Itävallan lämpösuojaussuunnitelman toiminta

Helleaaltoja esiintyy Itävallassa toistuvasti. Ilmastonmuutoksen vuoksi on odotettavissa pidempiä ja tiheämpiä helleaaltoja. Lämpöaallot määritellään pysyvinä päivä- ja yölämpötiloina, jotka ylittävät tietyt rajat ja vaikuttavat kielteisesti yksilöiden ja riskiryhmien terveyteen.

Viime vuosikymmeninä on mitattu uusia ennätyksellisiä korkeita lämpötiloja Itävallan alavilla alueilla. Yöaikaiset vähimmäislämpötilat ovat nousseet yli 20 °C, erityisesti kuumien jaksojen aikana. Tämä johtaa lämpöfyysisen taakan lisääntymiseen kuumina päivinä ja helleaaltojen aikana sekä kuolleisuuden lisääntymiseen helleaaltojen aikana erityisesti korkean riskin ryhmissä (esim. vanhukset, lapset ja kroonisesti sairaat). Myös mahdollinen suorituskyvyn heikkeneminen kuumina päivinä ja helleaaltojen aikana annetaan.

Itävallan lämpösuojasuunnitelman päätavoitteena on vähentää lämpöstressiä ja ehkäistä ilmastonmuutokseen liittyviä kielteisiä terveysvaikutuksia väestössä erityisesti lämpöalttiilla alueilla (esimerkiksi kaupunkialueilla, joihin lämpösaarekevaikutus vaikuttaa). Ilmastonmuutoksen lisäksi on odotettavissa laajoja väestörakenteen muutoksia itävaltalaisessa yhteiskunnassa. Väestön koon, ikäjakauman, yhden hengen kotitalouksien määrän tai muiden demografisten ominaisuuksien muutokset vaikuttavat ympäristön käsittelyyn mutta myös erityistarpeisiin (esim. lämpöherkkyys kasvaa iän myötä). Suunnitelman tarkoituksena on lisätä tietoisuutta pitkittyneiden helleaaltojen aiheuttamista terveysongelmista. Käytännön vinkit ja opas viranomaisille ja laitoksille auttavat ehkäisemään kuumuuden aiheuttamia sairauksia ja kuolemaan johtavia uhreja.

Erityistä huomiota kiinnitetään kroonisesti sairaisiin, huonossa terveydentilassa oleviin ihmisiin, lapsiin, vanhuksiin ja ihmisiin, jotka asuvat alueilla, jotka ovat yhä alttiimpia helleaalloille. Suunnitelmassa vahvistetaan valtiollisten instituutioiden roolit ja tehtävät kansallisella ja alueellisella (Bundeslandin) tasolla. Vaikka sitä koordinoi keskitetysti terveys- ja naisasiainministeriö, sillä on hajautettu toimintarakenne.

Suunnitelman keskeisiä osatekijöitä ja toimia ovat muun muassa seuraavat:

