Hiilestä irtautuminen ja terveydenhuollon mukauttaminen lämpöön Flanderissa (Belgia)

Flanderin 8 000 terveydenhuoltolaitosta – sairaaloista päiväkoteihin ja vanhustenhoitolaitoksiin – ovat merkittäviä energiankuluttajia. Pelkästään sairaaloiden osuus toimialakohtaisista päästöistä on 55 prosenttia.

Terveysinfrastruktuurin ilmastovaikutukset johtavat korkeisiin energiakustannuksiin, jotka vaikuttavat toimintamäärärahoihin. Nykyistä infrastruktuuria ei ole suunniteltu tai valmisteltu ilmastonmuutoksen aiheuttamia korkeita lämpötiloja varten. Tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita hoito- ja hyvinvointipalveluille, jotka palvelevat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten ikääntyneitä aikuisia, kroonisesti sairaita potilaita, psykiatrisia potilaita, imeväisiä tai pikkulapsia. Nämä populaatiot ovat alttiimpia kuumuudesta johtuville ei-tarttuville taudeille (kuten kuivumiselle ja lämpöhalvaukselle) tai olemassa olevien sairauksien pahenemiselle (esim. munuaissairaus, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit tai hengityselinsairaudet). Nuorisohoito ja potilaat yleensä voivat kokea unihäiriöitä ja lisääntynyttä aggressiivisuutta helleaaltojen aikana. Hoitohenkilökunta kohtaa myös lisärasitusta, koska työskentely kuumissa olosuhteissa vaikeutuu, kun heidän työmääränsä kasvaa usein näiden jaksojen aikana.

Hygieenisen ilmanvaihdon tasapainottaminen energiatehokkuuden kanssa on toinen kriittinen kysymys. Hoitokodit ja sairaalat kuluttavat noin 20 % energiastaan ilmanvaihtoon. Samalla niiden on pysyttävä häiriönsietokykyisinä tulevia aerosolivälitteisten tautien taudinpurkauksia vastaan, kuten covid-19-pandemia on korostanut.

Belgian liittovaltiorakenne tarkoittaa, että terveydenhuollon infrastruktuuri kuuluu alueelliseen toimivaltaan. Flanderin hallitus sisällytti ilmasto- ja terveystavoitteet useisiin poliittisiin välineisiin:

• Belgian kansallinen ympäristöterveystoimintasuunnitelma (NEHAP)
• Ennaltaehkäisevät terveystavoitteet ympäristöterveyden alalla ja Flanderin ilmastoterveyssuunnitelma
• Energia- ja ilmastodirektiivit
• ETS1:n (päästökauppajärjestelmä) varat, jotka on osoitettu erityisesti terveydenhuollon hiilestä irtautumiseen
• EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (mukaan lukien elpymis- ja palautumistukiväline)
• Ilmanvaihdon tunnustaminen kriittiseksi terveydenhuollon infrastruktuuriksi covid-19-pandemian jälkeen

Ohjelma kehitettiin yhdennetyllä lähestymistavalla, jossa yhdistyvät hillitsemis- ja sopeutumistoimet. (”ilmastonmuutoksen hillitseminen, terveysuhkien sietokyky ja strateginen infrastruktuurisuunnittelu”)

Ohjelmalla oli kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta:

1. Saavutetaan ilmastoneutraalius terveydenhuollon infrastruktuurissa kattavien energiakatselmusten ja kohdennettujen investointien avulla

2. Parannetaan terveyskestävyyttä parantamalla sisäilmaston laatua keskittyen seuraaviin:

• Kesän mukavuus suojaa helleaalloilta
• Ilmanvaihto infektioiden ehkäisyyn ja ilmanlaatuun
• Passiiviset jäähdytysstrategiat

3. Mahdollista datavetoinen suunnittelu keskitetyn alustan kautta, jonka avulla laitokset voivat kehittää monivuotisia investointistrategioita sijoitetun pääoman tuottolaskelmien perusteella

Ohjelmassa luotiin yhdennetty tarkastusjärjestelmä, jossa on useita osatekijöitä:

1. Tarkastusohjelma – 2 673 energiakatselmusta saatu päätökseen

• Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden arviointi
• Puitesopimus konsulttien kanssa laadun varmistamiseksi
• Flanderin energiayhtiön suorittama laadunvalvonta

2. Kesän mukavuusauditoinnit – 112 saatu päätökseen

1. Luonnollisen ilmanvaihdon optimointi
2. Rakennusten vaipan parantaminen
3. Passiiviset jäähdytysstrategiat

3. Ilmanvaihtotarkastukset – 378 saatu päätökseen

• Käynnistettiin covid-19-pandemian aikana
• Organisaatioille kehitetty käsikirja sisäilman laadun ylläpidon ohjaamiseksi
• Energiatehokkuuden ja terveysvaatimusten tasapainottamiseksi tarvittavien toimenpiteiden arviointi

