Ciguatera-myrkytyksen torjunta Kanariansaarilla, Espanjassa

Ciguatera-myrkytyksen (CP) aiheuttaa tiettyjen myrkyllisten mikrolevien (Gambierdiscus spp. ja Fukuyoa spp.) esiintymisen vuoksi ravintoketjussa siguatoksiineja kerääntyneiden kalojen syöminen. Perinteisiä ciguatoksisten kalojen kotoperäisiä alueita ovat Karibianmeri sekä Tyynimeri ja Intian valtameri. Yleisimmin ciguatera-tapauksiin liittyviä kalalajeja ovat barracuda, grouper, amberjack, red snapper, moray ankerias, hogfish, makrilli, kirurgikala ja papukaijakala.

Euroopassa Gambierdiscus- ja Fukuyoa spp -lajeja esiintyy Espanjan ja Portugalin Atlantin saarilla sekä useilla Välimeren saarilla, kuten Kreetalla, Kyproksella ja Baleaarien saarilla, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen ja Espanjan elintarviketurvallisuusviranomaisen (AESAN) yhteisrahoittaman Eurocigua-hankkeen (2016–2021) mukaan. Kanariansaarten kalastuksen pääosaston laatiman CTX-pöytäkirjan mukaisesti 13 prosenttia ammattikalastusalan Kanariansaarilla pyytämistä 8 828 kalasta sai positiivisen tuloksen CTX-kalastuksessa, ja hyväksytyt jalostajat hävittivät ne (kalastuksen pääosasto, julkaisemattomat tiedot).

Siguatoksiineja ei tuhota keittämällä tai jäädyttämällä kalaa. Lisäksi toksiinit ovat värittömiä, hajuttomia ja mauttomia, minkä vuoksi niitä on mahdotonta havaita syömisen aikana. CP-oireita voivat olla pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakouristukset, huulten, kielen ja raajojen polttava tunne (myös reaktiona kylmään ärsykkeeseen), metallinen maku suussa, nivel- ja lihaskipu, ihon kutina, lihasheikkous, näön hämärtyminen, kivulias yhdyntä, alhainen verenpaine ja hidas syke. Neurologiset oireet häviävät yleensä viikkojen kuluessa, vaikka jotkut oireet voivat kestää kuukausia. Vaikka CP on harvoin kuolemaan johtava, vakavat tapaukset voivat johtaa kuolemaan (ECDC,2021).

Vaikka ciguatera-myrkytyksen puhkeaminen Manner-Euroopan maissa on liittynyt tuontikalan kulutukseen, Kanariansaarilla ja Madeiralla on raportoitu alkuperäisistä taudinpurkauksista. Kanariansaarilla ilmeni 22 alkuperäistä taudinpurkausta vuosina 2008–2023, ja ne vaikuttivat 129 ihmiseen.

Muuttuvassa ilmastossa merenpinnan lämpötilan ennustetaan nousevan 0,4–1,4 celsiusastetta 2000-luvun puoliväliin mennessä. Tämä todennäköisesti lisää myrkyllisten mikrolevien kasvua, mikä johtaa suurempaan väestötiheyteen. Myös useita leveysasteita odotetaan laajenevan, jos lajikohtaiset luontotyyppivaatimukset täyttyvät (esim. lämpötila, sopiva kasvualusta, vähäinen turbulenssi, valo, suolapitoisuus, pH) (Tester et al., 2020). Vuonna 2017 Gambierdiscus tunnistettiin ensimmäistä kertaa Baleaarien saarilla, mikä vahvisti tämän myrkyllisen mikrolevän esiintymisen läntisellä Välimerellä (Diogène et al., 2021). Myrkyllisten mikrolevien tiheyden ja levinneisyysalueen kasvu voi johtaa CP:n yleistymiseen Euroopassa tulevaisuudessa.

Kanariansaarilla toteutettujen aloitteiden tavoitteena on vähentää ciguatera-myrkytystapausten määrää ja rajoittaa taudinpurkausten riskiä.

Kanariansaarilla toteutettiin kaksi päätoimea ciguatera-myrkytyksen riskin rajoittamiseksi: seurata siguatoksiinien esiintymistä tietyissä kaloissa ja sisällyttää ciguatera-myrkytyksen ilmoitettavaksi taudiksi.

