Metsäpalojen kasvavan riskin hallinta muuttuvassa ilmastossa, Ruotsi

Kansainvälisestä näkökulmasta maastopalo-ongelma on Ruotsissa suhteellisen pieni. Vuosien 2014 ja 2018 suuret metsäpalot osoittivat kuitenkin selvästi, että maastopalojen riski on hyvin todellinen ja että on tärkeää varautua ympäristö-, talous- ja yhteiskuntavaikutusten vähentämiseen.

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän maastopalojen määrää ja voimakkuutta

Ruotsissa maastopalojen määrä vaihtelee suuresti vuosittain. Viimeisten 20 vuoden aikana on ollut 2 000–8 000 tulipaloa vuodessa. Suurin osa tulipaloista tapahtuu tiheään asutuilla alueilla ja suurin osa palontorjunnasta tapahtuu huhti-elokuussa.

Sää vaikuttaa palovaaraan. Sademäärä, lämpötila, kosteus, tuulen nopeus, ukkonen ja auringon säteily vaikuttavat eniten siihen, miten metsäpalot tarttuvat ja leviävät. Mitä kuivempi kasvillisuus ja mitä voimakkaampi tuuli, sitä nopeammin tulipalo leviää. Korkean intensiteetin tulipalot voivat polttaa kaiken tiellään ja ovat siksi erittäin tuhoisia. Ei ole yllättävää, että kuiva ja kuuma kesä tuottaa paljon enemmän tulipaloja kuin märkä kesä. Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin ja Ruotsin pelastuspalveluviraston (2024) tuoreessa tutkimuksessa ennustetaan, että niin sanottujen riskikausien tiheys ja pituus Ruotsissa lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä erityisesti Etelä-Ruotsissa ja Itämeren rannikolla. Siksi on todennäköistä, että tulemme näkemään tulevaisuudessa enemmän maastopaloja.  

Ruotsissa on laaja maa-alue ja suuri määrä sidosryhmiä, mikä vaikeuttaa maastopalojen hallintaa

Ruotsin pinta-ala on noin 41 miljoonaa hehtaaria, josta 68 prosenttia on metsämaata ja 7 prosenttia maatalousmaata. Metsistä 48 prosenttia on yksityisomistuksessa (noin 315 000 ihmistä), loput osakeyhtiöiden (25 prosenttia), valtion omistamien osakeyhtiöiden (12 prosenttia) ja valtion itsensä (8 prosenttia) omistuksessa.

Lain mukaan vastuu tulipalojen ehkäisemisestä, suunnittelusta ja sammuttamisesta on jaettu yksityishenkilöiden, omistajien, kuntien ja valtion kesken. Metsäpalojen hallintaan liittyviä haasteita lisäävät laaja alue, sidosryhmätyyppien moninaisuus sekä Ruotsin oikeus julkiseen pääsyyn, myös yksityisellä maalla. Monien eri toimijoiden on tehtävä yhteistyötä maastopalojen ehkäisemiseksi ja sammuttamiseksi tehokkaasti, jos niitä esiintyy.

Vuosien 2014 ja 2018 maastopalojen aikana pääteltiin, että monet toimijat toimivat aluksi liian hitaasti tai varovaisesti. Myös palontorjuntaresurssit puuttuivat. Varhaisen havaitsemisen ja varhaisen puuttumisen merkitys palojen sammuttamisessa vahvistettiin, ja selkeät roolit, resurssien koordinointi ja hyvät viestintäyhteydet ovat keskeisiä maastopalojen tehokkaan hallinnan kannalta.

Metsäpalot ovat kalliita

Hallitsemattomat maastopalot voivat aiheuttaa suurta vahinkoa metsille ja vaarantaa ihmisten, eläinten ja kasvien hengen. Metsäpalot aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä paitsi asianomaisille maanomistajille myös koko yhteiskunnalle, mikä vaikuttaa toimeentulomahdollisuuksiin ja terveyteen. Negatiiviset vaikutukset voivat jatkua myös tulipalon sammuttamisen jälkeen. Palovaurioituneet puut voivat pudota ja aiheuttaa vammoja; metsiin liittyvässä teollisuudessa voi olla pulaa tukeista; tulipalojen aiheuttamat kasvihuonekaasut edistävät ilmastonmuutoksen jatkumista; metsäntuotanto vähenee; ja biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut voivat häiriintyä. Metsäpalojen määrän lisääntyminen lisää myös palontorjunnan kustannuksia.

