Sidosryhmien käyttäytymisen muuttamista koskevat tiedotuskampanjat

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien yksilöiden, yritysten, teollisuuden,hallitusten ja muiden toimijoiden yhteisiä toimia. Tiedotuskampanjat ovat usein tehokkaampia, jos asiaankuuluvat sidosryhmät tai ympäristöalan kansalaisjärjestöt osallistuvat strategian kehittämiseen ja sen ulkopuoliseen rooliin. He tuntevat usein asiakkaansa paremmin ja tuntevat parhaan tavan kommunikoida heidän kanssaan. Niiden mukaan ottaminen lisää usein myös kampanjanuskottavuutta ja tarjoaa mahdollisuudenvipuvaikutukseen.

Sidosryhmät (myös kansalaiset) eivät aina ole tietoisia ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumismahdollisuuksista eivätkä toimenpiteiden kustannuksista ja tehokkuudesta. Tiedotuskampanjalla voidaan ratkaista nämä ongelmat. Keskeisiä kohtia niiden onnistumiselle ovat: 

• kohdeyleisön asettamisen painopisteitä on arvioitava ymmärtämällä, kuka on heikoimmassa asemassa ja kuka todennäköisimmin hyötyy; 
• kohderyhmän huomion saamiseksi on käytettävä selkeitä viestejä; 
• viestien olisi oltava pakottavia perusteluja henkilökohtaiselle motivaatiolle; 
• viestit olisi välitettävä kielellä, jota yleisö ymmärtää; 

• viestissä olisi keskityttävä siihen, mitä voidaan saavuttaa tai mitä voidaan menettää, jos sopeutuminen tapahtuu (tai ei tapahdu); 
• viestien olisi oltava hyvin täsmällisiä siitä, mitä kyseinen henkilö voi tehdä kyseisen erityisriskin vähentämiseksi; 
• viestien omistajuuden ja vastuuvelvollisuuden olisi säilyttävä kaikilla tasoilla; 
• viestintästrategia olisi räätälöitävä kohdeyleisölle (esimerkiksi nuorille internetin kautta); 
• kampanjamalli ja viestintätavat olisi valittava huolellisesti, jotta viesti pysyy tuoreena ja mielenkiintoisena. 

Toisaalta merkittävä rajoittava tekijä on riski siitä, että käsitys ilmastonmuutoksesta on rajallinen (ongelmaa voidaan pitää etäisenä eikä todellisena), mikä voi heikentää sidosryhmien osallistumista ja kampanjan tehokkuutta. Kampanjan tehokkuuteen voivat vaikuttaa myös riski siitä, että poliittista asialistaa ei oteta riittävästi huomioon, sekä voimattomuuden tunne sen mukaan, miten paljon paikallista, alueellista tai kansallista toimintaa ilmastonmuutoskysymyksissä on. 

Tietoisuuden lisääminen on monimutkainen tehtävä, jonka tuloksiaon vaikea ennustaa. Vaikka tiedotuskampanjoiden tehokkuutta on hyvin vaikeamitata, koska tulosindikaattoreita on vähän,arvokkaiden tietojenkeräämiseen käytetään yleensä laadullisia ja määrällisiä kyselytutkimuksia. Kampanjakustannuksiin sisältyvät kampanjamateriaalin tuotantoon ja lähettämiseen sekä osallistavien toimien suunnitteluun ja toteutukseenliittyvät kustannukset. Kustannuksia on punnittava suhteessaniiden ihmisten määrään, jotka kampanjalla halutaan tavoittaa, ja tapaan,jollasisältöä levitetään d (työkustannukset henkilöä kohti). 

Euroopan komissiohyväksyi 24. helmikuuta 2021uuden EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tietoisuuden lisäämistä ja sopeutumisen valtavirtaistamista pidetään tärkeänä osanatätästrategiaa: ”Tarjoamalla ratkaisuja, jotka auttavat vastaamaan kasvavaan tietoisuuteen ilmastovaikutuksista, se auttaa suuria yrityksiä, pk-yrityksiä, paikallishallintoja, työmarkkinaosapuolia ja suurta yleisöä. Se auttaa myös korjaamaan väärinkäsitystä, jonka mukaan sopeutuminen on vain kustannus – se on investointi”. 

Tiedotuskampanjoidentoteuttamisaikataulun määrittäminenon ratkaisevan tärkeää, koska on harkittava yksityiskohtaisestiuseiden sidosryhmien osallistumista ja useiden tiedotustapahtumien järjestämistä. Täytäntöönpanoaika on yleensä 1–5vuotta. Tätä aikaväliä tarvitaan vankan perustanluomiseksitiedotusstrategioille ja -toimille. 

Tiedotuskampanjan kestoaikavaihtelee kampanjan laajuuden mukaan. Koska niiden nimenomaisena tarkoituksena on saada aikaan syvällisiä muutoksia yhteiskunnassa ja saada aikaanuutta kestävääkäyttäytymistä, niiden panoksen on tarkoitus kestää paljon pidempään kuin niiden täytäntöönpanoaika.