Pienten maaseutukuntien voimaannuttaminen monitasoisen hallinnon avulla sopeutumista varten Nordrhein-Westfalenissa Saksassa

Ilmastonmuutos on tapahtumassa ja sen vaikutukset ovat jo nähtävissä. Äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheys ja voimakkuus ovat lisääntyneet myös Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa (NRW) (Tholen et al., 2022):

•  Äärimmäiset lämpöaallot rikkoivat lämpötilaennätyksiä useita kertoja viime vuosina. Saksassa mitattu korkein lämpötila (41,2 astetta) kirjattiin NRW: ssä kesällä 2019. 20 korkeimmasta vuotuisesta keskilämpötilasta 14 on mitattu viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (juomavesidirektiivi 2019; LANUV 2022a).
• Viime vuosina paikalliset rankkasateet ovat aiheuttaneet tulvia kaikkialla Luoteis-Venäjällä. Samaan aikaan sademäärät muuttuvat vuoden aikana. Vaikka kesät kuivettuvat, keskimääräinen sademäärä talvella kasvaa (LANUV 2022b).
• Maailmanlaajuisen ja paikallisen lämpötilan nousun sekä muuttuneen sadejärjestelmän vuoksi myös kuivuuskausien ja kuivien kausien määrä ja voimakkuus Luoteis-Ruotsissa on lisääntynyt. Viime vuodet olivat tähän mennessä kuivimpien joukossa (LANUV 2022c).

Koska kaikkien näiden ilmiöiden odotetaan voimistuvan tulevaisuudessa, yhteiskunnalle odotetaan aiheutuvan useita kielteisiä vaikutuksia. Helleaallot aiheuttavat terveysongelmia ihmisille, luonnonvaraisille eläimille ja karjalle, ja äärimmäinen kuivuus on jo aiemmin johtanut satovahinkoihin ja metsien laajamittaiseen häviämiseen. Rankkasateiden vaarat kävivät viimeksi ilmi Länsi-Saksan katastrofaalisista tulvista vuonna 2021. Helleaallot, kuivuus ja tulvat vaikuttavat tiheään asuttujen kaupunkien ja alueiden lisäksi myös maaseutualueisiin, mikä edellyttää aktiivista ja kiireellistä sopeutumista. Maaseutualueiden pienempien kaupunkien julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on kuitenkin edessään erilaisia haasteita, jotka voivat haitata sopeutumista. Tämä koskee myös kehittyvien alueiden hankkeeseen osallistuvien alueiden kuntia:

• Ilmastonmuutoksen jatkumista ja sen suoria ja epäsuoria seurauksia on vaikea ennustaa. Sopeutumistoimet on siksi aina toteutettava tietyn epävarmuuden vallitessa.
• Erityisesti maaseutualueiden pienemmillä kaupungeilla ja kunnilla ei useinkaan ole riittävästi henkilöstöä tai taloudellisia valmiuksia. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyy kuitenkin usein vastaavia resurssitarpeita. Lisäksi maaseutualueiden pienempien kaupunkien ja kuntien on vastattava lisähaasteisiin: meneillään olevat demografiset ja taloudelliset rakenteelliset muutokset (väestön ikääntyminen, työpaikkojen menetykset) sekä liikkuvuuden, terveydenhuollon tai palvelujen rajallinen saatavuus, joita ilmaston muuttuminen pahentaa entisestään.
• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on haaste koko yhteiskunnalle, ja se edellyttää kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden yhteistyötä kuntien ja aihealueiden rajojen yli. Monissa tapauksissa tämä ei kuitenkaan vastaa vakiintuneita työ- ja koordinointimuotoja erityisesti julkishallinnossa vaan myös sen ulkopuolella.
• Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumista tapahtuu (parhaassa tapauksessa) kaikilla alue- ja hallintotasoilla. liittovaltiotasolta yksittäisiin osavaltioihin, piirihallintotasolle, kuntien tasolle, yksittäisten yksityishenkilöiden tai yritysten toimintaan. Yhtäältä tämä edellyttää yksittäisten tavoitteiden, strategioiden ja toimenpiteiden koordinointia. Se edellyttää myös tehtävien ja vastuiden jakamista siten, että toimenpiteet voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti. Yleisesti ottaen haasteena on sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutuminen monimutkaisiin nykyisiin monitasoisiin hallintojärjestelmiin.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi NRW oli ensimmäinen liittovaltio Saksassa, joka sääti oman ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan lakinsa edistääkseen aktiivista sopeutumista ilmastonmuutokseen. Liittovaltion tiedot osoittavat kuitenkin, että tähän mennessä vain 22 prosenttia kunnista ja 45 prosenttia piirikunnista on kehittänyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen käsitteen (LANUV,2022d).

