Terveydenhuollon hiilestä irtautuminen ja mukauttaminen lämmitykseen Flanderissa

Flanderin 8 000 terveydenhuoltolaitosta – sairaaloista päiväkoteihin ja vanhustenhoitokoteihin – ovat merkittäviä energiankuluttajia. Pelkästään sairaaloiden osuus toimialakohtaisista päästöistä on 55 prosenttia.

Terveysinfrastruktuurin ilmastovaikutukset johtavat korkeisiin energiakustannuksiin, jotka vaikuttavat toimintatalousarvioihin. Nykyistä infrastruktuuria ei ole suunniteltu tai valmisteltu ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pitkiin korkeampiin lämpötiloihin. Tämä aiheuttaa merkittäviä haasteita hoito- ja hyvinvointipalveluille, jotka palvelevat haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä, kuten iäkkäitä aikuisia, kroonisia sairauksia sairastavia potilaita, psykiatrisia potilaita, imeväisiä tai pikkulapsia. Nämä populaatiot ovat alttiimpia lämpölaukaiseville ei-tarttuville taudeille (kuten kuivumiselle ja lämpöhalvaukselle) tai olemassa olevien sairauksien pahenemiselle (esim. munuaissairaudet, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit tai hengityselinsairaudet).  Nuorisohoito ja potilaat yleensä voivat kokea uniongelmia ja lisääntynyttä aggressiota helleaaltojen aikana. Hoitohenkilökuntaan kohdistuu myös ylimääräistä rasitusta, koska työskentely kuumissa olosuhteissa vaikeutuu, kun taas heidän työmääränsä kasvaa usein näiden ajanjaksojen aikana.

Hygieenisen ilmanvaihdon tasapainottaminen energiatehokkuuden kanssa on toinen kriittinen kysymys. Hoitokodit ja sairaalat kuluttavat noin 20 prosenttia energiastaan ilmanvaihtoon. Samalla niiden on pysyttävä vastustuskykyisinä aerosolien välityksellä leviävien tautien tulevia taudinpurkauksia vastaan, kuten covid-19-pandemia on korostanut.

Belgian liittovaltiorakenne tarkoittaa, että terveydenhuollon infrastruktuuri kuuluu alueelliseen toimivaltaan. Flanderin hallitus yhdisti ilmasto- ja terveystavoitteet useilla poliittisilla välineillä:

• Belgian kansallinen ympäristöterveystoimintasuunnitelma (NEHAP)
• Ympäristöterveyttä koskevat ennaltaehkäisevät terveystavoitteet ja Flanderin ilmastoterveyssuunnitelma
• Energia- ja ilmastodirektiivit
• Päästökauppajärjestelmän (ETS1) varat, jotka on kohdennettu erityisesti terveydenhuollon hiilestä irtautumiseen
• EU:n elpymis- ja palautumistukiväline (mukaan lukien Relance- ja Repower-rahastot)
• Ilmanvaihdon tunnustaminen kriittiseksi terveysinfrastruktuuriksi covid-19-pandemian jälkeen

Ohjelma kehitettiin yhdennetyllä lähestymistavalla, jossa yhdistyvät hillitsemis- ja sopeutumistoimet. (”ilmastonmuutoksenhillitseminen, terveydenhuollon häiriönsietokyky ja strateginen infrastruktuurisuunnittelu”)

Ohjelmalla oli kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta:

1. Saavutetaan terveydenhuollon infrastruktuurin ilmastoneutraalius kattavilla energiakatselmuksilla ja kohdennetuilla investoinneilla

2. Parannetaan terveydenhuollon häiriönsietokykyä parantamalla sisäilmaston laatua keskittyen seuraaviin:

• Kesän mukavuus suojaa helleaalloilta
• Ilmanvaihto infektioiden ehkäisyyn ja ilmanlaatuun
• Passiiviset jäähdytysstrategiat

3. Mahdollistaa datalähtöisen suunnittelun keskitetyn alustan kautta, jonka avulla laitokset voivat kehittää monivuotisia sijoitusstrategioita ROI (investointien tuotto) -laskelmien perusteella

Ohjelmassa luotiin integroitu tarkastusjärjestelmä, jossa on useita osatekijöitä:

1. Auditointiohjelma – 2 673 energiakatselmusta saatu päätökseen

• Ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden arviointi
• Puitesopimus konsulttiyritysten kanssa laadun varmistamiseksi
• Flanderin energiayhtiön suorittama laadunvalvonta