Metsäpalot vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon

Hallittuja metsäpaloja voidaan käyttää hallintavälineenä, ja ne edistävät ekosysteemien hallintaa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Ongelma on metsäpalojen hallitsematon. Varhainen havaitseminen ja nopea sammutus auttavat vähentämään ekosysteemeille, eläimille ja kasveille aiheutuvien vahinkojen riskiä ja minimoimaan savusta ja vaarallisista sammutuskemikaaleista johtuvan veden ja ilman pilaantumisen.

Metsien sosiaaliset arvot ovat Ruotsin yhteiskunnalle tärkeä voimavara ihmisten hyvinvoinnin, terveyden, asumisen/elinympäristön, aluekehityksen ja matkailun kannalta. Metsien suojelu ehkäisemällä maastopalojen aiheuttamia vahinkoja on näin ollen toinen keskeinen ulottuvuus parannetussa maastopalojen hallintaa koskevassa ehdotuksessa.

Metsillä on myös tärkeä rooli Ruotsin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ja ne ovat myös tärkeä motivoiva tekijä maastopalojen määrän minimoinnissa.

Erilaisilla laeilla ja asetuksilla säännellään maastopalojen ehkäisyyn ja metsäpalojen hallintaan liittyviä tehtäviä ja vastuita. Tärkeimmät niistä ovat seuraavat:

Metsälaissa (Skogsvårdslagen (1979:429)) todetaan, että metsä on kansallinen voimavara ja uusiutuva luonnonvara, jota on hoidettava siten, että se tuottaa hyvän tuoton kestävältä pohjalta ja säilyttää samalla biologisen monimuotoisuuden. Tähän sisältyy maastopaloille aiheutuvan riskin minimointi asianmukaisen hallinnan avulla.

Pelastuspalvelulaissa (Lagen om skydd mot olyckor, 2003:778) vahvistetaan, että vastuu tulipalojen ehkäisemisestä, suunnittelusta ja sammuttamisesta on jaettu yksityishenkilöiden, omistajien, kuntien ja valtion kesken. Tämä tarkoittaa, että jokaisella on velvollisuus minimoida maastopalojen riski ja auttaa tulipalojen sammuttamisessa. Päivitetyssä laissa vahvistetaan nyt myös pelastuspalveluviraston rooli koordinoinnin ja priorisoinnin tarjoamisessa kansallisella tasolla.

Ruotsin ympäristölaissa (Miljöbalk (1998:808)) säädetään yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin säätämällä, että niiden, jotka viettävät aikaa luonnossa ", on osoitettava harkintaa ja huolellisuutta suhteissaan siihen", yleensä tiivistettynä "älä häiritse tai tuhoa", mikä sisältää seuraavat palorajoitukset ja määräykset. Ulkona tapahtuvien tulipalojen eri näkökohtia käsitellään edelleen useissa muissa laeissa. Metsänomistajien ja metsässä työskentelevien yrittäjien vastuut ja velvollisuudet kuuluvat myös yksityisten vakuutusmääräysten piiriin.

Jokaisella on vastuu käyttäytyä vastuullisesti välttääkseen tulipalojen syttymisen vahingossa. Järjestelmä edellyttää näin ollen, että ihmiset ovat tietoisia maastopaloja koskevista rajoituksista ja määräyksistä ja että heillä on jonkin verran tietoa niihin liittyvistä riskeistä.