Neljän vuoden aikana LIFE-hankkeella Kehittyvät alueet, jota johti TU Dortmundin yliopiston sosiaalitutkimuskeskus (sfs), tuettiin seitsemää NRW:n osavaltion piirikuntaa niiden pyrkiessä aktiivisesti sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Hankkeen tavoitteita olivat muun muassa seuraavat:

• Parannetaan osallistuvien alueiden kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
• ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttäminen ja valtavirtaistaminen kunnallisiin ja alueellisiin suunnitteluprosesseihin ja
• tuetaan alueellisia toimijoita tarvittavan osaamisen hankkimisessa, jotta ne voivat itsenäisesti jatkaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia hankkeen elinkaaren jälkeen.

Hankkeen pääkomponentti oli integroitujen yhteistyöhön perustuvien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien prosessien toteuttaminen seitsemällä NRW:hen osallistuvalla alueella Evolving Roadmapping -menetelmän mukaisesti.

Tehokas ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää tieteidenvälisyyden, yhteistyön, koordinoinnin ja yhdentymisen puitteita. Kehittyvä etenemissuunnitelma vastaa tähän kotouttamistarpeeseen ja tarjoaa käytännön toimintakehyksen sopeutumisprosessin vaiheille (analyysi, suunnittelu, täytäntöönpano ja arviointi).

Kehittyvän tiekartoituksen menetelmä

Kehittyvän etenemissuunnitelman menetelmä koostuu seuraavista kuudesta vaiheesta, joilla lähestytään ilmastonmuutokseen sopeutumisen monimutkaista ja pitkän aikavälin tehtävää. Tarkempi kuvaus löytyy Kehittyvät alueet -hankeohjeesta

• Vaihe 1: puitteiden asettaminen ja tavoitteiden määritteleminen prosessia koskevaksi sitoumukseksi;
• Vaihe 2: Nykytilanteen analyysi, mukaan lukien yksityiskohtainen analyysi asiaankuuluvista toimijoista, erityisistä alueellisista puite-olosuhteista sekä odotetuista ilmastollisista, alueellisista ja sosiaalisista muutoksista  
• Vaihe 3: Kehitetään yhteinen näkemys toivottavasta tulevaisuudesta ja yksilöidään alueelliset toimintatarpeet.
• Vaihe 4:  Yleisten strategioiden kehittäminen ja toimenpideluettelon laatiminen toimintatarpeiden kartoittamiseksi. Työ jaettiin eri ”monialaisille temaattisille aloille”, jotta voitiin soveltaa monialaista lähestymistapaa. Esimerkiksi aihealueeseen ”ilmastonmuutoksen alainen maisema” kuuluvat maa- ja metsätalouden, luonnonsuojelun ja virkistyksen alat;
• Vaihe 5: Laaditaan etenemissuunnitelma sovittuna, käytännöllisenä ja joustavana työasiakirjana, jota kaikki paikalliset/alueelliset toimijat voivat tulevaisuudessa käyttää ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
• Vaihe 6: Täytäntöönpanon arvioinnin seuranta ja tulevaisuuteen suuntautuvan kehitysprosessin mahdollistaminen.

Kehittyvän etenemissuunnitelman käytännön soveltaminen

Etenemissuunnitelmaa sovellettiin alueilla järjestämällä työpajoja noin puolentoista vuoden ajan.

Sidosryhmäanalyysin perusteella kullekin alueelle yksilöitiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta tärkeimmät toimijat, instituutiot ja organisaatiot, jotka kutsuttiin työpajoihin. Hankkeessa oli aktiivisesti mukana yhteensä yli 600 henkilöä (noin 90 henkilöä aluetta kohti).