4. Digitaalinen infrastruktuurialusta

• Flanderin energiayhtiön hallinnoima (veb)
• Keskittää kaikki 2 505 rakennuksesta kerätyt tarkastustiedot
• Mahdollistaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja koskevat monivuotiset yleissuunnitelmat
• Mahdollistaa strategioiden mukauttamisen ilmastoennusteiden tai taloudellisten olosuhteiden muuttuessa
• Ohjaa sijoitetun pääoman tuottosimulaatioita sijoituspäätöksiin
• Seuraa todellisia ja ennustettuja energiansäästöjä
• Seuraa edistymistä kohti puolueettomuutta

5. Taloudellinen tuki

• Ilmaiset energiakatselmukset, kustannusesteen poistaminen
• Toimenpiteiden tuet
• Sekä hiilen vähentämiselle että taloudellisille säästöille laskettu sijoitetun pääoman tuotto
• Valintaperusteet, joissa asetetaan etusijalle

1. Hiilen vähentämispotentiaali
2. Useiden toimenpiteiden yhdistäminen yhdellä rakennuskaudella
3. Kustannus-hyötysuhde

Ohjelman malliin sisältyi monitoimijainen hallinto

• Flanderin hoito-osasto: johtaminen ja rahoituksen jakaminen, ohjelman kehittäminen, laadunvalvonta, tukipyyntöjen hallinta ja sidosryhmien välinen koordinointi.
• Flanderin energiayhtiö: ohjelman yhteiskehittäminen, puitesopimuksen ja laadunvalvonnan kehittäminen, data-alustan toiminta ja energiankulutustietojen kerääminen
• Konsultointia sisältävä puitesopimus: tarkastusten suorittaminen puitesopimuksen mukaisesti
• Hoito-organisaatiot: mitataan toteutusta
• Sateenvarjo-organisaatiot: hoitoalalle räätälöidyn ohjelman yhteiskehittäminen ja tietoisuuden lisääminen hoito-organisaatioiden keskuudessa

Menestystekijät:

• Yhdennetty lähestymistapa, jossa yhdistyvät ilmasto-, energia- ja terveystavoitteet
• Energiakatselmuksiin liittyvien kustannusten poistaminen
• Datavetoiset päätökset: alusta, joka mahdollistaa näyttöön perustuvan investointien suunnittelun
• Puitesopimukset: hallinnollisen rasituksen keventäminen

Rajoittavat tekijät:

• Täytäntöönpanon aikataulu edellyttää jatkuvaa poliittista sitoutumista
• Hiilen vähentämisen ja terveystarpeiden väliset ristiriitaiset painopisteet

Investoinnit:

• 103 miljoonaa euroa julkisia investointeja (2019–2025)
• Yhteisrahoitus EU:n elpymisrahastoista, ETS1:stä ja alueellisista talousarvioista 
• 2 kokoaikavastaavaa koordinaatiota osastotasolla
• Organisaatiot vastaavat täytäntöönpanokustannuksista (jotka korvataan avustuksilla ja säästöillä)

Ilmasto- ja ympäristöhyödyt:

• 88 398 hiilidioksiditonnia vuodessa
• 3 643 energiansäästötoimenpidettä toteutettu
• Edistyminen kohti ilmastoneutraaliutta terveydenhuoltoalalla
• Ilmanlaadun parantaminen

Yhteiskunnalliset hyödyt:

Terveyshyödyt, kuten:

• Parannettu lämpöviihtyvyys suojaa haavoittuvia väestöryhmiä lämpöstressiltä
• Parannettu sisäilman laatu vähentää infektioiden leviämistä

Taloudelliset hyödyt:

• 31 miljoonan euron vuotuiset energiansäästöt
• Hoidon laatuun ja muihin kestävyystoimenpiteisiin uudelleen investoidut varat
• Pienemmät toimintakustannukset vahvistavat taloudellista häiriönsietokykyä

Järjestelmän hyödyt:

• Suunnittelua tukeva keskitetty data
• Valmiuksien kehittäminen

2019-2025

On olemassa monenlaisia toimenpiteitä, jotka vaihtelevat aurinkovarjostuksen asentamisesta lämpöpumppujen tarjoamiseen ja rakennuksen vaipan eristämiseen. Käyttöikä liittyy toimenpiteen tyyppiin.

Flemish Department of Care

woordvoerder.zorg@vlaanderen.be

Flemish Energy Company (VEB)

communicatie@veb.be

Ilmanlaadun käsikirja (BE): https://www.vlaanderen.be/publicaties/ventilatie-in-woonzorgcentra-kwaliteitshandboek