Ciguatera-myrkytyksen torjunta Kanariansaarilla, Espanjassa

Ciguatera-myrkytyksen (CP) aiheuttaa sellaisten kalojen syöminen, joihin on kertynyt siguatoksiineja elintarvikeketjun läpi tiettyjen myrkyllisten mikrolevien (Gambierdiscus spp. ja Fukuyoa spp.) vuoksi. Siguatoksisten kalojen perinteisiin kotoperäisiin alueisiin kuuluvat Karibianmeren sekä Tyynenmeren ja Intian valtameren alueet. Yleisimmin ciguatera-tapauksiin liittyviä kalalajeja ovat barracuda, grouper, amberjack, red snapper, moray ankerias, hogfish, makrilli, kirurgifish ja papukaijakala.

Euroopassa Gambierdiscus- ja Fukuyoa spp -lajeja esiintyy Espanjan ja Portugalin Atlantin saarilla sekä useilla Välimeren saarilla, kuten Kreetalla, Kyproksella ja Baleaarien saarilla, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Espanjan elintarviketurvallisuusviranomaisen (AESAN) yhteisrahoittaman Eurocigua-hankkeen (2016–2021) mukaan. Kanariansaarten kalastuksen pääosaston kehittämän CTX-pöytäkirjan mukaisesti 13 prosenttia 8 828 kalasta, joita ammattikalastusala on pyytänyt Kanariansaarilla, sai positiivisen tuloksen CTX-tartunnan osalta, ja valtuutetut jalostajat hävittivät ne (kalastuksen pääosasto, julkaisemattomat tiedot).

Siguatoksiineja ei tuhota keittämällä tai jäädyttämällä kalaa. Lisäksi toksiinit ovat värittömiä, hajuttomia ja mauttomia, minkä vuoksi niitä on mahdotonta havaita syömisen aikana. CP: n oireita voivat olla pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakrampit, huulten, kielen ja raajojen polttava tunne (myös vastauksena kylmään ärsykkeeseen), metallinen maku suussa, nivel- ja lihaskipu, ihon kutina, lihasheikkous, näön hämärtyminen, kivulias yhdyntä, alhainen verenpaine ja hidas syke. Neurologiset oireet häviävät yleensä viikkojen kuluessa, vaikka jotkut oireet voivat kestää kuukausia. Vaikka CP on harvoin kuolemaan johtava, vakavat tapaukset voivat johtaa kuolemaan (ECDC, 2021).

Vaikka ciguatera-myrkytyksen taudinpurkaukset Manner-Euroopan maissa on yhdistetty tuontikalan kulutukseen, alkuperäisiä taudinpurkauksia on raportoitu Kanariansaarilla ja Madeiralla. Kanariansaarilla esiintyi vuosina 2008–2023 22 alkuperäistä taudinpurkausta, joissa oli mukana 129 ihmistä.

Muuttuvassa ilmastossa merenpinnan lämpötilan ennustetaan nousevan 0,4–1,4 celsiusastetta 2000-luvun puoliväliin mennessä. Tämä todennäköisesti lisää toksisten mikrolevien kasvuvauhtia, mikä johtaa suurempaan väestötiheyteen. Suunnitteilla on myös useiden leveysasteiden levinneisyysalueen laajentaminen, jos lajikohtaiset luontotyyppivaatimukset täyttyvät (esim. lämpötila, sopiva substraatti, vähäinen turbulenssi, valo, suolaisuus, pH) (Tester et al., 2020). Vuonna 2017 Gambierdiscus havaittiin ensimmäistä kertaa Baleaarien saarilla, mikä vahvisti tämän myrkyllisen mikrolevän esiintymisen läntisellä Välimerellä (Diogène et al., 2021). Myrkyllisten mikrolevien tiheyden ja laajuuden lisääntyminen voi merkitä sitä, että CP on tulevaisuudessa yleisempää Euroopassa.

Kanariansaarilla toteutettavien aloitteiden tavoitteena on vähentää ciguatera-myrkytystapausten määrää ja taudinpurkausten riskiä.

Kanariansaarten ciguatera-myrkytyksen riskin rajoittamiseksi toteutettiin kaksi päätoimea: ciguatoksiinien esiintymisen seuranta tietyissä kaloissa ja ciguatera-myrkytyksen sisällyttäminen ilmoitettaviin tauteihin.