Kehittyvän tiekartan tuotteet ja vaikutukset

Kullakin alueella laadittiin yksilöllinen integroitu ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva etenemissuunnitelma, joka sisältää seuraavat:

• ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva visio, ohjaavat periaatteet tai tavoitteet,
• yleiskatsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista havainnollistaen ilmastovaikutusten ja alueellisten tai sosiaalisten herkkyyksien vuorovaikutusta. TU Dortmundin aluesuunnitteluosasto (Institut für Raumplanung der Universität Dortmund IRPUD) toimitti yksityiskohtaisen aluekohtaisen ilmastovaikutusten analyysin, joka perustui julkisesti saatavilla oleviin LANUV:n tietoihin.
• yhteistyössä kehitetyt toimenpiteet, mukaan lukien menettelyvaiheet, vastuualueet ja tiedot mahdollisista tekijöistä ja esteistä,
• tiedot vaikutusten arvioinnista ja seurannasta
• lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan sopeutua aktiivisesti ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Esimerkki tiekartasta yhdelle alueelle on saatavilla täältä.

Hankerahastot mahdollistivat sen, että piirikunnat pystyivät perustamaan henkilöstön toimen ilmastonmuutokseen sopeutumisen koordinointia koskevan hankkeen ajaksi (ns. alueellinen hankkeen toteuttaja). Hankkeiden toteuttajien tehtävät sijoittuvat pääasiassa piirien hallintoon, lähinnä ympäristösuunnittelun tai ilmastonsuojelun aloille. Hankkeiden toteuttajat olivat osa prosessiin liittyvää uutta henkilöstörakennetta, joka on mukautettu erilaisiin alueellisiin hallintokehyksiin.

Lisäksi ydintiimiin koottiin alueellisia asiantuntijoita kaikilta seitsemältä piirikunnalta. Ydintiimin tehtävänä oli tukea prosessia ja moninkertaistaa tulokset omilla osaamisalueillaan tai työtehtävissään. Tiedottaakseen suurelle yleisölle prosessien kulusta ja sisällöstä liittovaltion yleisradioyhtiön ZDF Digitalin media-asiantuntijat kouluttivat alueelliset promoottorit erilaisten sosiaalisen median alustojen käyttöön ja videoiden luomiseen. Eri aihealueilla kerättiin runsaasti vihreitä, harmaita ja pehmeitä sopeutumistoimia, joista keskusteltiin alueellisissa prosesseissa ja jotka mukautettiin alueen sosioekonomisiin ja ilmastonmuutokseen liittyviin olosuhteisiin. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat: suuren yleisön ja päättäjien tietoisuuden lisääminen, rakenteellisten ja teknisten toimenpiteiden toteuttaminen, mukautettu suunnittelu/rakentaminen/maankäyttö sekä rahoitustuki/rahoitusohjelmat.

NRW:n luonnonsuojelu-, ympäristö- ja kuluttajansuojavirasto (LANUV)on laatinut Nordrhein-Westfalenin interaktiivisessa ilmastoatlaksessa (Klimaatlas) yksityiskohtaisen ajantasaisen aluekatsauksen sopeutumiskäsitteiden laajuudesta kunta- ja piiritasolla. Karttoja päivitetään säännöllisesti, ja niissä kuvataan edistymistä ja otetaan huomioon myös kehittyviä alueita koskevan hankkeen mahdolliset tulevat vaikutukset.

Kehittyvän tiekartoituksen keskeisenä ajatuksena on yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyö ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden kehittämiseksi yhdessä. Toimenpiteet eivät ole pelkästään ulkopuolisten neuvonantajien ehdottamia, vaan alueellisten toimijoiden yhdessä kehittämiä. Tämä alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa ottaa asianomaiset henkilöt suoraan mukaan strategioiden ja toimenpiteiden laatimiseen. Tällä lähestymistavalla varmistetaan, että yleisiä toimenpiteitä voidaan mukauttaa tarkasti alueellisiin tarpeisiin ja hallintokehyksiin. Se lisää myös omistajuutta ja toteuttamismahdollisuuksia, sillä mukana olevat toimijat ovat pöydässä alusta alkaen. Tämä lähestymistapa edellyttää kuitenkin asianmukaista ja varhaista sidosryhmien kartoittamista. Työpajoissa painotettiin erityisesti yhteistyötä "silmän tasolla". Kaikista mielipiteistä ja ideoista keskusteltiin avoimesti riippumatta osallistujien yhteiskunnallisesta asemasta. Koska suuri osa alueellisista prosesseista tapahtui covid-19-pandemian aikana, lähes kaikki tapahtumat järjestettiin verkossa. Osallistujat arvioivat näitä muotoja enimmäkseen myönteisesti.

