European Union flag
Pohjois-Makedonian lämpöä ja terveyttä koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano

© WHO Regional Office for Europe

Pohjois-MakedonianHeat Health Action Plan (HHAP) -toimintasuunnitelma, joka on pantu täytäntöön vuodesta 2012 lähtien, sisältää lämpöterveyden varoitusjärjestelmän, hallitusten välisen koordinoinnin ja yleistä tietoisuutta lisääviä strategioita. Ilmastoterveysvaikutusten kääntäminen poliittisille päättäjille ja sidosryhmien osallistaminen olivat avainasemassa sen täytäntöönpanossa.

Pohjois-Makedonian kansallinen lämpöä ja terveyttä koskeva toimintasuunnitelma (HHAP) laadittiin vuonna 2011 ja hyväksyttiin vuonna 2012 kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan strategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti. HHAP:n tavoitteena on vähentää äärimmäisiin lämpötiloihin ja helleaaltoihin liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Suunnitelmaan sisältyy tällä hetkellä käytössä olevan lämpöä koskevan terveysvaroitusjärjestelmän täytäntöönpano sekä joukko toimia, joilla pyritään valtavirtaistamaan terveyden suojelu muihin asiaankuuluviin politiikkoihin, lisäämään kansalaisten ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden tietoisuutta ilmastonmuutoksen seurauksista ja ottamaan käyttöön resursseja terveyteen kohdistuvien lämpövaikutusten hallitsemiseksi.

 

 

 

Tapaustutkimuksen kuvaus

Haasteet

Pohjois-Makedonian tasavalta on pieni (25 713 km2)sisämaavaltio, joka sijaitsee keskellä Balkanin niemimaata Etelä-Euroopassa. Suhteellisen pienestä pinta-alastaan huolimatta maassa on monipuolinen ilmasto, jossa on kahdeksan ilmastoaluetta. Viimeisten 25 vuoden aikana on havaittu muutoksia globaalissa ilmastossa. Keskilämpötilan monivuotisten vaihteluiden analyysi osoittaa, että 1950-luvulla mitattiin suhteellisesti korkeampia ilman lämpötiloja kaikilla meteorologisilla asemilla koko Pohjois-Makedonian alueella. Tämän ajanjakson jälkeen oli suhteellisesti kylmempi 20 vuoden ajanjakso (1971–1993), kun taas seuraavina vuosina keskimääräinen vuotuinen lämpötila oli jatkuvasti korkeampi kuin monen vuoden keskiarvo (USAID, 2018).

Kuten kolmannessa ilmastonmuutosta koskevassa kansallisessa tiedonannossa (2014) todetaan, ilman vuotuisen keskilämpötilan erot vuosina 1981–2010 verrattuna tarkastelujaksoon (1961–1990) ovat 0,2–0,5 celsiusastetta (sijainnista riippuen). Ilmastoskenaarioiden (jotka perustuvat IPCC:n päästöskenaarioita koskevaan erityisraporttiin) mukaan keskilämpötilan odotetaan nousevan vuosisadan puolivälissä (vertailukauteen 1986–2005 verrattuna) 1 oC, 2 oC ja 2,5 oC matalan, keskilämpötilan ja korkean lämpötilan skenaarioissa. Kaikissa kolmessa päästöskenaariossa tarkastellaan lähitulevaisuudessa (kaudella 2016–2035) keskilämpötilan nousua noin 1 celsiusasteella viiteajanjakson (1986–2005) lämpötilaan verrattuna.

Sopeutumistoimenpiteen poliittinen konteksti

Case partially developed, implemented and funded as a climate change adaptation measure.

Sopeutumistoimenpiteen tavoitteet

HHAP:n tavoitteena on vähentää äärimmäisiin lämpötiloihin ja helleaaltoihin liittyvää nykyistä ja tulevaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Suunnitelmassa ja siihen liittyvässä varoitusjärjestelmässä keskitytään erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin: vanhukset, imeväiset ja alle viisivuotiaat lapset, kroonisesti sairaat, ylipainoiset henkilöt, ulkotyöntekijät ja henkilöt, joiden sosioekonominen asema tekee heistä alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille (esim. kodittomat). Maan terveydenhuoltojärjestelmällä on tärkeä rooli kehitettäessä ja toteutettaessa sopeutumis-, ennaltaehkäisy- ja reagointitoimenpiteitä ilmastonmuutokseen liittyviin terveysriskeihin puuttumiseksi:

  • Vahvistetaan nykyisiä kansanterveysvalmiuksia varhaista havaitsemista ja asianmukaista reagointia varten.
  • ilmastonmuutokseen mahdollisesti liittyvien uusien tautien seurausten ennakointi;
  • Lisätään väestön tietoisuutta ilmastonmuutoksen ja terveyden mahdollisista yhteyksistä.
Ratkaisut

