Metsäpalojen kasvavan riskin hallinta muuttuvassa ilmastossa, Ruotsi

Kansainvälisestä näkökulmasta metsäpalojen ongelma on Ruotsissa suhteellisen pieni. Vuosien 2014 ja 2018 suuret metsäpalot osoittivat kuitenkin selvästi, että maastopalojen riski on hyvin todellinen ja että on tärkeää varautua ympäristö-, talous- ja yhteiskuntavaikutusten vähentämiseen.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän maastopalojen määrää ja voimakkuutta

Metsäpalojen määrä vaihtelee Ruotsissa suuresti vuosittain. Viimeisten 20 vuoden aikana tulipaloja on ollut 2 000–8 000 vuodessa. Eniten tulipaloja sattuu tiheästi asutuilla alueilla, ja suurin osa palontorjunnasta tapahtuu huhti-elokuussa.

Sää vaikuttaa palovaaraan. Sademäärä, lämpötila, kosteus, tuulen nopeus, ukkonen ja auringon säteily vaikuttavat eniten siihen, miten metsäpalot tarttuvat ja leviävät. Mitä kuivempi kasvillisuus ja mitä voimakkaampi tuuli, sitä nopeammin tuli leviää. Korkean intensiteetin tulipalot voivat polttaa kaiken polullaan ja ovat siksi erittäin tuhoisia. Ei ole yllättävää, että kuiva ja kuuma kesä tuottaa paljon enemmän tulipaloja kuin märkä kesä. Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin ja Ruotsin pelastuspalveluviraston tuoreessa tutkimuksessa (2024) ennustetaan, että niin sanottujen korkean riskin kausien esiintymistiheys ja pituus Ruotsissa lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä erityisesti Etelä-Ruotsissa ja Itämeren rannikolla. Siksi on todennäköistä, että tulevaisuudessa tapahtuu lisää maastopaloja.  

Ruotsissa on laaja maa-alue ja suuri määrä sidosryhmiä, mikä vaikeuttaa maastopalojen hallintaa

Ruotsin maapinta-ala on noin 41 miljoonaa hehtaaria, josta 68 prosenttia on metsämaata ja 7 prosenttia maatalousmaata. Metsistä 48 prosenttia on yksityisomistuksessa (noin 315 000 ihmistä), loput ovat osakeyhtiöiden (25 prosenttia), valtion omistamien osakeyhtiöiden (12 prosenttia) ja valtion itsensä (8 prosenttia) omistuksessa.

Lain mukaan vastuu tulipalojen ehkäisemisestä, suunnittelusta ja sammuttamisesta jakautuu yksityishenkilöiden, omistajien, kuntien ja valtion kesken. Laaja alue, erilaiset sidosryhmätyypit sekä Ruotsin oikeus julkiseen pääsyyn, myös yksityisellä maalla, lisäävät maastopalojen hallinnan haasteita. Monien eri toimijoiden on tehtävä yhteistyötä metsäpalojen ehkäisemiseksi ja sammuttamiseksi tehokkaasti, jos niitä esiintyy.

Vuosien 2014 ja 2018 maastopalojen aikana todettiin, että monet toimijat toimivat aluksi liian hitaasti tai varovaisesti. Myös palontorjuntaresursseista oli puutetta. Varhaisen havaitsemisen ja varhaisen puuttumisen merkitys palojen sammuttamisessa vahvistettiin, ja selkeät roolit, resurssien koordinointi ja hyvät viestintäyhteydet ovat keskeisessä asemassa maastopalojen tehokkaan hallinnan kannalta.