1) Kalastuksen ciguatoksiinien saaliiden valvonta

Kanariansaarten hallituksen kalastusasioiden pääosasto on kesäkuusta 2009 lähtien soveltanut ennen myyntiä pöytäkirjaa, jossa määritetään tietyn painon ylittävien tiettyjen lajien siguatoksiinin esiintyminen tai esiintymättömyys. Tämä liitteenä oleva pöytäkirja on pakollinen Kanariansaarten pienimuotoisen (tuoreen) ammattikalastuksen alalla. Virkistyskalastajille tiedotetaan yhteisestä kalastuspolitiikasta ja tämän pöytäkirjan olemassaolosta (lajit ja painot). Niitä kannustetaan, mutta ei velvoiteta soveltamaan pöytäkirjaa pyydettyihin lajeihin ennen niiden nauttimista (ks. liitteenä oleva esite).

Kohdelajit ja kynnysarvot on valinnut asiantuntijaryhmä (eläinlääkärit, toksikologit, meribiologit, kalastuksen ja kansanterveyden ammattilaiset). Tällä hetkellä seurattavia lajeja (ja painoja) ovat: meripihka (Seriola spp.) – 12 kg; dusky grouper (Epinephelus marginatus)– 12 kg; sinikala (Pomatomus saltatrix) – 9 kg; saariryhmittymä (Mycteropercafusca)– 7 kg; ja wahoo (Acanthocybium solandri)- 35 kg.

Vuonna 2022 vahvistettiin kriteerit seurattavien lajien ja painon muuttamiselle. Uusi laji voidaan ottaa mukaan vain, jos se on peräisin vahvistetusta kotoperäisestä CP-tapauksesta ja kalat on pyydetty Kanarian vesiltä. Lisäksi tällä hetkellä mukana olevien lajien painorajaa voidaan alentaa jommassakummassa seuraavista tilanteista: i) jos kala, jolle on tehty positiivinen testi siguatoksiinin osoittamiseksi, ylittää painorajan enintään 500 grammalla ja on erittäin myrkyllinen, tai ii) jos Kanarian vesistä pyydetty kala, joka on painanut alle painorajan, on peräisin vahvistetusta alkuperäisestä ciguatera-tapauksesta, jolloin uusi painoraja asetettaisiin kyseisen kalan painon mukaan. 

2) Sisältää Ciguatera-myrkytyksen ilmoitettavana tautina.

Vuodesta 2015 lähtien ciguatera-myrkytys on ollut pakollinen ilmoitettava tauti Kanariansaarilla. Se on ainoa paikka EU: ssa ja yksi harvoista ympäri maailmaa (mukaan lukien Florida, Havaiji ja Hongkong), jossa myrkytyksen diagnosoivien lääkäreiden on ilmoitettava taudista. Lääkärit, jotka syöttävät ciguateran myrkytyksen syyksi potilaan kliiniseen rekisteriin julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä, saavat automaattisesti ilmoituksen ilmoituslomakkeen täyttämiseksi. Näin ollen kansanterveysviranomaiset voivat tutkia tapausta tarkemmin ja vahvistaa sen. Yksityislääkärit voivat ladata saman lomakkeen ja lähettää sen kansanterveysviranomaisille sähköpostitse.

Viime vuosina ciguatera-myrkytystapausten määrä on vähentynyt Kanariansaarilla. Vaikka tämä voi johtua toteutetuista torjuntatoimenpiteistä, väheneminen voi liittyä myös covid-19-pandemiaan tai siihen, että terveydenhuollon ammattilaiset, jotka eivät ilmoita sairaudesta, eivät ole tietoisia siitä.