Lämpöterveystoimintasuunnitelma viimeisteltiin vuonna 2011, ja Makedonian hallitus hyväksyi sen vuonna 2012. Osana suunnitelman toteutusta otettiin käyttöön lämpöterveysvaroitusjärjestelmä. Järjestelmä on edelleen aktiivinen ja toimii 1. toukokuuta ja 30. syyskuuta välisenä aikana. Sen toimintaan osallistuvat seuraavat elimet:

  • hallitusten välinen elin (joka koostuu terveysministeriöstä, kansanterveyslaitoksesta, työlääketieteen laitoksesta ja muista asiaankuuluvista kansallisista sidosryhmistä), joka koordinoi helleaaltohälytystä ja vastaa vihreän (valppaus), keltaisen (hälytys/valmius), oranssin (lämpöaalto) ja punaisen (hätä) vaiheen aktivoinnista. Se myös koordinoi paikallisten sidosryhmien kanssa toteutettavia toimenpiteitä.
  • meteorologinen virasto, joka ilmoittaa terveysministeriölle hälytystasoja koskevista todisteista ja ilmoittaa operatiivisesti 24–48 tunnin helleaaltovaroituksesta, ja
  • kansanterveysvirasto, joka arvioi helleaaltojen vaikutuksia kansallisessa helleaaltosuunnitelmassa määriteltyjen indikaattoreiden perusteella (SCORCH, 2020).

Varoitusjärjestelmä on osa HHAP:n suunnittelemaa laajempaa lähestymistapaa, ja se sisältää seuraavat:

  • suositukset kuumuudelle altistumisen vähentämiseksi terveys- ja sosiaalialan laitoksissa (ja erityiset suojelusuunnitelmat heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille);
  • Viestintästrategia, jolla tiedotetaan kansalaisille ja sosiaali- ja terveysalan toimijoille helleaaltojen aikana toteutettavista suojelutoimenpiteistä. Strategiassa viitataan erityisesti edellä mainittuihin suosituksiin.
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden pitkän aikavälin suunnittelu, mukaan lukien: henkilöstön suunnittelu ja koulutus, terveyden suojelun jatkuva parantaminen ja uusien viheralueiden luominen;
  • Suunnitelman seuranta ja arviointi: äskettäinen tutkimus (2020) kehitettiin yhdessä Université Catholique de Louvainin (Belgia) kanssa.
  • Sovellus Android-matkapuhelimille, jotta voidaan antaa lämpö- ja terveysvaroituksia ajoissa ja niihin liittyviä suosituksia käyttäjille.

Lisätiedot

Sidosryhmien osallistuminen

Terveysministeriöllä on kokonaisvastuu Heat-Health-toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Terveysministeriössä lämpö- ja terveysvaikutusten seurantakomissio on ollut toiminnassa heinäkuusta 2007 lähtien, ja ilmastonmuutos- ja terveyskomissio perustettiin kesäkuussa 2009. Molemmat valiokunnat osallistuivat terveysalan toimintaohjelman valmisteluun ja tekevät yhteistyötä suunnitelman täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa. Ilmastonmuutos- ja terveyskomissio toimii koordinointielimenä ja vastaa muiden toimielinten osallistumisesta suunnitelmassa esitettyjen toimien täytäntöönpanoon. Lämmön ja terveyden seurausten seurantakomissio valvoo toimien käytännön toteutusta, erityisesti niitä, jotka liittyvät oikea-aikaisen tiedon tarjoamiseen kansalaisille ja terveydenhuollon työntekijöille. On suositeltavaa, että tähän komissioon ja suunnitelman täytäntöönpanoon osallistuu tarvittaessa henkilöitä muista asiaankuuluvista instituutioista. Tältä osin asiaankuuluvia instituutioita ja muita toimijoita ovat muun muassa seuraavat: Kansanterveyslaitos ja kansanterveyskeskukset, Työterveyslaitos, Kriisinhallintakeskus, Ilmatieteen laitos, Pelastus- ja suojeluosasto, kuntien elinympäristön parantamisesta vastaavat osastot, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja sosiaaliministeriö, opetus- ja tiedeministeriö, Makedonian Punainen Risti, tiedotusvälineet ja lopuksi valtiosta riippumattomat sektorit.

Tämänhetkisessä täytäntöönpanovaiheessa tämä yhteistyöhön perustuva lähestymistapa on osoittautunut tehokkaaksi. Esimerkiksi kriisitilanteisiin ja ilmastonmuutokseen liittyviin hätätilanteisiin varautumisen vahvistamiseksi viimeisin simulaatioharjoitus järjestettiin 21.marraskuuta 2018 Kumanovossa. Keskeisiä mukana olleita instituutioita olivat terveysministeriö, Strumica General Hospital (tärkeä alueellinen sairaalakeskus), ensiapu, kriisinhallintakeskus, Punainen Risti, palontorjuntayksiköt, sisäministeriö, puolustusministeriö ja Maailman terveysjärjestö. Ennen simulaatioharjoitusta pidettiin joitakin valmistelevia kokouksia, joissa määriteltiin harjoituksen parametrit, kuten odotetut uhrit, valmiussuunnitelman aktivoinnin käynnistävät indikaattorit, triage- ja potilasliikennevirrat sekä sairaala- ja ensihoitohenkilöstön vastuut. Simulaation avulla viranomaiset pystyivät testaamaan yleistä varautumista.