Metsäpalot ovat kalliita

Hallitsemattomat metsäpalot voivat aiheuttaa suurta vahinkoa metsille ja vaarantaa ihmisten, eläinten ja kasvien hengen. Maastopalot aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä paitsi kärsimään joutuneille maanomistajille myös koko yhteiskunnalle, mikä vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksiin ja terveyteen. Negatiiviset vaikutukset voivat jatkua myös palon sammuttamisen jälkeen. Palovahingoittuneet puut voivat kaatua ja aiheuttaa vammoja; metsiin liittyvillä teollisuudenaloilla saattaa olla pulaa tukeista; tulipaloista vapautuvat kasvihuonekaasut edistävät ilmastonmuutosta; metsäntuotanto vähenee; ja biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut voivat häiriintyä. Metsäpalojen lisääntyminen lisää myös palontorjunnan kustannuksia.

Metsäpalot vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon

Hallittuja metsäpaloja voidaan käyttää hallintavälineenä ja edistää ekosysteemien hallintaa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Ongelmana on maastopalojen hallitsemattomuus. Varhainen havaitseminen ja nopea sammutus auttavat vähentämään ekosysteemeille, eläimille ja kasveille aiheutuvien vahinkojen riskiä ja minimoimaan savusta ja vaarallisista sammutuskemikaaleista johtuvan veden ja ilman pilaantumisen.

Metsien sosiaaliset arvot ovat Ruotsin yhteiskunnalle tärkeä voimavara ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, asumisen/elinympäristön, aluekehityksen ja matkailun kannalta. Metsien suojelu ehkäisemällä maastopalojen aiheuttamia vahinkoja on näin ollen toinen keskeinen ulottuvuus parannetussa metsäpalojen hallintaa koskevassa ehdotuksessa.

Metsillä on myös tärkeä rooli Ruotsin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja ne ovat myös tärkeä motivoiva tekijä metsäpalojen määrän minimoinnissa.

Erilaiset lait ja asetukset säätelevät metsäpalojen ehkäisyyn ja metsäpalojen hallintaan liittyviä rooleja ja vastuita. Tärkeimmät niistä ovat:

Metsälaissa (Skogsvårdslagen (1979:429)) todetaan, että metsä on kansallinen voimavara ja uusiutuva luonnonvara, jota on hoidettava siten, että se tarjoaa hyvän tuoton kestävältä pohjalta ja säilyttää samalla biologisen monimuotoisuuden. Tähän sisältyy metsäpalojen riskin minimointi asianmukaisen hallinnan avulla.

Pelastuspalvelulaissa (Lagen om skydd mot olyckor (2003:778) vahvistetaan, että vastuu tulipalojen ehkäisemisestä, suunnittelusta ja sammuttamisesta on jaettu yksityishenkilöiden, omistajien, kuntien ja valtion kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella on velvollisuus minimoida metsäpalojen riski ja auttaa tulipalojen sammuttamisessa. Päivitetyssä laissa vahvistetaan nyt myös pelastuspalveluviraston rooli kansallisen tason koordinoinnissa ja priorisoinnissa.

Ruotsin ympäristölaissa (Miljöbalk (1998:808)) säädetään oikeudesta julkiseen saatavuuteen säätämällä, että niiden, jotka viettävät aikaa luonnossa ", on osoitettava huomiota ja huolellisuutta toimissaan sen kanssa", yleensä tiivistettynä "älä häiritse tai tuhoa", mikä sisältää seuraavat palorajoitukset ja -määräykset. Tulentekoon ulkona liittyviä eri näkökohtia käsitellään edelleen useissa muissa laeissa. Metsänomistajien ja metsässä työskentelevien yrittäjien vastuut ja velvollisuudet kuuluvat myös yksityisten vakuutusmääräysten piiriin.

Näin ollen jokaisella on velvollisuus käyttäytyä vastuullisesti, jotta tulipalot eivät syttyisi vahingossa. Järjestelmä edellyttää siis, että ihmiset ovat tietoisia maastopaloja koskevista rajoituksista ja määräyksistä ja että heillä on jonkin verran tietoa niihin liittyvistä riskeistä.