Kalanvalvontaohjelmaan osallistuvat seuraavat sidosryhmät:

• Kalastuksen pääosasto, Kanariansaarten hallitus: julkishallinto, jolla on toimivaltaa kalastusasioissa.
• Gestión del Medio Rural de Canarias (Kanariansaarten maaseutuympäristön hallinta) GMR Canarias, S.A.U.: GDF:ään kuuluva julkinen elin, joka tukee pöytäkirjan hallinnointia.
• Kansanterveyden pääosasto, Kanariansaarten hallitus: julkishallinto, jolla on toimivaltaa kansanterveyden alalla (erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden ja epidemiologian osastot).
• Eläinten terveyden ja elintarviketurvallisuuden yliopistollinen instituutti (IUSA-ULPGC): laboratorio, joka vastaa kalojen analysoinnista CP:n virallisessa seurannassa.
• Pienimuotoinen ammattikalastus (tuoreet kalat): 30 yhdistystä, jotka osallistuivat näytteenottoon kahdeksalla saarella.

Kalastuksen pääosasto ja GMR, IUSA-ULPGC-laboratorio ja ammattikalastusala osallistuvat kalanäytteiden valmisteluun ja hallinnointiin ja ovat päivittäin tiiviissä yhteydessä jäljitettävyyttä koskevan verkkotyökalujärjestelmän kautta.

Kalastuksen pääosasto ja kansanterveyden pääosasto ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa ja päivittävät kaikki tarvittavat tiedot, jotta molempia pöytäkirjoja (kalastus ja terveys) voidaan soveltaa parhaalla mahdollisella tavalla. Lähitulevaisuudessa perustetaan pysyvä asiantuntijapaneeli avustamaan kalastuspöytäkirjaa koskevassa päätöksentekoprosessissa.

Ymmärtääkseen paremmin CP:n riskejä Euroopassa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) ja Espanjan elintarviketurvallisuusviranomainen (AESAN) rahoittivat yhdessä EuroCigua-hanketta kesäkuun 2016 ja tammikuun 2021 välisenä aikana. Hankkeen tavoitteena oli määrittää ciguateran levinneisyys ja tärkeimmät ominaisuudet Euroopassa. mitata mikrolevien ja kalojen biotoksiinipitoisuuksia; ja kehitettävä analyysimenetelmiä näiden toksiinien karakterisoimiseksi (EFSA).

Tieteellisen näytön lisääntymisestä ja tiedotusvälineiden kiinnostuksesta huolimatta yleinen tietoisuus ongelmasta on edelleen vähäistä. Vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan hieman yli 10 prosentilla Kanariansaarten väestöstä oli jonkin verran tietoisuutta ciguaterasta ja alle 4 prosenttia tiesi myrkytystapauksista Kanariansaarilla. Vastaajista 82 prosenttia toivoi saavansa enemmän tietoa ciguaterasta pääasiassa television ja sosiaalisten verkostojen kautta. Julkiset tiedotus- ja seurantasuunnitelmat ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan parantaa haavoittuvuusarviointia elintarviketurvan kannalta ja vähentää CP-riskiä. Siksi on tarpeen suunnitella riskiviestinnän puitteissa ohjelma, jotta tiedetään, vastaanottaako, ymmärtääkö ja vastaako yleisö asianmukaisesti (Bilbao-Sieyro et al., 2019).

EuroCigua-hankkeen aikana (2016–2021) IUSA-ULPGC-laboratorio sai tieteellistä ja teknistä tukea analyysejä varten merimyrkkyjen eurooppalaiselta vertailulaboratoriolta (Vigo) ja maatalouselintarvikkeiden tutkimus- ja teknologiainstituutilta (IRTA). Tämä johti eri pöytäkirjojen yhdenmukaistamiseen. Näin ollen tutkimushankkeeseen osallistumisella oli suora vaikutus virallisen valvontaohjelman päivittäisen toiminnan parantamiseen. Hanke mahdollisti myös suoran ja epäsuoran kontaktin trofiaverkkoon analysoimalla eri kalalajien tilannetta siltä osin kuin on kyse niiden vaikutuksesta siguatoksiinien säilymiseen meriympäristössä.

Lisäksi EuroCigua-hankkeen ja Kanariansaarten hallituksen kalastuksen pääosaston kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta laboratoriotyöhön oli käytettävissä 46 CP:n virallisesta valvonnasta peräisin olevaa ciguatoksista kalaa. Kalat kuolivat IUSA:n tiloissa, ja Vigon yliopistolle toimitettiin 660 kg lihaksia ja maksaa Ciguatoxin-vertailumateriaalien valmistelemiseksi (Castro et al., 2022), joiden tuleva saatavuus hyödyttää siguatoksiinin havaitsemista käsitteleviä laboratorioita maailmanlaajuisesti.