Koska maastopalojen määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa, Ruotsin hallitus pyrkii minimoimaan maastopalojen riskit, vahingot ja kustannukset mahdollisimman paljon. Vuoden 2018 maastopalojen jälkeen käynnistettiin useita hallituksen tutkimuksia, joissa analysoitiin voimassa olevaa lainsäädäntöä ja operatiivisia pelastustoimia. Tiedustelujen perusteella hallitus päätti pelastuspalvelulakiin tehtävistä muutoksista, joiden tavoitteena on parantaa maastopalojen torjuntaa ja vähentää mahdollisia vahinkoja. Muutokset tehtiin myös roolien, vastuualueiden ja viestintästrategioiden selkeyttämiseksi. Muita parannuksia olivat nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen maastopalojen havaitsemiseksi ja seuraamiseksi varhaisessa vaiheessa, palontorjuntavalmiuksien parantaminen ja maastopaloja koskevan tietämyksen lisääminen sekä metsänomistajien että yleensä kansalaisten keskuudessa.

Ruotsin hallituksen päivittämä uusi pelastuspalvelulaki sisältää seuraavat toiminta-alat:

Selkeät toimeksiannot sekä parempi koordinointi ja yhteistyö asiaankuuluvien julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä

Kriisi- tai hätätilanteessa selkeät vastuut, menettelyt, rahoitus ja viestintäkanavat ovat olennaisen tärkeitä. Päivitetyn lain myötä Ruotsin siviilivalmiusvirasto (MSB) on nyt lisännyt valtuuksia valvoa kuntien metsäpalojen hallintaa koskevien säännösten noudattamista, järjestää kriisijohtajuutta ja valvoa metsäpalojen torjuntaa. Vaikka alueellisilla ja kunnallisilla palolaitoksilla on edelleen ensisijainen vastuu, MSB on laajentanut valtuuksiaan tukea ja koordinoida kuntien, maakuntien ja pelastuspalvelujen välillä ja voi osoittaa lisäresursseja, jos paikalliset tarvikkeet, kuten henkilöstö, laitteet, helikopterit ja vesilentokoneet, ovat riittämättömiä.

Nämä lainsäädännön päivitykset lisäävät MSB:n valvontaa antamalla sille mahdollisuuden antaa sitovia määräyksiä ja valvoa, että kunnat noudattavat maastopalojen torjuntavaatimuksia. MSB tarkastelee alueellisia koordinointikäytäntöjä ja antaa palautetta noin puolesta valvotuista järjestelmistä. Lisäksi MSB antaa paikallisviranomaisille tietoa palokieltopäätösten ohjaamiseksi käyttäen Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) ennusteita.

MSB vastaa maastopalojen torjunnasta, mutta vastuu metsien, myös luonnonarvoltaan merkittävien metsien, suojelua koskevan kansallisen strategian noudattamisesta kuuluu Ruotsin ympäristönsuojeluvirastolle .. MSB:n ja muiden julkisen sektorin organisaatioiden ohella yksityinen sektori kehittää edelleen tuotteita, palveluja ja laitteita metsänomistajien auttamiseksi maastopalojen havaitsemisessa, seurannassa ja hallinnassa.

Ennustus-, havaitsemis- ja kartoituspalvelujen parantaminen

Ajantasaiset ja luotettavat palovaaraennusteet ja -kartat ovat tarpeen, jotta kunnan pelastuspalveluille voidaan antaa suoraa ohjausta, jotta ne voivat suunnitella ja valmistautua lyhentämään reagointiaikaa tulipalon puhjetessa. Ennusteet toimivat myös yhteisten palontorjuntaresurssien ohjaamisen perustana.

Palovaaran ennustamistekniikat kehittyvät jatkuvasti, ja edistyneisiin laskelmiin lisätään yhä enemmän tietoa yhä yksityiskohtaisemmalla maantieteellisellä tasolla. Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos (SMHI) on kehittänyt yhteistyössä MSB:n kanssa parempia palovaaraennustemalleja Ruotsia varten. Ennusteet ja palovaaratiedot ovat osa SMHI:n yleisiä ennuste- ja varoituspalveluja, ja ne ovat yleisön saatavilla SMHI:n verkkosivujen kautta.  

