaisten mahdollisuutena tukea sellaisten hyttysten seurantaa, jotka voivat edistää tautien leviämistä.

”Mückenatlas” alkoi vuonna 2012, ja kansalaiset ovat siitä lähtien vaikuttaneet sen sisältöön. Vastaukset voidaan lähettää ympäri vuoden, mutta ne vaihtelevat vuodenajan mukaan, ja kesällä lähetetään enemmän näytteitä.

Hyttysiä ja vektorivälitteisiä tauteja koskevia tietoja kerätään jatkuvasti. Mückenatlas- ja CULBASE-tietokannat toimivat tietovarastoina, jotka tukevat terveyteen liittyviä pitkän aikavälin sopeutumistoimia. Hankkeen nykyinen rahoituskausi päättyy vuoden 2022 lopussa. Suunnitelmissa on kuitenkin jatkaa ja institutionalisoida hanketta ZALF:ssä, joka seuraa FLI:n esimerkkiä, jossa hanke on integroitu järjestelmälliseen loukkujen seurantaan vuodesta 2019 lähtien.

Doreen Werner

Leibniz Centre for Agricultural Landscape Research (ZALF) e.V.
Müncheberg (Germany)
E-Mail: mueckenatlas@fli.de

Helge Kampen

Federal Research Institute for Animal Health:
Institut für Infektionsmedizin
Greifswald – Insel Riems (Germany)
E-Mail: mueckenatlas@fli.de

Kampen, H., Medlock, J.M., Vaux, A., Koenraadt, C., van Vliet, A., Bartumeus, F., Oltra, A., Sousa, C.A., Chouin, S., Werner, D., 2015. Lähestymistavat passiiviseen hyttysten seurantaan EU:ssa. Loiset & ampeeri; vektorit 8, 9. https://doi.org/10.1186/s13071-014-0604-5

Kampen, H., Tews, B.A., Werner, D., 2021. Ensimmäinen todiste Länsi-Niilin viruksen talvehtimisesta hyttysissä Saksassa. Virukset 13, 2463. https://doi.org/10.3390/v13122463

Kerkow, A., Wieland, R., Koban, M.B., Hölker, F., Jeschke, J.M., Werner, D., Kampen, H., 2019. Mikä saa aasialaisen pensashyttysen Aedes japonicus japonicuksen tuntemaan olonsa mukavaksi Saksassa? Sumea mallinnus lähestymistapa. Loiset & ampeeri; vektorit 12, 106. https://doi.org/10.1186/s13071-019-3368-0

Pernat, N., Kampen, H., Jeschke, J.M., Werner, D., 2021a. Buzzing homes : using citizen science data to explore the effects of urbanization on indoor mosquito communities Näytä tarkat tiedot Hyönteiset 12, 374. https://doi.org/10.3390/hyönteiset12050374

Pernat, N., Kampen, H., Ruland, F., Jeschke, J. M., Werner, D., 2021b. Alueellinen ja ajallinen vaihtelu hyttysten jättämisessä Mückenatlas-kansalaistiedehankkeeseen. Tieteelliset raportit 11, 1356. https://doi-org/10.1038/s41598-020-80365-3

Walther, D., Kampen, H., 2017. Mueckenatlas-kansalaistiedehanke auttaa seuraamaan haitallisten hyttyslajien leviämistä ja leviämistä Saksassa. Journal of Medical Entomology 54, 1790–1794. https://doi.org/10.1093/jme/tjx166

Werner, D., Hecker, S., Luckas, M., Kampen, H., 2014. ”Mueckenatlas”-kansalaistiedehankkeella tuetaan hyttysten (Diptera, Culicidae) seurantaa Saksassa seuraavilla alueilla: Kahdeksan kansainvälisen urbaaneja tuholaisia käsittelevän konferenssin tulokset. Müller, G., Pospischil, R., Robinson, W. H. (toim.), Unkari, s. 119–124. icup1098.pdf