• Määritellään kunkin suunnitelman toteuttamiseen osallistuvan viranomaisen tehtävät ja vastuualueet. Terveydenhuoltoalalla rooleihin ja vastuisiin osallistuu kansallisia ja alueellisia tasoja. Terveys- ja naisasiainministeriö tiedottaa lämpövaroituksesta verkkosivuillaan sekä tarjoaa ja edistää kansalaisille suunnattuja varotoimenpiteitä. Maakunnat antavat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erityistietoa eri kohteille (esim. vanhuskodit, hoitokodit, sairaalat, päiväkodit).
• Kansallinen mittauspalvelu (ZAMG) antaa päivittäin suurelle yleisölle hälytyksiä äärimmäisiin lämpötiloihin ja helleaaltoihin liittyvästä vaaratilanteesta. Huomioon otetaan neljä mahdollista hälytystasoa: i) vihreä, joka osoittaa normaalit lämpötilat kyseiseen aikaan vuodesta; ii) keltainen, mikä osoittaa, että lämpötilat ovat korkeammat ja että herkimmillä väestöryhmillä voi olla haitallisia terveysvaikutuksia; iii) oranssi, mikä osoittaa, että lämpötilat ovat korkeita ja että se todennäköisesti aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia herkälle väestölle; vi) Punainen, joka viittaa erittäin korkeisiin lämpötiloihin, joilla todennäköisesti on merkittäviä haitallisia terveysvaikutuksia.
• Kutakin hälytystasoa varten otetaan käyttöön erityisiä suojelutoimenpiteitä mahdollisten haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi. Esimerkiksi oranssin ja punaisen varoitustason aikana voidaan aktivoida seuraavat toimenpiteet: a) tiedottaa väestölle, terveydenhuoltolaitoksille, sosiaalipalveluille ja asiaankuuluville tiedotusvälineille hälytystasosta ja suositella, mitä suojatoimenpiteitä (eli veden juomista) voidaan soveltaa lämpöstressin vähentämiseksi; terveys- ja naisasiainministeriö ja alueet sekä asiaankuuluvat laitokset (esim. vanhustenkodit, hoitokodit, sairaalat, päiväkodit) toimittavat tiedotusmateriaalia; b) Parannetaan viestintäkanavia varhaisessa vaiheessa (riittävä siirtymäaika) terveydenhuoltoalan ja muiden alojen välillä. c) koordinoi hätäapupalvelujen (esim. hätäpalvelut, liikkuva terveydenhuolto, lääkäriliitto) kanssa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden edistämiseksi ajoissa; d) Koordinoidaan toimintaa apteekkien kanssa, jotta asiakkaille voidaan tiedottaa mahdollisista lämpöstressiin ja lääkkeisiin liittyvistä ongelmista.
• Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Lämmön vihjepuhelin on saatavilla liittovaltion elintarviketurvallisuusvirastossa (AGES) suurelle yleisölle, jos helleaallot ovat pidempiä.
• Lämpöstressijaksoihin liittyvän kuolleisuuden ja sairastuvuuden seuranta.
• Kertomus terveysministerille ja suurelle yleisölle vuoden aikana kehitetyistä toimista.

Valtiolliset instituutiot kansallisella ja alueellisella tasolla osallistuivat suunnitelman laatimiseen ja työskentelivät yhdessä eri rooleissa suunnitelman toteuttamisen eri vaiheissa. Muita mukana olevia toimijoita ovat terveydenhuollon ammattilaiset, sairaalat ja muu päivystyshenkilöstö.

National Met Service (ZAMG) lähettää tiedotusvälineille tiedotteita hälytystasoista ja niihin liittyvistä riskinvähentämistoimista. Painettua aineistoa riskien vähentämisestä on laajasti saatavilla klinikoilla ja muissa haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille suunnatuissa kohteissa, kuten vanhusten kodeissa. Tietoa on saatavilla myös terveys- ja naisasiainministeriön verkkosivustolla sekä alueellisten terveysviranomaisten verkkosivustolla.

Kansallinen varoitusjärjestelmä alkaa olla paremmin tunnettu kansallisella tasolla, ja kahden alueen (Styria ja Kärnten) aiemmat kokemukset toimivat hyvänä perustana sen kehittämiselle Itävallassa.

Steiermarkin ja Kärntenin maakuntien osalta kaikille asiaankuuluville toimijoille lähetetään kohdennettu sähköpostiviesti, jossa on yksityiskohtainen ennuste, vinkkejä ja linkkejä lisätietojen saamiseksi. Yksityiskohdat on esitetty vastaavissa suunnitelmissa. Esimerkiksi Steiermarkin osavaltioiden terveysviranomaiset kehittivät tietokannan, josta tiedotetaan kaikille asiaankuuluville organisaatioille. Tämä tietovaranto vaihdetaan ZAMG:n kanssa ja sitä käytetään lämpövaroitusten jakeluluettelona. Kuuman kauden alussa kaikki Steiermarkissa toimivat organisaatiot saavat yleistä tietoa lämpösuojaussuunnitelmaa varten. Mahdollisimman pian hälytystason aktivoinnin jälkeen lähetetään sähköpostiviesti, joka sisältää alueellisia ennusteita, tietolomakkeita ja muita asiaankuuluvia tietoja.