Koska maastopalojen määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, Ruotsin hallitus pyrkii minimoimaan maastopalojen riskit, vahingot ja kustannukset mahdollisimman paljon. Vuoden 2018 maastopalojen jälkeen käynnistettiin useita hallituksen tutkimuksia, joissa analysoitiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja operatiivisia pelastustoimia. Selvitysten perusteella hallitus päätti väestönsuojelulakiin tehtävistä muutoksista, joiden tavoitteena on parantaa maastopalojen torjuntaa ja vähentää mahdollisia vahinkoja. Nämä muutokset tehtiin myös roolien, vastuiden ja viestintästrategioiden selventämiseksi. Muita parannuksia olivat nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen maastopalojen varhaisessa havaitsemisessa ja seurannassa, palontorjuntavalmiuksien parantaminen ja maastopaloja koskevan tietämyksen lisääminen sekä metsänomistajien että yleisesti kansalaisten keskuudessa.

Ruotsin hallituksen päivittämä uusi pelastuspalvelulaki sisältää seuraavat toiminta-alat:

Selkeät toimeksiannot ja parempi koordinointi ja yhteistyö asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä

Kriisi- tai hätätilanteessa selkeät vastuut, menettelyt, rahoitus ja viestintäkanavat ovat olennaisen tärkeitä. Päivitetyllä lailla Ruotsin siviilivalmiusvirasto (MSB) on nyt lisännyt valtuuksia valvoa kuntien metsäpalojen hallintaa koskevien määräysten noudattamista, järjestää kriisijohtajuutta ja valvoa metsäpalojen torjuntaa. Vaikka alueellisilla ja kunnallisilla palolaitoksilla on edelleen ensisijainen vastuu, MSB on laajentanut valtuuksiaan tukea ja koordinoida kuntien, maakuntien ja pelastuspalvelujen välillä ja voi osoittaa lisäresursseja, jos paikalliset toimitukset ovat riittämättömiä, mukaan lukien henkilöstö, laitteet, helikopterit ja vesilentokoneet.

Nämä lakisääteiset päivitykset lisäävät MSB:n valvontaa antamalla sille mahdollisuuden antaa sitovia määräyksiä ja valvoa, että kunta noudattaa maastopalontorjuntavaatimuksia. MSB tarkastelee alueellisia koordinointikäytäntöjä ja antaa palautetta noin puolesta seuratuista järjestelmistä. Lisäksi MSB tarjoaa paikallisviranomaisille tietoa palokieltopäätösten ohjaamiseksi käyttäen Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) ennusteita.

Vaikka MSB on vastuussa maastopalojen suojelusta, vastuu kansallisen metsänsuojelustrategian noudattamisesta kuuluu Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto .ille. MSB:n ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden rinnalla yksityinen sektori kehittää edelleen tuotteita, palveluja ja laitteita metsänomistajien auttamiseksi metsäpalojen havaitsemisessa, seurannassa ja hallinnassa.

Paremmat ennuste-, havaitsemis- ja kartoituspalvelut

Tarvitaan oikea-aikaisia ja luotettavia palovaaraennusteita ja -karttoja, jotta kunnan pelastuspalveluille voidaan antaa suoraa ohjausta, jotta ne voivat suunnitella ja valmistautua palontorjunta-ajan lyhentämiseksi. Ennusteet toimivat myös pohjana yhteisten palontorjuntaresurssien ohjaamiselle.

Palovaaran ennustamistekniikat kehittyvät jatkuvasti, ja kehittyneisiin laskelmiin lisätään yhä enemmän tietoa yhä yksityiskohtaisemmalla maantieteellisellä tasolla. Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti (SMHI) on kehittänyt yhteistyössä MSB:n kanssa parannetut palovaaraennustemallit Ruotsiin. Ennusteet ja palovaaraa koskevat tiedot ovat osa SMHI:n yleisiä ennuste- ja varoituspalveluja, ja ne ovat yleisön saatavilla SMHI:n verkkosivuston kautta.  