1) Siguatoksiinien kalasaaliiden valvonta kalastuksessa

Kanariansaarten hallituksen kalastuksen pääosasto on kesäkuusta 2009 lähtien ennen myyntiä soveltanut pöytäkirjaa määrittääkseen, esiintyykö siguatoksiinia tietyissä lajeissa, jotka ylittävät tietyn painon. Tämä liitteenä oleva pöytäkirja on pakollinen Kanariansaarten pienimuotoisen (tuoreen kalan) ammattikalastuksen alalla. Virkistyskalastajille tiedotetaan CP:stä ja tämän pöytäkirjan olemassaolosta (lajit ja painot). Niitä kannustetaan mutta ei velvoiteta soveltamaan pöytäkirjaa pyydettyihin lajeihin ennen niiden kuluttamista (ks. liitteenä oleva esite).

Asiantuntijaryhmä (eläinlääkärit, toksikologit, meribiologit, kalastuksen ja kansanterveyden ammattilaiset) on valinnut kohdelajit ja kynnysarvot. Tällä hetkellä seurattavat lajit (ja painot) ovat: meripihka (Seriola spp.) – 12 kg; dusky grouper (Epinephelus marginatus) – 12 kg; sinikala (Pomatomus saltatrix)– 9 kg; saariryhmä (Mycteroperca fusca) – 7 kg; ja wahoo (Acanthocybium solandri) - 35 kg.

Vuonna 2022 vahvistettiin kriteerit lajien muutosten käyttöönotolle ja seuratulle painolle. Uusi laji voidaan ottaa mukaan vain, jos se on ollut vahvistetun alkuperäisen CP-tapauksen lähde ja kalat on pyydetty Kanarian vesiltä. Lisäksi tällä hetkellä mukana olevien lajien painorajaa voidaan alentaa jommassakummassa seuraavista tilanteista: i) jos kala, jolle on tehty siguatoksiinin osoittamistesti, ylittää painorajan positiivisesti enintään 500 grammalla ja osoittautuu erittäin myrkylliseksi, tai ii) jos painorajan alittavilta Kanariansaarten vesiltä pyydetty kala oli vahvistetun kotoperäisen ciguatera-tapauksen lähde, jolloin uusi painoraja asetettaisiin kyseisen kalan painolle. 

2) Sisältää ciguatera-myrkytyksen ilmoitettavana tautina.

Vuodesta 2015 lähtien ciguatera-myrkytys on ollut pakollinen ilmoitettava tauti Kanariansaarilla. Se on ainoa paikka EU: ssa ja yksi harvoista ympäri maailmaa (mukaan lukien Florida, Havaiji ja Hongkong), jossa myrkytyksen diagnosoivien lääkäreiden on ilmoitettava taudista. Lääkärit, jotka syöttävät ciguateran myrkytyksen aiheuttajana potilaan kliiniseen potilaskertomukseen julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, saavat automaattisesti ilmoituksen ilmoituslomakkeen täyttämisestä. Sen vuoksi kansanterveysviranomaiset voivat tutkia tapausta tarkemmin ja vahvistaa sen. Yksityislääkärit voivat ladata saman lomakkeen ja lähettää sen sähköpostitse kansanterveysviranomaisille.

Viime vuosina ciguatera-myrkytystapausten määrä on vähentynyt Kanariansaarilla. Vaikka tämä voi johtua toteutetuista torjuntatoimenpiteistä, väheneminen voi liittyä myös covid-19-pandemiaan tai siihen, että terveydenhuollon ammattilaiset eivät ole kovin tietoisia taudista.