Wienin maakunnassa ennaltaehkäisevä lämpövaroituspalvelu yhteistyössä ZAMG:n kanssa varoittaa kaikkia alan toimijoita ja antaa suurelle yleisölle vinkkejä ja toimenpide-ehdotuksia (Wienin lämpöopas). Lämpövaroituspalvelu kehitettiin vuoden 2003 helleaallon jälkeen eri toimijoiden kanssa Wienin kaupungissa, ZAMGissa sekä lääketieteellisessä yliopistossa ja Wienin alueellisessa sairausvakuutuskassassa. Vuodesta 2010 lähtien Wienin kansalaisille on ollut käytössä ennaltaehkäisevä lämpövaroituspalvelu, joka varoittaa, jos lämpötaso ylittyy vähintään kolmena peräkkäisenä päivänä. Tiedot levitetään kansalaisille Wienin kaupungin ja maakunnallisten tiedotusvälineiden verkkosivuston kautta.

Sitä, miten kansallinen varoitusjärjestelmä vähentää tosiasiallisesti haitallisia terveysvaikutuksia, on vaikea arvioida, eikä tällä hetkellä ole saatavilla tietoja kansallisen mittauspalvelun (ZAMG) lämpövaroitusten klikkausten määrällisen määrän lisäksi. Kansallisen ja alueellisen tason sekä terveysalan toimijoiden yhteistyö suunnitelman kehittämisessä mahdollistaa varhaisvaroitustietoihin perustuvan realistisen riskinarvioinnin ja varmistaa siten nopeamman reagoinnin terveydenhuoltojärjestelmässä.

Toinen tärkeä menestyskysymys on erilaisten lämpötilan leikkausarvojen käyttöönotto, joita käytetään muutosten käynnistämiseen kullakin alueella. Tämä on kuitenkin osa suunnitelmaa, josta päätetään maakuntien ja kansallisen ilmatieteen laitoksen (ZAMG) välillä ja joka voi hyötyä tarkemmasta tiedosta.

Suunnitelman rahoittaa kokonaisuudessaan terveys- ja naisasiainministeriö. Tämän suunnitelman parissa työskentelevä henkilöstö työskentelee myös muilla ennaltaehkäisyn aloilla, minkä vuoksi on erittäin vaikeaa arvioida suunnitelmaan liittyviä kustannuksia ja resursseja.

Määritelmän mukaan tämän suunnitelman etuna on haitallisten terveysvaikutusten ehkäiseminen. Näiden hyötyjen mittaaminen on vaikeaa, eikä niitä ole vielä analysoitu tai laskettu, mutta koska suunnitelma on voimassa ensimmäisen kerran vuonna 2017, vaikutuksia seurataan ja arvioidaan tulevina vuosina.

Lämpösuojasuunnitelma on kansallinen suunnitelma, jonka ovat laatineet, rahoittaneet ja panneet täytäntöön terveys- ja naisasiainministeriö ja kaikki asiaankuuluvat terveys- ja varhaisvaroitusalan toimijat kansallisella ja alueellisella tasolla.

Helleaallosta vuodesta 2003 lähtien saatujen kokemusten perusteella Itävallan lämpösuojasuunnitelma perustettiin vuonna 2017, ja se on käytössä joka vuosi.

Suunnitelman mukaisten toimien oletetaan jatkuvan pitkällä aikavälillä. Suunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa sen jälkeen, kun ensimmäisiä kokemuksia on saatu tulevina kesäkausina.

Sonja Spiegel
Deputy Head of Unit III/5
Ministry of Health and Woman´s Affairs
E-mail: sonja.spiegel@bmgf.gv.at