Nämä ennusteet muodostavat myös perustan MSB:n Outdoor Fire Danger -sovellukselle ja sen Fire Danger -karttapalveluille, jotka näyttävät viiden päivän ennusteet, joita päivitetään useita kertoja päivässä. Tuotteet on suunniteltu suurelle yleisölle sekä kunnallisille palo- ja pelastuslaitoksille, lääninhallituksille (Länsstyrelser) ja muille tahoille antamaan tietoa metsäkasvillisuuden paloalttiudesta. Kunnat ja lääninhallitukset käyttävät ennusteita ja palovaarakarttoja palokieltojen antamiseen. Ne auttavat myös ohjaamaan maastopalojen valvontalentoja.

Tulipalot on tärkeää havaita varhaisessa vaiheessa, minkä vuoksi maastopaloja seurataan lentokoneilla. Lääninhallitukset päättävät, missä ja miten niitä käytetään valvontaan. Droneja käytetään nykyään joskus lentokoneiden sijasta tai niiden täydennykseksi. Kesällä 2022 otettiin käyttöön satelliittidataa hyödyntävä palonhavaitseminen uutena ja tärkeänä täydennyksenä maastopalojen tarkkailuilma-aluksille.

Toinen parannus on vesikauhaukseen soveltuvien vesiväylien kartoitus, joka ohjaa kauhauskonetta ja jonka tekee MSB.

Palontorjunnan resurssien lisääminen

Kansallista palontorjuntavalmiutta on vahvistettu siten, että se kattaa vähintään kymmenen palontorjuntahelikopteria ja neljä vesikiertoista ilma-alusta, joita voidaan käyttää eri paikoissa nykyisen palovaaraennusteen perusteella. Maassa on nyt myös yli kaksikymmentä maastopalovarikkoa, joita voidaan käyttää, kun paikallisten pelastuspalvelujen omat resurssit on käytetty loppuun. Varikot sisältävät erilaisia palonsammutuslaitteita, kuten paloletkuja, moottoroituja ruiskuja, maastoajoneuvoja, moottorisahoja jne. Varikkojen lisäksi on olemassa kaksi suuren kapasiteetin pumppua, joiden avulla vettä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja keskitetysti.

Neljä vesikiertoista ilma-alusta on liitetty rescEU:hun, mikä tarkoittaa, että ne ovat EU:n laajuisia resursseja, joista EU rahoittaa suurimman osan kustannuksista. Palontorjuntalentäjät saavat jatkuvaa koulutusta korkean pätevyystason ja turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi.

MSB tukee myös lääninhallituksia, palo- ja pelastuspalveluja ja muita viranomaisia tiedotuksella ja säännöllisellä koulutuksella, ja se on kehittänyt ilmaisen digitaalisen koulutuspalvelun, joka sisältää verkkokursseja ja harjoitusmateriaalia.

Yleisen tietoisuuden lisääminen

Yleisön tietämyksen lisääminen maastopalojen välttämisestä ja sammuttamisesta on olennainen osa ennaltaehkäisevää työtä, koska monet maastopalot ovat vahingossa ihmisten käynnistämiä.

Tiedotus alkaa koulusta, jossa tiedonsaantioikeuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat osa koulun opetussuunnitelmaa. Useimmilla ruotsalaisilla on siis peruskäsitys metsäpalojen riskistä, kun he lähtevät koulusta.

Yleinen maastopalotiedotus yleisölle, asukkaille ja matkailijoille on pääasiassa kuntien ja lääninhallitusten vastuulla, mutta MSB tarjoaa myös viestintätukea ja -materiaalia. Suuri osa yleisölle suunnatusta tiedosta on nyt saatavilla digitaalisesti esimerkiksi palovaarasovelluksen ja edellä kuvattujen verkkosivustojen kautta, jotka auttavat yksityishenkilöitä seuraamaan metsän ja peltojen palovaaraa. Sovellus näyttää ennusteen nykyisestä ja tulevasta palovaarasta alueittain, nykyiset palokiellot ja antaa neuvoja ja tietoa siitä, miten tulipaloja ja grillejä voidaan rakentaa turvallisesti aikoina, jolloin tulipalot ovat sallittuja. Se on saatavilla sekä ruotsiksi että englanniksi.

