Metsäpalojen kasvavan riskin hallinta muuttuvassa ilmastossa, Ruotsi

Kansainvälisesti tarkasteltuna metsäpalojen aiheuttama ongelma on Ruotsissa suhteellisen pieni. Vuosien 2014 ja 2018 suuret metsäpalot osoittivat kuitenkin selvästi, että maastopalojen riski on hyvin todellinen ja että on tärkeää varautua ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän maastopalojen määrää ja voimakkuutta

Metsäpalojen määrä vaihtelee Ruotsissa suuresti vuodesta toiseen. Viimeisten 20 vuoden aikana tulipaloja on ollut vuosittain 2 000–8 000. Eniten tulipaloja esiintyy tiheään asutuilla alueilla, ja suurin osa palontorjuntatoimista toteutetaan huhti-elokuussa.

Sää vaikuttaa palovaaraan. Sateella, lämpötilalla, kosteudella, tuulen nopeudella, ukkosella ja auringon säteilyllä on suurin vaikutus siihen, miten maastopalot tarttuvat ja leviävät. Mitä kuivempaa kasvillisuus on ja mitä voimakkaampi tuuli, sitä nopeammin tuli leviää. Korkean intensiteetin tulipalot voivat polttaa kaiken polullaan ja ovat siksi erittäin tuhoisia. Ei ole yllättävää, että kuiva ja kuuma kesä tuottaa paljon enemmän tulipaloja kuin märkä kesä. Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin ja Ruotsin pelastuspalveluviraston äskettäisessä tutkimuksessa (2024) ennustetaan, että niin kutsuttujen korkean riskin kausien esiintymistiheys ja pituus Ruotsissa lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä erityisesti Etelä-Ruotsissa ja Itämeren rannikolla. Siksi on todennäköistä, että tulemme näkemään enemmän metsäpaloja tulevaisuudessa.  

Ruotsissa on laaja maa-alue ja suuri joukko sidosryhmiä, mikä vaikeuttaa maastopalojen hallintaa.

Ruotsin maapinta-ala on noin 41 miljoonaa hehtaaria, josta 68 prosenttia on metsää ja 7 prosenttia maatalousmaata. Metsistä 48 prosenttia on yksityisomistuksessa (noin 315 000 ihmistä), loput ovat osakeyhtiöiden (25 %), valtionyhtiöiden (12 %) ja valtion itsensä (8 %) omistuksessa.

Lain mukaan vastuu palojen ehkäisemisestä, suunnittelusta ja sammuttamisesta jakautuu yksilöiden, omistajien, kuntien ja valtion kesken. Suuri alue, erilaiset sidosryhmätyypit sekä Ruotsin oikeus julkiseen saatavuuteen, myös yksityisellä maalla, lisäävät metsäpalojen hallintaan liittyviä haasteita. Monien eri toimijoiden on työskenneltävä yhdessä estääkseen ja sammuttaakseen tehokkaasti maastopalot, jos niitä esiintyy.

Vuosien 2014 ja 2018 maastopalojen aikana todettiin, että monet toimijat toimivat aluksi liian hitaasti tai varovaisesti. Myös palontorjuntaresursseja oli liian vähän. Varhaisen havaitsemisen ja varhaisen puuttumisen merkitys palojen sammuttamisessa vahvistettiin, ja selkeät roolit, resurssien koordinointi ja hyvät viestintäyhteydet ovat keskeisiä maastopalojen tehokkaan hallinnan kannalta.

Metsäpalot ovat kalliita

Hallitsemattomat maastopalot voivat aiheuttaa suuria vahinkoja metsille ja vaarantaa ihmisten, eläinten ja kasvien hengen. Metsäpalot aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä paitsi asianomaisille maanomistajille myös koko yhteiskunnalle, mikä vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksiin ja terveyteen. Negatiiviset vaikutukset voivat jatkua myös palon sammuttamisen jälkeen. Palovammaiset puut voivat kaatua ja aiheuttaa vammoja; metsiin liittyvällä teollisuudella voi olla pulaa tukkeista; tulipaloista vapautuvat kasvihuonekaasut edistävät osaltaan ilmastonmuutosta; metsäntuotanto vähenee; ja biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut voivat häiriintyä. Metsäpalojen lisääntyminen lisää myös palontorjunnan kustannuksia.