Nämä ennusteet luovat myös perustan MSB:n Outdoor Fire Danger -sovellukselle ja sen Fire Danger -karttapalveluille, jotka näyttävät viiden päivän ennusteet, joita päivitetään useita kertoja päivässä. Tuotteet on suunniteltu suurelle yleisölle sekä kunnallisille palo- ja pelastuslaitoksille, lääninhallituksille (Länsstyrelser) ja muille tahoille antamaan tietoa metsäkasvillisuuden paloalttiudesta. Kunnat ja lääninhallitukset käyttävät ennusteita ja palovaarakarttoja palokieltojen antamiseen. Ne auttavat myös ohjaamaan maastopalojen seurantalentoja.

On tärkeää havaita tulipalot varhaisessa vaiheessa, minkä vuoksi maastopaloja seurataan lentokoneilla. Lääninhallitukset päättävät, missä ja miten niitä käytetään valvontaan. Droneja käytetään nykyään toisinaan lentokoneiden sijasta tai niiden täydennyksenä. Kesällä 2022 otettiin käyttöön satelliittitietoja hyödyntävä palonhavaitseminen uutena ja tärkeänä täydennyksenä maastopaloja valvoville ilma-aluksille.

Toinen parannus on vesikartoitukseen soveltuvien vesiväylien kartoitus, jolla ohjataan vesikartoitukseen käytettäviä ilma-aluksia. Kartoituksen tekee MSB.

Palontorjuntaresurssien lisääminen

Kansallista palontorjuntavalmiutta on vahvistettu sisällyttämällä siihen vähintään kymmenen palontorjuntahelikopteria ja neljä vesikiertoista ilma-alusta, jotka voidaan ottaa käyttöön eri paikoissa nykyisen palovaaraennusteen perusteella. Maassa on nyt myös yli kaksikymmentä maastopalovarastoa, joita voidaan käyttää, kun paikallisten pelastuspalvelujen omat resurssit on käytetty loppuun. Varikoissa on erilaisia sammutuslaitteita, kuten paloletkuja, moottoroituja ruiskuja, maastoajoneuvoja, moottorisahoja jne. Varikkojen lisäksi käytettävissä on myös kaksi suuren kapasiteetin pumppua, joiden avulla vettä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja keskitetysti.

Neljä vesikiertoista ilma-alusta on liitetty rescEU:hun, mikä tarkoittaa, että ne ovat EU:n laajuisia resursseja, joista EU rahoittaa suurimman osan kustannuksista. Palontorjuntalentäjät saavat jatkuvaa koulutusta korkean pätevyystason ja turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi.

MSB tukee myös lääninhallituksia, palo- ja pelastuspalveluja ja muita viranomaisia tiedotuksella ja säännöllisellä koulutuksella ja on kehittänyt ilmaisen digitaalisen koulutuspalvelun, joka sisältää verkkokursseja ja harjoitusmateriaalia.

Yleisön tietoisuuden lisääminen

Yleisön tietämyksen lisääminen siitä, miten maastopaloja voidaan välttää ja miten tulipaloja voidaan sammuttaa, on olennainen osa ennaltaehkäisevää työtä, koska monet maastopalot ovat vahingossa ihmisten käynnistämiä.

Tiedottaminen alkaa koulusta, jossa tiedonsaantioikeuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet ovat osa koulun opetussuunnitelmaa. Useimmilla ruotsalaisilla on siis peruskäsitys metsäpalojen riskistä koulunkäynnin päättymiseen mennessä.

Yleinen maastopalotiedotus yleisölle, asukkaille ja matkailijoille on pääasiassa kuntien ja lääninhallitusten vastuulla, mutta MSB tarjoaa myös viestintätukea ja -materiaalia. Suuri osa yleisölle suunnatusta tiedosta on nyt saatavilla digitaalisesti, esimerkiksi edellä kuvatun palovaarasovelluksen ja verkkosivustojen kautta, jotka auttavat yksityishenkilöitä seuraamaan metsä- ja peltopalovaaraa. Sovellus näyttää ennusteen nykyisestä ja tulevasta palovaarasta alueittain, olemassa olevista palokielloista ja antaa neuvoja ja tietoa siitä, miten tulipalot ja grillit voidaan rakentaa turvallisesti aikoina, jolloin tulipalot ovat sallittuja. Se on saatavilla sekä ruotsiksi että englanniksi.