Metsänhoidon uudet suuntaviivat

Pelastuspalvelujärjestöjen lisäksi Ruotsin metsävirastolla ja metsänomistajilla on tärkeä rooli metsäpalojen ehkäisemisessä. Ruotsin metsäpolitiikka kiteytyy usein tunnuslauseeseen ”Vapaus ja vastuu”. Vapaus tarkoittaa sitä, että metsälainsäädäntö sisältää suhteellisen vähän säänteleviä ja sitovia sääntöjä. Siksi tarvitaan suuntaviivoja, joilla autetaan metsänomistajia tiedostamaan, miten he voivat auttaa vähentämään metsäpalojen riskiä hoitotoimenpiteistä alkaen.

Metsäteollisuuden sidosryhmät kehittävät parhaillaan omia välineitään metsäpalojen esiintymisen ja leviämisen estämiseksi. Päivitetyt alan laajuiset ohjeet tarjoavat tukea suunnitteluun, kuulemiseen, osaamiseen, hätätilannemenettelyihin ja -laitteisiin sekä luontopohjaisiin ratkaisuihin. Metsätalouden neuvonta ja ohjeet on esitetty Ruotsin metsäteollisuuden ja hallituksen rahoittaman metsäalan tutkimuslaitoksen Skogforskin verkkosivustolla.

Ruotsin meteorologinen ja hydrologinen instituutti (SMHI) tekee tutkimusta luontopohjaisten ratkaisujen (NbS) käytöstä ilmastonmuutoksen valossa. NbS voi olla pitkän aikavälin lähestymistapa palovaaran vähentämiseen. Lehtimetsäpalot ovat lievempiä ja leviävät hitaammin. Kosteikot, joilla on kyky säilyttää vettä maisemassa, voivat joskus myös auttaa rajoittamaan palovaaraa, vaikka prosessit ovat monimutkaisia. Metsämaiseman kosteikkojen luominen, säilyttäminen ja ennallistaminen on näin ollen mahdollinen uusi hoitomahdollisuus. Lehtimetsiä ja kosteikkoja koskevat ohjeet ovat saatavissa Ruotsin ympäristönsuojeluvirastosta.

Ruotsin hallitus on äskettäin tilannut kansallisen metsäpolitiikan uudelleentarkastelun (2024), jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen metsäpolitiikka, joka edistää Ruotsin pitkän aikavälin kestävää metsätaloutta ja kasvavaa biotaloutta eli uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. 

Hallituksen selvitys tehtiin vuoden 2018 suurten maastopalojen jälkeen. Siihen kuului edustajia eri ministeriöistä, kansallisista viranomaisista, kuten Ruotsin pelastuspalveluvirastosta (MSB), puolustusvoimista, pelastuspalveluista, metsänomistajista, alueellisista viranomaisista (lääninhallituksista) ja paikallisista palontorjuntapalveluista. Useat tutkijat ja organisaatiot, kuten MSB, ovat myös julkaisseet selvityksiä ja arvioita maastopalotapahtumasta. Raportit perustuvat laajoihin haastatteluihin kaikkien metsäpalojen torjuntaan osallistuneiden ryhmien ja ihmisten kanssa. Päätelmät ja ehdotetut parannukset ovat näin ollen hyvin ankkuroituja sekä hallituksen että julkisen sektorin tasolla.

Menestykseen vaikuttaneet tekijät ovat painavampia kuin rajoittavat tekijät.

Poliittiset tekijät

Tässä tapauksessa kansalaisilla ja hallituksella on samat prioriteetit eli metsäpalojen vaikutusten vähentäminen ja terveen metsämaiseman säilyttäminen talouden, mutta myös virkistyksen ja hyvinvoinnin perustana. Hallituksen vahva tuki, johtajuus ja myöhemmät muutokset maastopaloja koskevaan oikeudelliseen kehykseen ovat olleet olennainen tekijä suositusten täytäntöönpanon nopeuttamisessa.  