2. Kesän mukavuustarkastukset – 112 saatu päätökseen

1. Luonnollisen ilmanvaihdon optimointi
2. Rakennuksen vaipan parantaminen
3. Passiiviset jäähdytysstrategiat

3. Ilmanvaihtotarkastukset – 378 saatu päätökseen

• Käynnistettiin COVID-19:n aikana
• Organisaatioille kehitetty sisäilman laadun ylläpitoa ohjaava käsikirja
• Energiatehokkuuden ja terveysvaatimusten tasapainottamiseksi tarvittavien toimenpiteiden arviointi

4. Digitaalisen infrastruktuurin alusta

• Flanderin energiayhtiön hallinnoima (veb)
• Keskittää kaikki 2 505 rakennuksesta kerätyt tarkastustiedot
• Mahdollistaa energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan tehtäviä investointeja koskevat monivuotiset yleissuunnitelmat
• Mahdollistaa strategioiden mukauttamisen ilmastoennusteiden tai rahoitusolojen muuttuessa
• Ohjaa ROI-simulaatioita sijoituspäätöksiin
• Seuraa todellista vs. ennustettua energiansäästöä
• Seuraa edistymistä kohti puolueettomuutta

5. Taloudellinen tuki

• Ilmaiset energiakatselmukset, kustannusesteen poistaminen
• Toimenpidetuet
• Laskettu sijoitetun pääoman tuotto sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle että taloudellisille säästöille
• Valintaperusteet, joissa asetetaan etusijalle

1. Hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaali
2. Useiden toimenpiteiden niputtaminen yhteen rakennusjaksoon
3. Kustannus-hyötysuhde

Ohjelman malliin sisältyi usean toimijan hallinnointi

• Flanderin hoitolaitos: johtajuus ja rahoituksen kohdentaminen, ohjelman kehittäminen, laadunvalvonta, tukipyyntöjen hallinta ja sidosryhmien välinen koordinointi.
• Flanderin energiayhtiö: ohjelman yhteiskehittäminen, puitesopimuksen ja laadunvalvonnan kehittäminen, data-alustan toiminta ja energiankulutustietojen kerääminen
• Konsultointia koskeva puitesopimus: tarkastusten suorittaminen puitesopimuksen nojalla
• Hoito-organisaatiot: Toimenpiteiden täytäntöönpano
• Sateenvarjo-organisaatiot: hoitoalalle räätälöidyn ohjelman yhteiskehittäminen ja hoito-organisaatioiden tietoisuuden lisääminen

Menestystekijät:

• Ilmasto-, energia- ja terveystavoitteet yhdistävä yhdennetty lähestymistapa
• Energiakatselmuksiin liittyvien kustannusten poistaminen
• Datavetoiset päätökset: alusta, joka mahdollistaa näyttöön perustuvan investointisuunnittelun
• Puitesopimukset: hallinnollisen taakan keventäminen

Rajoittavat tekijät:

• Täytäntöönpanoaikataulu edellyttää jatkuvaa poliittista sitoutumista
• Hiilen vähentämisen ja terveystarpeiden välinen ristiriita

Investoinnit:

• 103 miljoonan euron julkiset investoinnit (2019–2025)
• Yhteisrahoitus EU:n elpymisrahastoista, ETS1:stä ja alueellisista talousarvioista 
• 2 Kokoaikavastaavien koordinointi osastotasolla
• Järjestöt vastaavat täytäntöönpanokustannuksista (jotka korvataan avustuksilla ja säästöillä)

Ilmasto- ja ympäristöhyödyt:

• 88 398 hiilidioksiditonnia vuodessa
• 3 643 energiansäästötoimenpidettä toteutettu
• Edistyminen kohti ilmastoneutraaliutta terveydenhuoltoalalla
• Ilmanlaadun parantaminen

Yhteiskunnalliset hyödyt:

Terveyshyödyt, kuten:

• Parannettu lämpöviihtyvyys suojaa haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä lämpöstressiltä
• Parannettu sisäilman laatu vähentää infektioiden leviämistä

Taloudelliset hyödyt:

• 31 miljoonan euron vuotuiset energiansäästöt
• Varoja investoidaan uudelleen hoidon laatuun ja muihin kestävyystoimenpiteisiin
• Pienemmät toimintakustannukset vahvistavat taloudellista häiriönsietokykyä

Järjestelmän edut:

• Keskitettyä dataa suunnittelun tueksi
• Valmiuksien kehittäminen

2019-2025

Toimenpiteitä on monenlaisia auringonsuojauksen asentamisesta lämpöpumppujen toimittamiseen ja rakennuksen vaipan eristämiseen. Elinkaari liittyy toimenpiteen tyyppiin.

Flemish Department of Care

Hannah Bohez

hannah.bohez@vlaanderen.be

Flemish Energy Company (VEB)

An Brouns

an.brouns@veb.be

Ilmanlaadun käsikirja (BE): https://www.vlaanderen.be/publicaties/ventilatie-in-woonzorgcentra-kwaliteitshandboek