Metsänhoitoa koskevat uudet ohjeet

Pelastuspalvelujärjestöjen lisäksi Ruotsin metsävirastolla ja metsänomistajilla on tärkeä rooli maastopalojen ehkäisemisessä. Ruotsin metsäpolitiikasta esitetään usein tiivistelmä mottona ”Vastuuvapaus”. Vapaus tarkoittaa sitä, että metsälainsäädäntöön sisältyy suhteellisen vähän sitovia sääntöjä. Siksi tarvitaan ohjeita, joilla autetaan metsänomistajia tiedostamaan, miten he voivat auttaa vähentämään metsäpalojen riskiä hoitotoimenpiteiden avulla.

Metsäteollisuuden sidosryhmät kehittävät parhaillaan omia välineitään maastopalojen esiintymisen ja leviämisen ehkäisemiseksi. Päivitetyt toimialan laajuiset ohjeet tukevat suunnittelua, kuulemista, osaamista, hätätilannemenettelyjä ja -laitteita sekä luontopohjaisia ratkaisuja. Metsätalouden neuvonta ja ohjeet on esitetty metsäteollisuuden ja valtion rahoittaman Ruotsin metsäalan tutkimuslaitoksen Skogforskin verkkosivustolla.

Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos (SMHI) tutkii luontopohjaisten ratkaisujen (NbS) käyttöä ilmastonmuutoksen valossa. NbS voi olla pitkän aikavälin lähestymistapa palovaaran vähentämiseksi. Palot lehtimetsissä ovat vähemmän voimakkaita ja leviävät hitaammin. Kosteikot, joilla on kyky säilyttää vettä maisemassa, voivat joskus myös auttaa rajoittamaan palovaaraa, vaikka prosessit ovat monimutkaisia. Kosteikkojen luominen, säilyttäminen ja ennallistaminen metsämaisemassa on näin ollen mahdollinen uusi hoitomahdollisuus. Ruotsin ympäristönsuojeluvirastolta on saatavissa lehtimetsiä ja kosteikkoja koskevat ohjeet.

Ruotsin hallitus on äskettäin tilannut erityistutkimuksen (2024) kansallisen metsäpolitiikan tarkistamiseksi tavoitteenaan kehittää tulevaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen metsäpolitiikka, joka edistää Ruotsin pitkän aikavälin kestävää metsätaloutta ja kasvavaa biotaloutta eli uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. 

Hallituksen selvitys tehtiin vuoden 2018 suurten maastopalojen jälkeen. Siihen kuului edustajia eri ministeriöistä, kansallisista viranomaisista, kuten Ruotsin siviilivalmiusvirastosta (MSB), puolustusvoimista, pelastuspalveluista, metsänomistajista, alueellisista viranomaisista (lääninhallituksista) ja paikallisista palontorjuntapalveluista. Useat tutkijat ja organisaatiot, kuten MSB, ovat myös julkaisseet selvityksiä ja arvioita maastopalotapahtumasta. Raportit perustuvat laajoihin haastatteluihin kaikkien metsäpalojen torjuntaan osallistuneiden ryhmien ja ihmisten kanssa. Päätelmät ja ehdotetut parannukset ovat näin ollen hyvin ankkuroituneet sekä hallitukseen että julkiseen tasoon.

Menestykseen vaikuttaneet tekijät ovat suuremmat kuin rajoittavat tekijät.

Poliittiset tekijät

Tässä tapauksessa kansalaisilla ja hallituksella on samat prioriteetit eli metsäpalojen vaikutusten vähentäminen ja terveen metsämaiseman säilyttäminen talouden, mutta myös virkistyksen ja hyvinvoinnin perustana. Hallituksen vahva tuki, johtajuus ja sitä seuranneet muutokset maastopaloja koskevaan oikeudelliseen kehykseen ovat olleet keskeinen tekijä suositusten täytäntöönpanon nopeuttamisessa.  