Kalanvalvontaohjelmaan osallistuvat seuraavat sidosryhmät:

• Kalastuksen pääosasto, Kanariansaarten hallitus: julkishallinto, jolla on toimivaltaa kalastusasioissa.
• Gestión del Medio Rural de Canarias (Kanarian saarten maaseutuympäristön hallinnointi) GMR Canarias, S.A.U.: GDF:ään kuuluva julkinen elin, joka tukee protokollan hallinnointia.
• Kansanterveyden pääosasto, Kanariansaarten hallitus: julkishallinto, jolla on toimivaltaa kansanterveyden alalla (erityisesti elintarvikkeiden turvallisuudesta ja epidemiologiasta vastaavat osastot).
• Eläinten terveyden ja elintarviketurvallisuuden yliopistollinen instituutti (IUSA-ULPGC): laboratorio, joka vastaa kala-analyyseistä CP:n virallisessa seurannassa.
• Pienimuotoinen (tuore kala) ammattikalastus: kolmekymmentä näytteenottoon osallistuvaa yhdistystä kahdeksalla saarella.

Kalastuksen ja GMR:n pääosasto, IUSA-ULPGC-laboratorio ja ammattikalastusala osallistuvat kalanäytteiden valmisteluun ja hallinnointiin, ja ne ovat päivittäin tiiviisti yhteydessä toisiinsa jäljitettävyyttä koskevan verkkotyökalujärjestelmän kautta.

Kalastuksen ja kansanterveyden pääosastot tiedottavat säännöllisesti ja päivittävät kaikki tarvittavat tiedot molempien pöytäkirjojen (kalastus ja terveys) soveltamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Lähitulevaisuudessa perustetaan pysyvä asiantuntijapaneeli avustamaan kalastuspöytäkirjaa koskevassa päätöksentekoprosessissa.

Ymmärtääkseen paremmin CP:n riskejä Euroopassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Espanjan elintarviketurvallisuusviranomainen (AESAN) rahoittivat yhdessä EuroCigua-hanketta kesäkuun 2016 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Hankkeen tarkoituksena oli määrittää ciguateran leviäminen ja tärkeimmät ominaisuudet Euroopassa; mitattava biotoksiinitasot mikrolevässä ja kalassa; ja kehittää analyysimenetelmiä näiden toksiinien luonnehtimiseksi (EFSA).

Tieteellisen näytön lisääntymisestä ja tiedotusvälineiden kiinnostuksesta huolimatta yleinen tietoisuus ongelmasta on edelleen vähäistä. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan hieman yli 10 prosentilla Kanariansaarten väestöstä oli jonkin verran tietoa ciguaterasta ja alle 4 prosenttia tiesi myrkytystapauksista Kanariansaarilla. Vastaajista 82 prosenttia toivoi saavansa enemmän tietoa ciguaterasta pääasiassa television ja sosiaalisten verkostojen kautta. Julkiset tiedotus- ja seurantasuunnitelmat ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan parantaa elintarviketurvaan liittyvää haavoittuvuusarviointia ja vähentää torjunta-aineisiin liittyvää riskiä. Sen vuoksi on tarpeen suunnitella riskiviestinnän puitteissa ohjelma, jotta tiedetään, vastaanottaako, ymmärtääkö ja vastaako yleisö asianmukaisesti (Bilbao-Sieyro et al., 2019).

EuroCigua-hankkeen (2016–2021) aikana IUSA-ULPGC-laboratorio sai tieteellistä ja teknistä tukea analyyseihin merten toksiinien eurooppalaiselta vertailulaboratoriolta (Vigo) ja maatalouselintarvikkeiden tutkimus- ja teknologiainstituutilta (IRTA). Tämä johti eri protokollien yhdenmukaistamiseen. Näin ollen osallistuminen tutkimushankkeeseen vaikutti suoraan virallisen valvontaohjelman päivittäisen toiminnan paranemiseen. Hanke mahdollisti myös suoran ja epäsuoran yhteyden trofiaverkkoon analysoimalla eri kalalajien tilannetta ja niiden vaikutusta siguatoksiinien säilymiseen meriympäristössä.

Lisäksi EuroCigua-hankkeen ja Kanariansaarten hallituksen kalastuksen pääosaston kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta laboratoriotyöhön oli saatavilla 46 CP:n virallisesta valvonnasta peräisin olevaa siguatoksista kalaa. Kalat kuolivat IUSA:n tiloissa, ja 660 kg lihaksia ja maksaa toimitettiin Vigon yliopistoon valmistelemaan Ciguatoksiinin vertailumateriaaleja (Castro et al., 2022), joiden tulevasta saatavuudesta on hyötyä siguatoksiinin havaitsemista käsitteleville laboratorioille maailmanlaajuisesti.