Metsäpalot vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon

Hallittuja tulipaloja voidaan käyttää hallintavälineenä ja edistää ekosysteemien hallintaa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Ongelmana on metsäpalojen hallitsemattomuus. Varhainen havaitseminen ja nopea sammuttaminen auttavat vähentämään ekosysteemeille, eläimille ja kasveille aiheutuvien vahinkojen riskiä ja minimoimaan samalla savusta ja vaarallisista sammutuskemikaaleista johtuvaa veden ja ilman pilaantumista.

Metsien sosiaaliset arvot ovat tärkeä voimavara Ruotsin yhteiskunnalle ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, asumisen/elinympäristön, aluekehityksen ja matkailun kannalta. Metsien suojelu ehkäisemällä metsäpalojen aiheuttamia vahinkoja on näin ollen toinen keskeinen ulottuvuus parannetussa metsäpalojen hallintaa koskevassa ehdotuksessa.

Metsillä on myös tärkeä rooli Ruotsin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja ne ovat myös tärkeä motivoiva tekijä maastopalojen määrän minimoinnissa.

Erilaisilla laeilla ja määräyksillä säännellään maastopalojen ehkäisyyn ja metsäpalojen hallintaan liittyviä rooleja ja vastuita. Tärkeimmät niistä ovat:

Metsälaissa (Skogsvårdslagen(1979:429))todetaan, että metsä on kansallinen voimavara ja uusiutuva luonnonvara, jota on hoidettava siten, että se tarjoaa hyvän tuoton kestävällä tavalla ja säilyttää samalla biologisen monimuotoisuuden. Tähän sisältyy maastopalojen riskin minimointi asianmukaisella hallinnoinnilla.

Pelastuspalvelulaissa (Lagenom skydd mot olyckor (2003:778) vahvistetaan, että vastuu tulipalojen ehkäisemisestä, suunnittelusta ja sammuttamisesta on jaettu yksityishenkilöiden, omistajien, kuntien ja valtion kesken. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on vastuu minimoida maastopalojen riski ja auttaa sammuttamaan tulipaloja. Päivitetyssä laissa vahvistetaan nyt myös pelastuspalveluviraston rooli koordinoinnin ja priorisoinnin tarjoamisessa kansallisella tasolla.

Ruotsinympäristölaissa (Miljöbalk (1998:808)) säädetään yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin säätämällä, että niiden, jotka viettävät aikaa luonnossa ",on osoitettava huomiota ja huolellisuutta käsitellessään sitä ", yleensä tiivistettynä "älä häiritse tai tuhoa", mikä sisältää seuraavat palorajoituksetja määräykset. Tulipalojen ulkona tekemisen eri näkökohtia käsitellään edelleen useissa muissa laeissa. Metsänomistajien ja metsässä työskentelevien yrittäjien vastuut ja velvollisuudet kuuluvat myös yksityisten vakuutusmääräysten piiriin.

Näin ollen jokaisella on velvollisuus käyttäytyä vastuullisesti välttää tulipalojen syttyminen vahingossa. Järjestelmä edellyttää näin ollen, että ihmiset ovat tietoisia maastopaloja koskevista rajoituksista ja määräyksistä ja että heillä on jonkin verran tietoa niihin liittyvistä riskeistä.