Hallinnointitekijät

Koska sidosryhmämalli on monitahoinen, sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanon kannalta on ollut olennaisen tärkeää, että vastuut ja toimeksiannot ovat selkeät. Vuoden 2018 maastopalot osoittivat, että epäselvät viestintälinjat ja roolit saattavat hidastaa elintärkeää päätöksentekoa ja lisätä vahinkoja. Täytäntöönpanorakenteita vahvistaa myös se, että maastopaloresursseja ja niiden seurantaa koskevat toimeksiannot ja kokonaisvastuu on ankkuroitu pelastuspalvelulakiin.

Tekniset tekijät

Teknologia ja osaaminen ovat laajalle levinneitä kaikkialla yhteiskunnassa. Pelastuspalvelualan valmiusviraston nimeäminen koordinoimaan resursseja ja seuraamaan vastuita auttaa varmistamaan, että tekninen taitotieto, asiantuntemus ja resurssit ovat ajan tasalla. Metsäpalojen havaitsemistekniikoita kehitetään ja hiotaan edelleen. Satelliittidatan ja droonien käytön odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, koska ne ovat kustannustehokkaita keinoja maastopalojen havaitsemiseksi ja seuraamiseksi.

Fyysiset ja biologiset metsänhoitotekijät

Ruotsissa on paljon metsiä laajalla alueella, joista monet ovat kaukaisia. Metsät koostuvat pääasiassa mänty- ja kuusilajeista. Havumetsät ovat alttiimpia metsäpaloille kuin lehtimetsät, jotka sisältävät enemmän kosteutta. Nämä tekijät auttavat perustelemaan resurssien koordinointia ja jakamista kustannusten pitämiseksi alhaalla, mutta myös ottamaan käyttöön luontopohjaisia ratkaisuja, kuten monokulttuurien rajoittamista ja lehtipuiden sekoittumista niin sanottujen megapalojen riskin vähentämiseksi tulevaisuudessa.

Sosiaaliset tekijät

Oikeus verkkovierailuun ja luontoon pääsy (Allemansrätt) ovat ruotsalaisen yhteiskunnan kulmakiviä, ja useimmilla ruotsalaisilla on peruskäsitys siitä, miten käyttäytyä luonnossa koulun opetussuunnitelman kautta. On myös yleisesti ymmärretty, että luonnossa vietetty aika on hyväksi terveydelle ja hyvinvoinnille. Tarve vankalle oikeudelliselle kehykselle ja sopeutumistoimenpiteille maastopalojen vähentämiseksi luonnon ja ihmisten suojelemiseksi on näin ollen hyvin ankkuroitu suureen yleisöön. On tärkeää jatkaa tietoisuuden lisäämistä, jotta ihmisiä muistutetaan maastopaloihin liittyvistä riskeistä ja kustannuksista ja kannustetaan vastuulliseen käyttäytymiseen tahattomien tulipalojen välttämiseksi. Tähän on sisällytettävä sellaiset ryhmät kuin uudet tulokkaat ja ulkomaiset matkailijat, jotka eivät ole käyneet läpi Ruotsin koulujärjestelmää ja joilla ei ehkä ole täyttä ymmärrystä allemansrättiin liittyvistä rooleista ja vastuista, erityisesti kun otetaan huomioon matkailijoiden määrän odotettu kasvu tulevaisuudessa.

Taloudelliset tekijät

Metsäpalojen torjunta on kallista ja vaatii usein yhteisiä resursseja. Resurssien, kuten lentokoneiden ja helikoptereiden, jakaminen on kustannustehokas tapa hallita maastopaloja. Toistuvista budjettimäärärahoista palvelujen ylläpitämiseksi voi tulla rajoittava tekijä, jos kansantalouteen kohdistuu paineita.

Maastopalopalvelujen koordinointi toteutetaan kansallisesta näkökulmasta ja yhteistyössä EU:n kanssa. Palvelut rahoitetaan pääasiassa julkisista talousarvioista - valtiolta, kunnilta ja myös EU:n varoista.