Prosessien organisoinnista ja moderoinnista vastasivat TU Dortmundin yliopiston sosiaalitutkimuskeskus ja Saksan kaupunkiasioiden instituutti (Deutsches Institut für Urbanistik, difu), ja niihin liittyi erilaisia tukipalveluja, joita tarjosivat hankekumppanit, kuten (kansallinen) Saksan sääpalvelu tietoisuuden lisäämiseksi ja Prognos AG hankkeen edistymisen seuraamiseksi.

Etenemissuunnitelman käytännön toteutukseen osallistui sidosryhmiä eri alakohtaisilta työaloilta sekä eri päätöksentekoelimiltä ja hallintotasoilta. Niitä olivat muun muassa seuraavat:

• aluehallinnot (mukaan lukien esimerkiksi aluekehityksestä, vesihuollosta, pelastuspalvelusta tai luonnonsuojelusta vastaavat osastot),
• kaupungit ja kunnat (mukaan lukien esimerkiksi kaupunki- ja aluesuunnittelusta, yritystoiminnan kehittämisestä tai matkailusta vastaavat osastot),
• alue- ja kuntapolitiikka,
• erilaiset voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja elinkeinoelämän järjestöt,
• erilaiset yritykset,
• tutkimus- ja koulutuslaitokset,
• maa- ja metsätalouden sekä luonnonsuojelun julkiset ja yksityiset toimijat.

Yhteistoiminnallisten ja monialaisten ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien prosessien toteuttaminen tarjoaa paljon etuja, mutta siihen liittyy myös jonkin verran aikaa ja vaivaa. Hankkeen aikana tunnistettiin useita mahdollisia tekijöitä ja esteitä.

Esteet

• Integroidun mutta myös yksityiskohtaisen ilmastonmuutokseen sopeutumisen konseptin kehittäminen yhdessä oli aikaa vievää ja vaati osallistujilta aikaa. Koska tällaiset prosessit kuitenkin riippuvat suuresti eri toimijoiden tietämyksestä ja osallistumisesta, oli ratkaisevan tärkeää pitää osallistujien motivaatio korkeana. Tämä ei ollut aina mahdollista, mutta sitä voitaisiin tukea henkilökohtaisella lähestymistavalla, jossa keskitytään korostamaan osallistumisen yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia hyötyjä.
• Osallistujien mukaan verkkokokousten ja yhteisten työskentelyalustojen kautta tehtävässä yhteistyössä oli joitakin haittoja, kuten henkilökohtaisen vaihdon menettäminen. Monien osallistujien mukaan näitä haittoja tasoittivat kuitenkin edut, kuten ajansäästöt, jotka johtuivat matkustusponnistelujen lopettamisesta tai mahdollisuudesta kommentoida välivaiheen tuloksia kahden työpajan välillä yhteistyöpohjaisten verkkoalustojen kautta. Verkkoformaatteja toteutettaessa otettiin huomioon osallistujien erilaiset taidot ja saavutettavuus tehtiin mahdollisimman helpoksi.
• Erilaiset tavoitteet, mielipiteet ja ideat voivat johtaa konflikteihin, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tämän välttämiseksi alueelliset prosessit aloitettiin yhteisten tavoitteiden määrittelyllä. Prosessin aikana keskusteltiin aina erilaisista näkemyksistä yhteisen ratkaisun löytämiseksi.
• Kaikkia asiaankuuluvia osallistujia ei aina voitu rekrytoida prosessiin, mikä johti toisinaan tietämyksessä oleviin aukkoihin, jotka estivät konkreettisemmat keskustelut esimerkiksi toimenpiteiden täytäntöönpanosta. Tätä kompensoi asiaankuuluvien toimijoiden kohdennettu osallistuminen työpajojen rinnalla.
• Joillakin osallistujilla ja aiheilla, kuten maatalousyrityksillä, joita hallitsee pääasiassa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP), oli rajalliset mahdollisuudet toimia alueellisella/paikallisella tasolla. Nämä toimijat eivät nähneet vaihtoehtoja sisällyttää päätöksiään alueelliseen tai kunnalliseen etenemissuunnitelmaan. Näistä erityistarpeista tiedottaminen liittovaltio-, liittovaltio- ja EU-tasolle olisi olennaisen tärkeää, jotta voidaan vastata näiden alojen alueellisiin ja paikallisiin sopeutumistarpeisiin.