Hallinnointitekijät

Monitahoisen sidosryhmärakenteen vuoksi on ollut olennaisen tärkeää, että sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanossa on selkeät vastuut ja valtuudet. Vuoden 2018 maastopalot osoittivat, että epäselvät viestintälinjat ja roolit saattavat hidastaa elintärkeää päätöksentekoa ja lisätä vahinkoja. Täytäntöönpanorakenteita vahvistaa myös se, että valtuudet ja kokonaisvastuu maastopalovaroista ja niiden seurannasta on ankkuroitu pelastuspalvelulakiin.

Tekniset tekijät

Teknologia ja asiantuntemus on laajalle levinnyttä koko yhteiskunnassa. Pelastuspalvelun valmiusviraston nimeäminen koordinoimaan resursseja ja vastuualueiden seurantaa auttaa varmistamaan, että tekninen osaaminen, asiantuntemus ja resurssit ovat ajan tasalla. Maastopalojen havaitsemistekniikoita kehitetään ja hiotaan edelleen. Satelliittitietojen ja droonien käytön odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska ne ovat kustannustehokkaita keinoja havaita ja seurata maastopaloja.

Fyysiset ja biologiset metsänhoitotekijät

Ruotsissa on paljon metsiä laajalla alueella, joista monet ovat kaukaisia. Metsät koostuvat pääosin mänty- ja kuusilajeista. Havumetsät ovat alttiimpia metsäpaloille kuin lehtimetsät, jotka sisältävät enemmän kosteutta. Nämä tekijät auttavat perustelemaan koordinaatiota ja resurssien jakamista kustannusten pitämiseksi alhaisina, mutta myös ottamaan käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja, kuten monokulttuurien rajoittaminen ja sekoittuminen lehtipuihin ns. mega-metsäpalojen riskin vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Sosiaaliset tekijät

Oikeus liikkua ja yleinen pääsy luontoon (Allemansrätt) ovat ruotsalaisen yhteiskunnan kulmakiviä, ja useimmilla ruotsalaisilla on perustiedot siitä, miten käyttäytyä luonnossa koulun opetussuunnitelman kautta. On myös yleinen käsitys siitä, että luonnossa vietetty aika on hyväksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Tarve vankalle oikeudelliselle kehykselle ja sopeutumistoimenpiteille maastopalojen vähentämiseksi luonnon ja ihmisten suojelemiseksi on siksi hyvin ankkuroitu suureen yleisöön. On tärkeää jatkaa tietoisuuden lisäämistä, jotta ihmisiä muistutetaan maastopaloihin liittyvistä riskeistä ja kustannuksista ja kannustetaan vastuulliseen käyttäytymiseen tulipalojen välttämiseksi. Tähän on sisällytettävä sellaiset ryhmät kuin uudet tulijat ja ulkomaiset matkailijat, jotka eivät ole käyneet läpi Ruotsin koulujärjestelmää ja joilla ei ehkä ole täyttä ymmärrystä ”allemansrättiin” liittyvistä rooleista ja vastuista, erityisesti kun otetaan huomioon matkailijoiden määrän odotettu kasvu tulevaisuudessa.

Taloudelliset tekijät

Metsäpalojen torjunta on kallista ja vaatii usein yhteisiä resursseja. Resurssien, kuten lentokoneiden ja helikoptereiden, jakaminen on kustannustehokas tapa hallita maastopalopalveluja. Toistuvista budjettimäärärahoista palvelujen ylläpitämiseksi voisi tulla rajoittava tekijä, jos kansantalouteen kohdistuu paineita.

Metsäpalopalvelujen koordinointi toteutetaan kansallisesta näkökulmasta ja yhteistyössä EU:n kanssa. Palvelut rahoitetaan pääasiassa julkisista talousarvioista - valtiolta, kunnilta ja myös EU:n varoista.