EuroCigua-hankkeen tuloksena perustettiin yhteistyöverkosto, johon kuuluu useita arvostettuja kansainvälisiä instituutioita, jotka ovat mukana kehittämässä tietoa ciguatera-toksiinien ympäristöolosuhteista.

DGP-GMR:n toimintaa rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR 2014–2020) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR 2021–2027). Parhaillaan tehdään myös tutkimusta kalastusalaan kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista (rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto (EKR) ja Interreg V-A Espanja-Portugali MAC 2014–2020). Kansanterveyden pääosaston toteuttamien toimien kustannukset sisältyvät vuoden 2023 yleiseen talousarvioon.

Valvontatoimenpiteiden tärkein hyöty on elintarviketurvallisuuden paraneminen. Paikalliselle kalastukselle koituu etua siitä, että ciguatera-toksiinin testausprotokollan mukaan 7 717 (87 prosenttia) suurta kalaa pääsi kaupalliseen ketjuun, jolla on vahvistettu elintarviketurva. Käytössä olevat ciguatera-valvontatoimenpiteet mahdollistivat kalanpyyntikieltojen välttämisen.

Ciguatera-myrkytyksestä tuli pakollinen ilmoitettava tauti Kanariansaarilla, kun voimassa olevaan kansalliseen lainsäädäntöön tehty muutos tuli voimaan vuonna 2015 (3992 ORDEN, 17. elokuuta 2015, Kanariansaarten epidemiologisen seurantaverkoston perustamisesta). Lainsäädännössä täsmennetään, että jokaisesta CP-tapauksesta, jossa lääkäri diagnosoi taudin, on ilmoitettava kansanterveysviranomaiselle 24 tunnin kuluessa diagnoosista, mukaan lukien potilaan ja ilmoittavan lääkärin tunnistetiedot ja myrkytyksen kliininen esitystapa.

CTX-tunnistusprotokollaa on sovellettu vuodesta 2009 alkaen resoluutiolla. Tämä pöytäkirja on pakollinen kaikille pienimuotoista ammattikalastusta harjoittaville yhteisöille. Kalastuksen pääosaston elokuussa 2022 antama päätöslauselma on tällä hetkellä voimassa. 

Seurantaohjelma siguatoksiinin esiintymisen tai puuttumisen määrittämiseksi kaloissa on ollut käytössä vuodesta 2009, mutta CTX:n havaitsemismenetelmä muuttui vuonna 2011. Velvollisuus ilmoittaa CP:stä kansanterveysviranomaiselle on ollut voimassa vuodesta 2015.  Tietoisuuden lisääminen on jatkuva prosessi, ja vuosiksi 2023 ja 2024 on suunniteltu toimia, joissa keskitytään tiedottamiseen ihmisille ja terveydenhuollon työntekijöille.

Eurocigua-hanke toteutettiin vuosina 2016–2020. Eurocigua II -hanke käynnistyi vuonna 2022 ja jatkuu vuoteen 2025.

Valvontajärjestelmällä ei ole ennalta määritettyä käyttöikää. Kanariansaarten hallituksen on tarkoitus panna se jatkuvasti täytäntöön, ja sen on tarkoitus olla tehokas pitkällä aikavälillä.

Isabel Falcón Garcia,

Preventive Medicine and Public Health Specialist, Epidemiology and Prevention Service, Canary Islands General-Directorate of Public Health

ifalgar@gobiernodecanarias.org

María Teresa Mendoza Jiménez

Veterinary, Directorate-General for Fisheries

mmenjime@gobiernodecanarias.org

Diogene et al., 2021. Siguatoksiinien arviointi kalojen ja äyriäisten sekä ympäristön osalta Euroopassa.

Canals et al., 2021. Siguatera-myrkytyksen riskin luonnehdinta Euroopassa

Castro et al., 2022. Kanariansaarilta (Espanja) ja Madeiran saaristosta (Portugali) peräisin olevien Ciguatoksiinin vertailumateriaalien valmistus Kalat

Bilbao-Sieyro et al., 2019. Hankittu tietoa Ciguateran kalamyrkytyksestä Kanariansaarten väestössä.