Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien valmiuksien kehittäminen

Se, missä määrin ilmastonmuutos vaikuttaa yhteiskuntaamme, riippuu altistumisesta, haavoittuvuudesta (joka liittyy sosioekonomiseen kehitykseen) ja vaarojen tyypistä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarvitaan joka tapauksessa kaikilla tasoilla: paikallisella, alueellisella, kansallisella, kansainvälisellä, EU:n ja myös kansainvälisellä tasolla. Koska ilmastovaikutusten vakavuus ja luonne vaihtelevat Euroopan eri alueilla, useimmat sopeutumisaloitteet toteutetaan alueellisella tai paikallisella tasolla. Valmiuksien kehittäminen on usein, ellei aina, olennainen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia aloitteita.

Valmiuksien kehittämisellä tarkoitetaan prosessia, jossa yksilöt tai organisaatiot hankkivat, parantavat tai säilyttävät taitojaan, tietojaan, välineitään, laitteitaan tai muita resurssejaan tehdäkseen työnsä pätevästi. Siinä viitataan myös suorituskyvyn kehittämiseen edelleen ja siten kapasiteetin lisäämiseen. Valmiuksien kehittämistä ja kehittämistä käytetään usein rinnakkain. Valmiuksien kehittäminen on siis investointi yhteiskunnan tehokkuuteen ja tulevaan kestävyyteen.

Valmiuksien kehittämisen lähtökohtana on yleensä tietoisuuden lisääminen ja tietämyksen lisääminen muuttuvan ilmaston odotetuista vaikutuksista ja sopeutumistarpeesta. Havainnot, ennusteet ja ennusteet nykyisistä ja odotetuista säähän tai ilmastoon liittyvistä (äärimmäisistä) tapahtumista tai hitaasti alkavista tapahtumista (esim. lämpötilan nousu, aavikoituminen, biologisen monimuotoisuuden väheneminen, maaperän ja metsien tilan heikkeneminen, jäätiköiden vetäytyminen, valtamerten happamoituminen, merenpinnan nousu, suolaantuminen jne.), vahinkotilastot ja tiedot mahdollisista sopeutumistoimista muodostavat perustan sopeutumisvalmiuksien kehittämiselle. Valmiuksien kehittäminen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään tietoisuuden lisäämiseen ja tietämyksen lisäämiseen, vaan sillä pyritään lisäämään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä uusia taitoja ja taitoja.

Valmiuksien kehittäminen kohdistuu erityisiin kohderyhmiin, jotka osallistuvat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen toimijoina, jotka työskentelevät tietyllä alueella, keskittyvät tiettyyn ilmastouhkaan ja/tai alaan tai käsittelevät monialaisia ja monialaisia uhkia. Valmiuksien kehittäminen ei ole tärkeää vain yhtenä ajankohtana, vaan se on olennaisen tärkeää ajan mittaan koko sopeutumissyklin ajan. Valmiuksien kehittämistä voidaan tukea erityyppisillä toimilla, kuten kohdennetuilla tapahtumilla, keskusteluilla, tietojen jakamisella verkkoalustojen ja -portaalien kautta (esim. Climate-ADAPT, weADAPT, OPPLA, kansalliset sopeutumisportaalit, ylikansalliset sopeutumisportaalit jne.), uutiskirjeillä, raporteilla, toimintapoliittisilla katsauksilla, videoilla, esitteillä, hankkeilla jne. Valmiuksien kehittämiseen on erilaisia tapoja, jotka voidaan luokitella seuraavasti:

• koulutus (esim. koulujen, yliopistojen ja muiden koulutuspalvelujen tarjoajien kautta)
• koulutus (esim. kurssit, seminaarit, verkkoseminaarit, verkko-opiskelu)
• verkostoituminen (esim. konferenssit, työpajat, jakamisfoorumit, käytäntöyhteisöt, huippuosaamisen verkostot)
• erityinen valmennus;
• tekninen apu (esim. asiantuntijavierailut, kummitoiminta)
• Riskiryhmien huomioiminen.

Kumppanuudet sekä kokemusten ja tietämyksen jakaminen edistävät merkittävästi valmiuksien kehittämistä ja oppimista ajan mittaan.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat keskeisiä valmiuksien kehittämistoimia, joilla lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien tietojen ja tietämyksen kestävyyttä ja institutionalisointia. Nämä ammatillisten valmiuksien kehittämispyrkimykset voidaan saavuttaa tilannekohtaisella tai räätälöidyllä koulutuksella. Sopeutumisen kannalta merkityksellinen sisältö otetaan entistä enemmän huomioon nykyisissä tai uusissa koulutusaloitteissa, joissa keskitytään eri ryhmiin ja jotka ovat saatavilla eri sektoreilla ja aloilla. Esimerkkeinä voidaan mainita kouluissa ja yliopistoissa toteutettavat koulutustoimet sekä erityisohjelmat, -kurssit ja -tapahtumat. EU:n tasolla yksi tällä alalla käynnissä olevista aloitteista on Climate-KIC Education, joka tarjoaa koulutusta ja muita valmiuksien kehittämisaloitteita tutkijakoulun, ammatillisen koulutuksen tai verkkokurssien kautta. Ammattilaisille suunnattu ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva koulutus tukee työn parempaa toimittamista ja siten sopeutumiskyvyn ja ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamista, mutta sitä voidaan pitää myös innovoijien ja yritysten mahdollisuutena löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteisiin. Climate-ADAPT tarjoaa käyttöösi erilaisia kapasiteettikoulutusmateriaaleja (hankkeita, käsikirjoja, käsikirjoja, koulutuspaketteja jne.), kuten

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koulutuksen, arvioinnin ja varautumisen avulla -hanke (ilmastoloukku)
• Ilmastonmuutos-hanke: haaste sovellettujen kasvitieteilijöiden koulutukselle (AGRISAFE)
• RAMSES-hankkeessa kehitetty siirtymäkäsikirja ja koulutuspaketti
• Punaisen Ristin ja punaisen puolikuun ilmastokoulutuspaketin
• Länsi-Norjan tutkimuslaitoksen (WRNI) tarjoamat sopeutumiskoulutusta koskevat verkkoresurssit
• SWITCH-hankkeen kehittämä Trainings desk - management water for the city of the future.

Koulutus voidaan suunnata myös tietylle alalle, kuten Saksan aloitteessa ”Lämmönhallintaavohoidossa – terveydenhuollon ammattilaisten ja sairaanhoitajien koulutus”. Toisaalta kehitetyssä koulutusmateriaalissa herkistyttiin lämpöön liittyvien terveysongelmien merkityksestä hoitohenkilökunnalle ja lääketieteellisille avustajille ja toisaalta koulutettiin ja pätevöitettiin riittäviin terveydenhuollon toimenpiteisiin lämpöaaltojen aikana. Opetusmateriaali on suunniteltu käänteiseen luokkahuonemenetelmään perustuen ja vastaa siten modernia, oppijakeskeistä opetusrakennetta. Tietämyksen siirron lisäksi tiedon soveltamisella on tärkeä rooli tässä koulutusmateriaalissa. Aineisto on julkisesti saatavilla, ja sitä voivat käyttää erilaiset julkiset ja yksityiset koulutuksen järjestäjät.