Tulevaisuudessa odotettavissa olevan metsäpalojen määrän kasvun myötä Ruotsin hallitus pyrkii minimoimaan metsäpalojen riskit, vahingot ja kustannukset mahdollisimman paljon. Vuoden 2018 maastopalojen jälkeen käynnistettiin useita hallituksen tutkimuksia, joissa analysoitiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja operatiivisia pelastustoimia. Selvitysten perusteella hallitus päätti pelastuspalvelulain muutoksista, joiden tavoitteena on parantaa maastopalojen torjuntaa ja vähentää mahdollisia vahinkoja. Muutoksilla selkeytettiin myös rooleja, vastuita ja viestintästrategioita. Muita parannuksia olivat nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja seurannassa, palontorjuntavalmiuksien parantaminen ja maastopaloja koskevan tietämyksen lisääminen sekä metsänomistajien että yleensä kansalaisten keskuudessa.

Ruotsin hallituksen päivittämä uusi pelastuspalvelulaki sisältää seuraavat toiminta-alat.

Selkeät toimeksiannot ja parempi koordinointi ja yhteistyö asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä

Kriisi- tai hätätilanteessa selkeät vastuut, menettelyt, rahoitus ja viestintäkanavat ovat olennaisen tärkeitä. Päivitetyllä lailla Ruotsin siviilivalmiusvirasto (MSB) on nyt lisännyt valtuuksia valvoa, että kunnat noudattavat maastopalojen hallintaa koskevia määräyksiä, järjestävät kriisijohtajuutta ja valvovat maastopalojen torjuntaa. Vaikka alueellisilla ja kunnallisilla palolaitoksilla on edelleen ensisijainen vastuu, MSB on laajentanut valtuuksiaan tukea ja koordinoida kuntien, maakuntien ja pelastuspalvelujen välillä ja voi osoittaa lisäresursseja, jos paikalliset tarvikkeet ovat riittämättömiä, mukaan lukien henkilöstö, laitteet, helikopterit ja vesilentokoneet.

Nämä oikeudelliset päivitykset antavat MSB: lle paremman valvonnan antamalla sille mahdollisuuden antaa sitovia määräyksiä ja valvoa, että kunnat noudattavat maastopalojen torjuntaa koskevia vaatimuksia. MSB arvioi alueellisia koordinointikäytäntöjä ja antaa palautetta noin puolesta seuratuista järjestelmistä. Lisäksi MSB tarjoaa paikallisille viranomaisille tietoa palokieltopäätösten ohjaamiseksi Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin (SMHI) ennusteiden avulla.

MSB vastaa maastopalojen torjunnasta, mutta vastuu kansallisen metsänsuojelustrategian noudattamisesta, mukaan lukien metsät, joilla on korkeat luonnonarvot, kuuluu Ruotsin ympäristönsuojeluvirastolle. MSB:n ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden ohella yksityinen sektori kehittää edelleen tuotteita, palveluja ja laitteita, jotka auttavat metsänomistajia maastopalojen havaitsemisessa, seurannassa ja hallinnassa.

Ennuste-, havaitsemis- ja kartoituspalvelujen parantaminen

Tarvitaan oikea-aikaisia ja luotettavia palovaaraennusteita ja -karttoja, jotka ohjaavat suoraan kunnan pelastuspalveluja, jotta ne voivat suunnitella ja valmistautua palon puhkeamiseen tarvittavan vasteajan lyhentämiseksi. Ennusteet toimivat myös pohjana yhteisten palontorjuntaresurssien ohjaamiselle.

Palovaaran ennustamistekniikat kehittyvät jatkuvasti, ja kehittyneisiin laskelmiin lisätään yhä enemmän tietoa yhä yksityiskohtaisemmalla maantieteellisellä tasolla. Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti (SMHI) on kehittänyt yhteistyössä MSB:n kanssa parempia palovaaraennustemalleja Ruotsille. Ennusteet ja palovaaratiedot ovat osa SMHI:n yleisiä ennuste- ja varoituspalveluja, ja ne ovat yleisön saatavilla SMHI:n verkkosivuston kautta.  