Suurten maastopalojen yhteenlasketut taloudelliset tappiot ovat todennäköisesti paljon suuremmat kuin sopeutumistoimenpiteiden kustannukset, koska maastopalot vaikuttavat metsän lisäksi koko metsäteollisuuteen, infrastruktuuriin ja kansanterveyteen.

Vuosien 2014 ja 2018 maastopalojen yhteiskunnalle aiheuttamia kokonaiskustannuksia on vaikea arvioida. Pelkästään vakuutusala arvioi välittömien vahinkojen kustannukseksi yli 500 miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 43 miljoonaa euroa) joka kerta, ja yhteiskunnalliset kustannukset ovat todennäköisesti yli miljardi Ruotsin kruunua (noin 87 miljoonaa euroa).

Metsäteollisuus on tärkeä Ruotsille ja tuottaa suoraan ja välillisesti tavaroita, joiden arvonlisäys on noin 120 miljardia Ruotsin kruunua (noin 10 miljoonaa euroa) vuodessa, mikä vastaa vajaata 2,5 prosenttia Ruotsin bruttokansantuotteesta. Metsäteollisuudessa työskentelee yhteensä 120 000 ihmistä. Sen vuoksi metsille aiheutuvien vahinkojen, tuotantohäiriöiden sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja terveyteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämisestä saatavat hyödyt ovat todennäköisimmin suuremmat kuin havaitsemisesta ja palontorjunnasta aiheutuvat kustannukset.

Hallitsemattomien maastopalojen määrän rajoittamisesta koituu myös ei-taloudellista yhteiskunnallista hyötyä. Niihin kuuluvat biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen säilyttäminen, ilmansaasteiden vähentäminen, veden ja maaperän laadun ylläpitäminen, maisemien ja virkistysalueiden säilyttäminen. Ne puolestaan vaikuttavat myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin sekä työpaikkojen luomiseen esimerkiksi metsäteollisuuden, marjastuksen ja matkailun kautta.

Maastopalojen välttäminen on hyödyllistä myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Metsät edistävät suoraan hiilen sitomista ja potentiaalia edistää suoraan ilmastonmuutoksen hillitsemistä hiilinielujen avulla. Biomassa on uusiutuva energialähde, ja jos puutuotteita käytetään kestävällä tavalla, niiden hiilipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin teräksen tai betonin.

Tarpeiden analysointi, mahdollistavaan lainsäädäntöön tehdyt muutokset ja maastopaloihin sopeutumiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpano ovat kestäneet noin viisi vuotta. Sopeutumistoimenpiteitä ei ole saatu päätökseen vuoteen 2024 mennessä, ja parannuksia jatketaan määräämättömän ajan, mutta nyt on olemassa käytännön rakenne, jonka pohjalta toimia voidaan jatkaa.

Koska maastopalot ovat toistuvia tapahtumia, toimenpiteitä maastopalojen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi on jatkettava loputtomiin ja mahdollisesti lisättävä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen nopeudesta riippuen. Ruotsin hallitus esitteli maaliskuussa 2018 Ruotsin kansallisen strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Strategia sisältää Ruotsin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat tavoitteet, työn ohjaavat periaatteet, vastuun organisoinnin ja jakamisen, seurannan, rahoitusperiaatteet ja tietämyksen lisäämiseen tähtäävät aloitteet. Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia päivitetään viiden vuoden välein, ja se on toinen lähde, jonka avulla voidaan seurata maastopalojen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimenpiteiden onnistumista.

Leif Sandahl, fire engineer, The Swedish Civil Contingencies Agency
Leif.Sandahl@msb.se

Stefan Andersson, meteorologist, The Swedish Civil Contingencies Agency
Stefan.Andersson@msb.se

registrator@msb.se

(ruotsiksi)

SMHI (2024). Framtida brandrisk – förändringar i perioder av hög brandrisk enligt FWI-modellen (ruotsiksi),

Skogsbränderna sommaren 2018 – Statens offentliga utredningar SOU 2019:7  

Lag 2003-778 Lag om skydd mot olyckor