Megametsäpalojen yhteenlasketut taloudelliset tappiot ovat todennäköisesti paljon suuremmat kuin sopeutumistoimenpiteiden kustannukset, koska metsäpalot vaikuttavat metsän lisäksi koko metsäteollisuuteen, infrastruktuuriin ja kansanterveyteen.

Vuosien 2014 ja 2018 maastopalojen yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida. Pelkästään vakuutusalalla välittömien vahinkojen kustannukset arvioidaan joka kerta yli 500 miljoonaksi Ruotsin kruunuksi (yli 43 miljoonaa euroa), ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat todennäköisesti yli miljardi Ruotsin kruunua (noin 87 miljoonaa euroa).

Metsäteollisuus on tärkeää Ruotsille, ja se tuottaa suoraan ja välillisesti tavaroita, joiden arvonlisäys on noin 120 miljardia Ruotsin kruunua (noin 10 miljoonaa euroa) vuodessa, mikä vastaa hieman alle 2,5 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotteesta. Metsäteollisuudessa työskentelee yhteensä 120 000 henkilöä. Metsille aiheutuvien vahinkojen, tuotantohäiriöiden sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja terveyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämisestä saatava hyöty on kuitenkin todennäköisimmin suurempi kuin havaitsemisesta ja palontorjunnasta aiheutuvat kustannukset.

Hallitsemattomien maastopalojen määrän rajoittamisesta on myös muita kuin taloudellisia yhteiskunnallisia hyötyjä. Niihin kuuluvat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen, ilman pilaantumisen vähentäminen, veden ja maaperän laadun säilyttäminen, säilyneet maisemat ja virkistysalueet. Nämä puolestaan vaikuttavat myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin sekä työpaikkojen luomiseen esimerkiksi metsäteollisuuden, marjastuksen ja matkailun kautta.

Metsäpalojen välttäminen on hyödyllistä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta. Metsät edistävät suoraan hiilen sitomista ja potentiaali edistää suoraan ilmastonmuutoksen hillitsemistä hiilinielujen kautta. Biomassa on uusiutuva energialähde ja puutuotteet, jos niitä käytetään kestävällä tavalla, aiheuttavat paljon vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin teräksestä tai betonista valmistetut tuotteet.

Tarpeiden analysointi, mahdollistavan lainsäädännön muutokset ja maastopaloihin sopeutumista koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano ovat kestäneet noin viisi vuotta. Vuoteen 2024 mennessä sopeutumistoimenpiteitä ei ole saatu päätökseen ja parannukset jatkuvat loputtomiin, mutta nyt on olemassa käytännön rakenne, jota voidaan hyödyntää.

Koska maastopalot ovat toistuvia tapahtumia, toimenpiteitä maastopalojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi on jatkettava loputtomiin ja niitä on mahdollisesti lisättävä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen nopeudesta riippuen. Ruotsin hallitus esitti maaliskuussa 2018 Ruotsin kansallisen strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Strategia sisältää Ruotsin tavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, työn ohjaavat periaatteet, vastuun organisoinnin ja jakamisen, seurannan, rahoitusperiaatteet ja tietämyksen lisäämiseen tähtäävät aloitteet. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia päivitetään viiden vuoden välein, ja se on toinen lähde maastopalojen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden onnistumisen seuraamiseksi.

Leif Sandahl, fire engineer, The Swedish Civil Contingencies Agency
Leif.Sandahl@msb.se

Stefan Andersson, meteorologist, The Swedish Civil Contingencies Agency
Stefan.Andersson@msb.se

registrator@msb.se

(ruotsiksi)

SMHI (2024). Framtida brandrisk – förändringar i perioder av hög brandrisk enligt FWI-modellen (ruotsiksi),

Skogsbränderna sommaren 2018 – Statens offentliga utredningar SOU 2019:7  

Päivämäärä 2003-778 Päivämäärä om skydd mot olyckor