Nämä ennusteet tarjoavat myös perustan MSB: n Outdoor Fire Danger -sovellukselleja niiden Fire Danger -karttapalveluille, jotka näyttävät viiden päivän ennusteita, jotka päivitetään useita kertoja päivässä. Tuotteet on tarkoitettu suurelle yleisölle sekä kuntien palo- ja pelastuslaitoksille, lääninhallituksille (Länsstyrelser) ja muille tahoille antamaan tietoa metsäkasvillisuuden paloalttiudesta. Kunnat ja lääninhallitukset käyttävät ennusteita ja palovaarakarttoja palokieltojen antamiseen. Ne auttavat myös ohjaamaan maastopalojen seurantalentoja.

On tärkeää havaita tulipalot varhaisessa vaiheessa, minkä vuoksi maastopalojen seuranta tapahtuu lentokoneilla. Lääninhallitukset päättävät, missä ja miten niitä käytetään valvontaan. Drooneja käytetään nykyään toisinaan lentokoneiden sijasta tai niiden täydennyksenä. Kesällä 2022 satelliittitietoja hyödyntävä palonhavaitseminen otettiin käyttöön uutena ja tärkeänä lisänä maastopalojen seurantaan käytettäviin ilma-aluksiin.

Toinen parannus on MSB:n tekemä vesiskootterin ohjaamiseen soveltuvien vesiväylien kartoitus.

Lisäresursseja palontorjuntaan

Kansallista palontorjuntavalmiutta on vahvistettu siten, että siihen kuuluu vähintään kymmenen palontorjuntahelikopteria ja neljä vesiskootteria, joita voidaan nykyisen palovaaraennusteen perusteella käyttää eri paikoissa. Eri puolilla maata on nyt myös yli kaksikymmentä maastopalovarikkoa, joita voidaan käyttää, kun paikallisen pelastuspalvelun omat resurssit on käytetty loppuun. Varikoilla on erilaisia palonsammutuslaitteita, kuten paloletkuja, moottoroituja ruiskuja, maastoajoneuvoja, moottorisahoja jne. Varikkojen lisäksi on myös kaksi suuren kapasiteetin pumppua, joiden avulla vettä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja keskitetysti.

Nämä neljä vesiskootteria on liitetty rescEU:hun, mikä tarkoittaa, että ne ovat EU:n laajuisia resursseja, joista EU rahoittaa suurimman osan kustannuksista. Palontorjuntalentäjät saavat jatkuvaa koulutusta korkean pätevyystason ja turvallisuusvaatimusten ylläpitämiseksi.

MSB tukee myös lääninhallituksia, palo- ja pelastuslaitoksia ja muita viranomaisia tiedotuksella ja säännöllisellä koulutuksella sekä on kehittänyt maksuttoman digitaalisen koulutuspalvelun, joka sisältää verkkokursseja ja harjoitusmateriaalia.

Lisääntynyt yleinen tietoisuus

Yleisen tietämyksen lisääminen maastopalojen välttämisestä ja sammuttamisesta on olennainen osa ennaltaehkäisevää työtä, koska monet maastopalot ovat vahingossa ihmisten aiheuttamia.

Tiedotus alkaa koulusta, jossa tiedonsaantioikeuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat osa koulun opetussuunnitelmaa. Siksi useimmilla ruotsalaisilla on perustiedot metsäpalojen riskistä, kun he lopettavat koulunkäynnin.

Yleinen maastopalotiedotus yleisölle, asukkaille ja matkailijoille on pääasiassa kuntien ja lääninhallitusten vastuulla, mutta MSB tarjoaa myös viestintätukea ja -materiaaleja. Suuri osa yleisölle suunnatusta tiedosta on nyt saatavilla digitaalisesti esimerkiksi palovaarasovelluksen ja yllä kuvattujen verkkosivustojen kautta, jotka auttavat yksityishenkilöitä seuraamaan metsien ja peltojen palovaaraa. Sovellus näyttää ennusteen nykyisestä ja tulevasta palovaarasta alueittain, olemassa olevista palokielloista ja antaa neuvoja ja tietoa siitä, miten tulipaloja ja grillejä voidaan turvallisesti rakentaa aikoina, jolloin tulipalot ovat sallittuja. Se on saatavilla sekä ruotsiksi että englanniksi.