Menestystekijät

• Olemassa olevat verkostot (esimerkiksi kestävän kehityksen verkostot) ja sopeutumistoimet olivat suuri voimavara. Prosessin sitominen vakiintuneisiin hallintorakenteisiin ja hankkeisiin varmisti johdonmukaisuuden ja mahdollisti myös olemassa olevan taitotiedon parhaan mahdollisen hyödyntämisen.
• Koska yhteistyöprosessit ovat vahvasti riippuvaisia eri toimijoiden aktiivisesta osallistumisesta, korkea motivaatiotaso on erittäin arvokas. Tämä koskee erityisesti henkilöitä, joilla on asiaankuuluvia tehtäviä, vastuita tai henkilökohtaisia verkostoja. Näihin mahdollisiin tiedon moninkertaistajiin puututtiin aktiivisesti (esim. lähestymällä heitä henkilökohtaisesti) ja ne pidettiin mahdollisimman tiiviisti mukana sopeutumisprosessissa.
• Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kasvava merkitys politiikassa ja yhteiskunnassa oli merkittävä tekijä. Ilmastonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kiinnitetään viime vuosina yhä enemmän huomiota. Esimerkiksi Saksan länsiosan tulvakatastrofi kesällä 2021 nosti rankkasateiden ehkäisemisen erityisen tärkeäksi aiheeksi näissä alueellisissa prosesseissa. Tällaisia tapahtumia voidaan käyttää olemassa olevien rakenteiden ja prosessien kriittiseen tarkasteluun ja tietoisuuden lisäämiseen eri ryhmien keskuudessa (ilman, että niistä tulee hälyttäviä).
• Työpajojen suunnittelu ja toteutus "silmän tasolla" eli siten, että kaikki osallistujat voivat työskennellä yhdessä samalla tasolla, lisäsi motivaatiota ja keskeytti (ainakin tilapäisesti) olemassa olevat konfliktit.
• Jotta taattaisiin niiden itsenäinen ja jatkuva käyttö hankkeen ulkopuolella, kullekin alueelle suunniteltiin mahdollisimman käytännöllinen ja helposti saatavilla oleva ilmastovaikutusanalyysi ja käytännön seurantajärjestelmä. Nämä palvelut kehitettiin tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
• Myös poliittisella tuella oli tärkeä rooli kehittyviä alueita koskevan hankkeen käynnistämissä sopeutumisprosesseissa. Nordrhein-Westfalenin piirikunnat, jotka ovat Nordrhein-Westfalenin piirikuntien korkein poliittinen taso, hyväksyivät virallisesti etenemissuunnitelmat. Hanke on saanut huomiota myös liittovaltion politiikassa ja liittovaltion hallituksen tukea tarjoamalla hankerahoitusta ja varmistamalla tieteellisen yhteistyön ympäristöviraston (LANUV) ja muiden asiaankuuluvien NRW:n osavaltion toimijoiden kanssa (esimerkiksi julkinen rahoitus liittovaltion pankki, NRW.BANK).

Hankkeen aikana saatu tietämys välitettiin myös muille Saksan alueille sekä muille Euroopan alueille ja toimijoille pääasiassa jakamalla raportteja ja järjestämällä erilaisia tapahtumia ja osallistumalla kansainvälisiin konferensseihin. Muiden hallintopiirien konsulteille ja työntekijöille järjestettiin koulutusta, jotta he olisivat tietoisia kehittyvän alueen hankkeen etenemissuunnitelmasta ja soveltaisivat sitä omalla vastuualueellaan. Näitä kursseja järjestivät yhdessä TU Dortmundin yliopiston sosiaalinen tutkimuskeskus, difu ja liittovaltion tasolla toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, huolto- ja jätehuoltoalan koulutuskeskus (Bildungszentrum für die Ver- und Entsorgungswirtschaft gGmbH, BEW).