Menestys ja rajoittavat tekijät

Terveysalan toimintaohjelman pilottivaiheesta (2009–2011) saadut kokemukset osoittivat, että

  • tiedot ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista on siirrettävä tieteellisen tutkimuksen alalta päätöksentekijöiden kannalta merkityksellisille kielille ja aikaväleille
  • Ilmastonmuutoksia ja niihin liittyviä vaikutuksia koskevien kansallisten tietojen saatavuus on erittäin tärkeää, samoin kuin inhimillisten valmiuksien merkittävien puutteiden ymmärtäminen.
  • kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät on otettava mukaan, ja niiden tietotarpeet voivat vaihdella.

Pohjois-Makedonian HHAP-toimintasuunnitelmasta saatujen kokemusten mukaan terveyden vahvistaminen lämpöön liittyvien vaikutusten osalta edellyttäisi yleisemmin seuraavaa:

  • maksimoidaan synergiat olemassa olevien välineiden ja instituutioiden kanssa;
  • Valmistellaan terveydenhuolto- ja sosiaalialan työvoimaa vastaamaan ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin ja vahvistetaan terveyspalveluja, jotta ilmastoon liittyviin tapahtumiin voidaan puuttua oikea-aikaisesti.
  • Edistetään terveyskysymysten ja niihin liittyvien ratkaisujen huomioon ottamista muilla aloilla.
  • Terveydenhuolto- ja sosiaalialan työvoiman valmiuksien kehittäminen. Tässä yhteydessä pantiin täytäntöön laki työturvallisuudesta ja -terveydestä (entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian virallinen lehti nro 92/07), jotta voitiin panna täytäntöön kansalliseen helleaaltosuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet työntekijöiden terveyden suojelemiseksi helleaallon aikana.
Kustannukset ja edut

Pohjois-Makedonia osallistui kaksivuotiseen (2009–2011) WHO:n hankkeeseen ”Terveyden suojeleminen ilmastonmuutokselta”. Kyseessä oli seitsemän maan (Albania, Kazakstan, Kirgisia, Venäjän federaatio, Tadžikistan, Pohjois-Makedonia ja Uzbekistan) aloite, jota rahoitettiin Saksan ympäristö-, luonnonsuojelu- ja ydinturvallisuusministeriön kansainvälisestä ilmastoaloitteesta. Hankkeen yleisenä tavoitteena oli vahvistaa kykyä ymmärtää ilmastonmuutoksen terveysriskejä ja reagoida niihin sekä kehittää Heat-Health-toimintasuunnitelma. Hankkeessa WHO:n maassa tekemä tutkimus osoitti, että on mahdollista verrata sellaisten tautitapausten ja kuolemantapausten lisääntymisen aiheuttamia vahinkokustannuksia, joita ei ole vältetty sopeutumiskustannuksiin. Lämpöterveydellisten sopeutumistoimenpiteiden vuotuisiksi kustannuksiksi arvioitiin 12 miljoonaa paikallista valuuttayksikköä (LCU) verrattuna terveyshaittojen kustannuksiin (tautitapausten ja kuolemien lisääntymisen vuoksi) 170 miljoonaan LCU: han vuodessa (WHO,2013).

Toteutusaika

Hallitus hyväksyi lämpöä ja terveyttä koskevan toimintasuunnitelman vuonna 2011 sen jälkeen, kun erityisiä lämpöä suojaavia toimia oli kokeiltu onnistuneesti kesällä 2010. Osana suunnitelman toteutusta otettiin käyttöön lämpöterveysvaroitusjärjestelmä, joka on edelleen toiminnassa.

Elinikäinen

Tällä hetkellä ei ole suunnitteilla HHAP:n tarkistamista. Lämmön terveysvaroitusjärjestelmä on käytössä vuosittain 1.5.-30.9. Sen odotetaan jatkavan toimintaansa ja päivittyvän.

Viitetiedot

Ota yhteyttä

Mihail Kochubovski
Head of Sector of Environmental Health Institute of Public Health of the Republic of North Macedonia
Str. 50 Divizija No.6 1000
Skopje
Republic of North Macedonia
E-mail: kocubov58@yahoo.com 

Viitteet

Pohjois-Makedonian lämpöä ja terveyttä koskeva toimintasuunnitelma, Pohjois-Makedonian tasavallan kansanterveyslaitos ja WHO:n Euroopan aluetoimisto

Julkaistu Climate-ADAPTissa: Apr 11, 2025

Please contact us for any other enquiry on this Case Study or to share a new Case Study (email climate.adapt@eea.europa.eu)

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.