Metsänhoidon uudet suuntaviivat

Pelastuspalvelujärjestöjen lisäksi Ruotsin metsävirastolla ja metsänomistajilla on tärkeä rooli maastopalojen ehkäisemisessä. Ruotsin metsäpolitiikka on usein tiivistetty tunnuslauseeseen ”Vapausja vastuu”. Vapaus tarkoittaa, että metsälainsäädäntöön sisältyy suhteellisen vähän sääteleviä ja sitovia sääntöjä. Siksi tarvitaan suuntaviivoja, joilla metsänomistajia autetaan tiedostamaan, miten ne voivat auttaa vähentämään metsäpalojen riskiä hoitotoimenpiteiden avulla.

Metsäteollisuuden sidosryhmät kehittävät omia työkalujaan maastopalojen syntymisen ja leviämisen estämiseksi. Päivitetyt toimialan laajuiset ohjeet tarjoavat tukea suunnitteluun, konsultointiin, osaamiseen, hätätilanteisiin liittyviin menettelyihin ja laitteisiin sekä luontoon perustuviin ratkaisuihin. Metsätalouden ohjeet ja ohjeet esitetään Ruotsin metsätalouden tutkimuslaitoksen Skogforskin verkkosivustolla, jota rahoittavat metsäteollisuus ja valtio.

Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti (SMHI) tutkii luontopohjaisten ratkaisujen (NbS) käyttöä ilmastonmuutoksen valossa. NbS voi olla pitkän aikavälin lähestymistapa palovaaran vähentämiseen. Lehtipuiden metsäpalot ovat vähemmän voimakkaita ja leviävät hitaammin. Kosteikot, joilla on kyky säilyttää vettä maisemassa, voivat joskus myös auttaa rajoittamaan palovaaraa, vaikka prosessit ovat monimutkaisia. Kosteikkojen luominen, säilyttäminen ja ennallistaminen metsämaisemassa on siten potentiaalinen uusi hoitomahdollisuus. Lehtimetsiä ja kosteikkoja koskevat ohjeet ovat saatavilla Ruotsin ympäristönsuojeluvirastosta.

Ruotsin hallitus on äskettäin teettänyt erityisselvityksen (2024) kansallisen metsäpolitiikan uudelleentarkastelusta, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen metsäpolitiikka, joka edistää Ruotsin pitkän aikavälin kestävää metsätaloutta ja kasvavaa biotaloutta eli uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. 

Hallituksen selvitys tehtiin vuoden 2018 suurten maastopalojen jälkeen. Siihen kuului edustus eri ministeriöistä, kansallisista viranomaisista, kuten Ruotsin siviilivalmiusvirastosta (MSB), puolustusvoimista, pelastuspalveluista, metsänomistajista, alueviranomaisista (läänien hallintoneuvostot) ja paikallisista palontorjuntapalveluista. Useat tutkijat ja organisaatiot, kuten MSB, ovat myös julkaisseet selontekoja ja arviointeja maastopalotapahtumasta. Raportit perustuvat laajoihin haastatteluihin kaikkien metsäpalojen torjuntaan osallistuneiden ryhmien ja ihmisten kanssa. Päätelmät ja ehdotetut parannukset ovat näin ollen hyvin ankkuroituja sekä hallinnon että julkishallinnon tasolla.

Menestykseen vaikuttaneet tekijät ovat painavampia kuin rajoittavat tekijät.

Poliittiset tekijät

Tässä tapauksessa yleisöllä ja hallituksella on samat prioriteetit, eli metsäpalojen vaikutusten vähentäminen ja terveen metsämaiseman säilyttäminen talouden, mutta myös virkistyksen ja hyvinvoinnin perustana. Hallituksen vahva tuki, johtajuus ja sitä seuranneet muutokset maastopaloja koskevaan oikeudelliseen kehykseen ovat olleet keskeinen tekijä suositusten täytäntöönpanon nopeuttamisessa.  