Yhdessä Alankomaiden Länsi-Overijsselin/Ijssel Vechtdeltan alueen ja Enscheden Twenten yliopiston sidosryhmien kanssa keskustelukierroksilla keskusteltiin eri lähestymistapojen yhtäläisyyksistä ja eroista, jotta voitiin antaa sopivia poliittisia suosituksia.

Kustannukset

Koska hankkeessa keskityttiin pikemminkin yhteistyöhön perustuvaan kehittämiseen kuin konkreettisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon, hankkeen osien täytäntöönpanoon käytettiin hankkeen taloudellisia resursseja (kokonaisbudjetti 2,9 miljoonaa euroa), jotka olivat peräisin EU:n Life-ohjelmasta ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiosta. Alueiden oli maksettava kukin 1 000 euroa voidakseen osallistua Life-hankkeeseen.

Lisäksi lähes kaikilla alueilla osoitettiin omia varoja ilmastonmuutokseen sopeutumisen ”edistäjien” uusien, alun perin hankkeesta rahoitettujen virkojen perustamiseen ja ylläpitämiseen.

Toimijoiden, jotka ovat kiinnostuneita sopeutumisprosessin toteuttamisesta kehittyvän etenemissuunnitelman menetelmän mukaisesti, olisi odotettava kustannuksia koordinointiyksikön perustamisesta, laajan vuoropuheluprosessin toteuttamisesta, ilmastovaikutusanalyysin laatimisesta sekä mahdollisesta muusta ulkopuolisesta asiantuntemuksesta ja palveluista (esim. hankkeiden seurannasta). Hankkeessa nämä kustannukset katettiin suurelta osin osallistuvien alueiden osalta.

Hyödyt

Kaupungit ja kunnat voisivat hyötyä monin tavoin kehittyvän etenemissuunnitelman menetelmän käyttöönotosta ja täytäntöönpanosta.

Kehittyvät alueet -hankkeen integroitujen, yhteistyöhön perustuvien ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien prosessien täytäntöönpanon ansiosta seitsemän osallistuvaa aluetta pystyivät aktiivisesti puuttumaan ilmastonmuutoksen seurauksiin. Lisäksi alueelliset toimijat voisivat hyötyä hankkeen tarjoamista asiaankuuluvista tukipalveluista. Yksityiskohtaisen aluekohtaisen ilmastovaikutusanalyysin avulla alueelliset toimijat pystyivät ymmärtämään ilmastonmuutoksen konkreettisia vaikutuksia ja tunnistamaan ne alueet ja toimialat, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. Käytäntölähtöisen seurannan käsite tarjoaa helppokäyttöisen lähestymistavan toimenpiteen vaikutusten arviointiin ennen sen täytäntöönpanoa. Tätä varten on kehitetty toimintalogiikan mukaisia vaikutusketjuja, jotka kuvaavat toimenpiteen myönteisiä (ja kielteisiä) vaikutuksia. Ne liittyivät indikaattoreihin, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida etenemissuunnitelmassa lueteltuja toimenpiteitä.

Nämä palvelut ja vakiintunut verkosto mahdollistivat sen, että alueelliset toimijat pystyivät integroimaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan aiheen päivittäiseen työhönsä ja jatkamaan itsenäisesti aloitettuja toimia. Tämä valmiuksien kehittäminen on kehittyvän etenemissuunnitelman menetelmän perustavoite. Monissa kaupunginosissa prosessin aikana luotua toimijaverkostoa tullaan todennäköisesti hyödyntämään myös hankkeen ulkopuolella, sillä luotujen verkostojen jatkolle on ollut kysyntää kaikkien kaupunginosien osallistujien taholta. Joillakin alueilla, esimerkiksi Minden-Lübbeckessä, hankeverkosto siirrettiin äskettäin perustettuun ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevään työryhmään, joka kokoontuu säännöllisesti. Uuden hankkeen käytöstä saatujen myönteisten tulosten ja kokemusten vuoksi piirikunnat perustivat hankkeen päättymisen jälkeen pysyvästi kuusi seitsemästä hankerahoitteisesta henkilöstöstä koordinoimaan ilmastonmuutokseen sopeutumista (nk. alueellinen hankkeen toteuttaja).