EuroCigua-hanke johti erilaisten arvostettujen kansainvälisten instituutioiden yhteistyöverkoston perustamiseen, joka osallistui ciguatera-toksiinien ympäristöolosuhteita koskevan tietämyksen kehittämiseen.

DGP:n ja GMR:n toimia rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR 2014–2020) ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR 2021–2027). Parhaillaan tehdään myös tutkimusta kalastusalaan kohdistuvista taloudellisista vaikutuksista (rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EKR) ja Interreg V-A Espanja-Portugali MAC 2014-2020). Kansanterveyden pääosaston toteuttamien toimien kustannukset sisältyvät vuoden 2023 yleiseen talousarvioon.

Valvontatoimenpiteiden suurin hyöty on elintarviketurvallisuuden paraneminen. Paikalliselle kalastukselle koituva hyöty on se, että Ciguatera-toksiinin testausprotokollan mukaan 7 717 (87 %) suurta kalaa päätyi kaupalliseen ketjuun vahvistetulla elintarviketurvalla. Käytössä olevat ciguatera-valvontatoimenpiteet mahdollistivat kalojen pyyntikieltojen välttämisen.

Ciguatera-myrkytyksestä tuli pakollinen ilmoitettava tauti Kanariansaarilla, kun voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2015 (3992 ASIAKIRJA Kanariansaarten epidemiologisen seurantaverkoston perustamisesta, 17.8.2015). Lainsäädännössä täsmennetään, että jokaisesta CP-tapauksesta, jossa lääkäri tekee diagnoosin, on ilmoitettava kansanterveysviranomaiselle 24 tunnin kuluessa diagnoosista, mukaan lukien potilaan ja ilmoittavan lääkärin tunnistetiedot ja myrkytyksen kliininen esitystapa.

CTX-havaitsemisprotokollaa on sovellettu vuodesta 2009 lähtien päätöslauselmalla. Tämä pöytäkirja on pakollinen kaikille pienimuotoista ammattikalastusta harjoittaville yhteisöille. Kalastuksen pääosaston elokuussa 2022 antama päätöslauselma on tällä hetkellä voimassa. 

Seurantaohjelma, jolla määritetään siguatoksiinin esiintyminen tai puuttuminen kaloista, on ollut toiminnassa vuodesta 2009, mutta CTX:n havaitsemismenetelmä muuttui vuonna 2011. Velvollisuus ilmoittaa CP:stä kansanterveysviranomaiselle on ollut voimassa vuodesta 2015.  Tietoisuuden lisääminen on jatkuva prosessi, ja vuosiksi 2023 ja 2024 on suunniteltu toimia, joissa keskitytään tiedottamiseen ihmisille ja terveydenhuollon työntekijöille.

Eurocigua-hanke toteutettiin vuosina 2016–2020. Eurocigua II -hanke käynnistyi vuonna 2022 ja jatkuu vuoteen 2025 saakka.

Valvontajärjestelmällä ei ole ennalta määriteltyä käyttöikää. Kanariansaarten hallituksen on tarkoitus panna se jatkuvasti täytäntöön, ja sen on tarkoitus olla tehokas pitkällä aikavälillä.

Isabel Falcón Garcia,

Preventive Medicine and Public Health Specialist, Epidemiology and Prevention Service, Canary Islands General-Directorate of Public Health

ifalgar@gobiernodecanarias.org

María Teresa Mendoza Jiménez

Veterinary, Directorate-General for Fisheries

mmenjime@gobiernodecanarias.org

Diogene et al., 2021. Siguatoksiinien arviointi kala- ja äyriäistuotteissa ja ympäristössä Euroopassa.

Canals et al., 2021. Siguatera-myrkytyksen riskin luonnehdinta Euroopassa

Castro et al., 2022. Ciguatoxin-vertailumateriaalien valmistaminen Kanariansaarilta (Espanja) ja Madeiran saaristosta (Portugali) Kalat

Bilbao-Sieyro et al., 2019. Saanut tietoa Ciguateran kalamyrkytyksestä Kanariansaarten väestössä.