Hallintotapaan liittyvät tekijät

Monitahoisen sidosryhmärakenteen vuoksi on ollut olennaisen tärkeää, että sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanossa on selkeät vastuut ja toimeksiannot. Vuoden 2018 maastopalot osoittivat, että epäselvät viestintälinjat ja roolit uhkaavat hidastaa elintärkeää päätöksentekoa ja lisätä vahinkoja. Toimeksiannot ja kokonaisvastuu maastopalovaroista ja niiden seurannasta on ankkuroitu pelastuspalvelulakiin, mikä vahvistaa täytäntöönpanorakenteita entisestään.

Tekniset tekijät

Teknologia ja asiantuntemus ovat laajalle levinneitä koko yhteiskunnassa. Pelastuspalvelun valmiusviraston nimittäminen koordinoimaan resursseja ja vastuualueiden seurantaa auttaa varmistamaan, että tekninen osaaminen, asiantuntemus ja resurssit ovat ajan tasalla. Metsäpalojen havaitsemistekniikoita kehitetään ja hiotaan edelleen. Satelliittitietojen ja miehittämättömien ilma-alusten käytön odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska ne ovat kustannustehokkaita keinoja maastopalojen havaitsemiseksi ja seuraamiseksi.

Fysikaaliset ja biologiset metsänhoitotekijät

Ruotsissa on paljon metsiä laajalla alueella, joista monet ovat syrjäisiä. Metsät koostuvat pääosin mänty- ja kuusilajeista. Havumetsät ovat alttiimpia metsäpaloille kuin kosteammat lehtimetsät. Nämä tekijät auttavat perustelemaan koordinoinnin ja resurssien jakamisen tarvetta kustannusten pitämiseksi alhaisina, mutta myös ottamaan käyttöön luontoon perustuvia ratkaisuja, kuten monokulttuurien rajoittaminen ja sekoittuminen lehtipuihin niin sanottujen mega-metsäpalojen riskin vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Sosiaaliset tekijät

Oikeus vaeltaa ja yleinen pääsy luontoon (Allemansrätt) ovat ruotsalaisen yhteiskunnan kulmakiviä, ja useimmilla ruotsalaisilla on perustiedot siitä, miten luonnossa käyttäytyy koulun opetussuunnitelman kautta. On myös yleinen käsitys siitä, että luonnossa vietetty aika on hyväksi terveydellesi ja hyvinvoinnillesi. Tarvitaan vankka oikeudellinen kehys ja sopeutumistoimenpiteitä maastopalojen vähentämiseksi, jotta voidaan suojella luontoa ja ihmisiä, ja se on siksi hyvin ankkuroitu suureen yleisöön. On tärkeää jatkaa tietoisuuden lisäämistä, jotta ihmisiä muistutetaan maastopaloihin liittyvistä riskeistä ja kustannuksista ja kannustetaan vastuulliseen käyttäytymiseen vahinkopalojen välttämiseksi. Tähän on sisällytettävä sellaiset ryhmät kuin uudet tulokkaat ja ulkomaiset matkailijat, jotka eivät ole käyneet läpi Ruotsin koulujärjestelmää ja joilla ei ehkä ole täyttä käsitystä ”allemansrättiin”liittyvistä rooleista ja vastuista, erityisesti kun otetaan huomioon odotettavissa oleva matkailijoiden määrän kasvu tulevaisuudessa.

Taloudelliset tekijät

Metsäpalojen torjunta on kallista ja vaatii usein yhteisiä resursseja. Resurssien, kuten lentokoneiden ja helikoptereiden, jakaminen on kustannustehokas tapa hallita maastopalopalveluja. Toistuvat budjettimäärärahat palvelujen ylläpitämiseksi voivat muodostua rajoittavaksi tekijäksi, jos kansantalouteen kohdistuu paineita.

Metsäpalopalvelujen koordinointi toteutetaan kansallisesta näkökulmasta ja yhteistyössä EU:n kanssa. Palvelut rahoitetaan pääasiassa julkisista talousarvioista - valtiolta, kunnilta ja myös EU:n varoista.