Lisäksi alueellisten sidosryhmien hyväksymän yhdennetyn suunnitteluasiakirjan laatiminen muodostaa perustan alueiden tulevalle ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Kaiken kaikkiaan prosesseilla pystyttiin suoraan vastaamaan joihinkin ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviin keskeisiin haasteisiin. Ilmastovaikutusten analyysi vähensi epävarmuutta nykyisistä ja odotetuista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ja vuoropuheluprosessit mahdollistivat asiaankuuluvien toimijoiden yhteistyön yli temaattisten ja hallinnollisten rajojen. Tältä pohjalta tulevia ilmastonmuutokseen sopeutumistoimia voidaan koordinoida tai yhdistää tiiviimmin ja resursseja voidaan käyttää kohdennetummin.

Kehittyvän etenemissuunnitelman integroiva ja yhteistyöhön perustuva lähestymistapa mahdollisti eri aiheiden käsittelemisen yhdessä ja siten mahdollisten konfliktien mutta myös synergioiden huomioon ottamisen prosessin alusta alkaen.

Kehittyvät alueet -hanke tarjosi perustan aktiiviselle integroidulle ja yhteistoiminnalliselle sopeutumiselle ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja edisti siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan EU:n strategian tavoitteita. Samalla siinä käsiteltiin Saksan (kansallisen) ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian (DAS) (BMUV 2020) ja Nordrhein-Westfalenin osavaltion (MKULNV2015)painopisteitä. Saksan ensimmäisessä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa laissa vuodelta 2021 Nordrhein-Westfalenin osavaltio määritteli ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tavoitteensa. Siinä todetaan seuraavaa: ”Vastuullisten viranomaisten on rajoitettava ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia kehittämällä ja panemalla täytäntöön kullekin toiminta-alalle ominaisia ja kullekin alueelle räätälöityjä sopeutumistoimenpiteitä” (Klimaanpassungsgesetz NRW, 3 §:n 1 momentti, oma käännös, NRW 2021). Laissa korostetaan viranomaisten roolia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden aktiivisessa toteuttamisessa ja velvoitetaan ne ottamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat huolenaiheet huomioon tehtäviään hoitaessaan.  Tukemalla tätä Life-hanketta Nordrhein-Westfalenin osavaltion hallitus aikoi tarjota Nordrhein-Westfalenin kunnille ja alueille todistetun käytännön lähestymistavan ja inspiraation sopeutumislain täytäntöönpanoon.

Kehittyvät alueet -hankkeen kesto oli 2019–2023.

Alueelliset prosessit kestivät kukin noin puolitoista vuotta, mukaan lukien valmistelu, vuoropuhelu ja työvaihe sekä poliittinen päätöksenteko.

Hankkeen tulosten odotetaan luovan pitkän aikavälin tai pysyviä muutoksia piirien hallintokehyksiin perustamalla uusia erityisiä henkilöstöpaikkoja ja käynnistämällä verkostorakenteita ja osallistumisprosesseja. Sen odotetaan mahdollistavan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden toteuttamisen pitkällä aikavälillä.

Ministry of the Environment, Nature and Transport of the State of North Rhine-Westphalia

Dr.-Ing. Kathrin Prenger-Berninghoff

Referat VIII B 2 Anpassung an den Klimawandel,

Koordinierung Klimaschutz

Ministerium für Umwelt, Naturschutz und Verkehr des Landes NRW

E-Mail:  kathrin.prenger-berninghoff@munv.nrw.de

Interactive Climate Atlas (Klimaatlas NRW)

Landesamt für Natur, Umwelt und Verbraucherschutz Nordrhein-Westfalen (LANUV)

Fachbereich 37: Klimaschutz, Klimawandel Koordinierungsstelle

Email: klimaatlas@lanuv.nrw.de 

Direct information on the implementation of the Evolving roadmapping approach

Jürgen Schultze

Social Research Centre (sfs)

TU Dortmund University/ Department of Social Sciences (sfs)

Email: juergen.schultze@tu-dortmund.de 

Kehittyvä etenemissuunnitelmaopas

Evolving Regions Layman -raportti

Minden-Lübbecken ilmastokestävä alue