Suurten maastopalojen aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat todennäköisesti paljon suuremmat kuin sopeutumistoimien kustannukset, koska maastopalot vaikuttavat paitsi metsään myös koko metsäteollisuuteen, infrastruktuuriin ja kansanterveyteen.

Vuosien 2014 ja 2018 metsäpalojen yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida. Pelkästään vakuutusalalla arvioidaan välittömien vahinkojen kustannuksiksi yli 500 miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 43 miljoonaa euroa) joka kerta, ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat todennäköisesti yli miljardi Ruotsin kruunua (noin 87 miljoonaa euroa).

Metsäteollisuus on Ruotsille tärkeä ala, joka tuottaa suoraan ja välillisesti tavaroita, joiden arvonlisäys on noin 120 miljardia Ruotsin kruunua (noin 10 miljoonaa euroa) vuodessa, mikä vastaa hieman alle 2,5 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotteesta. Metsäteollisuudessa työskentelee yhteensä 120 000 ihmistä. Metsille aiheutuvien vahinkojen, tuotantohäiriöiden sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja terveyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämisestä saatavat hyödyt ovat kuitenkin todennäköisimmin suuremmat kuin havaitsemisesta ja palontorjunnasta aiheutuvat kustannukset.

Hallitsemattomien maastopalojen määrän rajoittamisesta on myös muita kuin taloudellisia yhteiskunnallisia hyötyjä. Niihin kuuluvat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen, ilmansaasteiden vähentäminen, veden ja maaperän laadun säilyttäminen sekä maisemien ja virkistysalueiden säilyttäminen. Nämä puolestaan vaikuttavat myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin sekä työpaikkojen syntymiseen esimerkiksi metsäteollisuuden, marjastuksen ja matkailun kautta.

Metsäpalojen välttäminen on myös hyödyllistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsät edistävät suoraan hiilen sitomista ja potentiaalia edistää suoraan ilmastonmuutoksen hillitsemistä hiilinielujen avulla. Biomassa on uusiutuva energialähde ja puutuotteet, jos niitä käytetään kestävällä tavalla, ne aiheuttavat paljon vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin teräksestä tai betonista valmistetut tuotteet.

Tarpeiden analysointi, mahdollistavan lainsäädännön muutokset ja maastopaloihin sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpano ovat kestäneet noin viisi vuotta. Vuoteen 2024 mennessä sopeutumistoimenpiteitä ei ole saatu päätökseen ja parannuksia jatketaan loputtomiin, mutta nyt käytössä on käytännön rakenne, jonka varaan voidaan rakentaa.

Koska maastopalot ovat toistuvia tapahtumia, toimenpiteitä maastopalojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi on jatkettava loputtomiin ja mahdollisesti lisättävä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen nopeudesta riippuen. Ruotsin hallitus esitteli maaliskuussa 2018 Ruotsin kansallisen strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Strategiaan sisältyvät Ruotsin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tavoitteet, työn ohjaavat periaatteet, työn organisointi ja vastuunjako, seuranta, rahoitusperiaatteet ja tietämyksen lisäämiseen tähtäävät aloitteet. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva kansallinen strategia päivitetään viiden vuoden välein, ja se on toinen lähde metsäpalojen sopeutumistoimien onnistumisen seuraamiseksi.

Leif Sandahl, fire engineer, The Swedish Civil Contingencies Agency
Leif.Sandahl@msb.se

Stefan Andersson, meteorologist, The Swedish Civil Contingencies Agency
Stefan.Andersson@msb.se

registrator@msb.se

(ruotsiksi)

SMHI (2024). Framtida brandrisk – förändringar i perioder av hög brandrisk enligt FWI-modellen (ruotsiksi),

Skogsbränderna sommaren 2018 – Statens offentliga utredningar SOU 2019:7  

Viive 2003-778 Viive skydd mot olyckorissa