Kis-Sárrétin alueen ilmastoon mukautettu hoito Körös-Marosin kansallispuistossa

E-OBS:n tietoaineistosta johdetut ilmastohavainnot (eli ilmastomuuttujaa koskevan tilintarkastustuomioistuimen tietoaineiston ruudukkoversio) paljastivat, että lämpötilan yleinen noususuuntaus on havaittu Euroopassa vuosina 1960–2018 Välimeren alueen lisäksi myös Keski- ja Koillis-Euroopassa. Samana ajanjaksona Unkarissa esiintyi merkittävää lämpenemistä (+0,3–0,35 °C vuosikymmenessä) ja helleaaltoja esiintyi paljon (+6–8 päivää vuosikymmenessä) (ks. Euroopan ympäristökeskuksen lämpötilaindikaattorit). Sademäärät vaihtelevat suuresti vuodenaikoina ja -vuosina, ja rankkasateita esiintyy erityisesti talvella. Tulevaisuuden ennusteet osoittavat, että nämä ääri-ilmiöt lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä (jopa 35 prosenttia). Kuivuus on lisääntynyt vuodesta 1950 lähtien, jopa +1,3 tapahtumaa vuosikymmenessä (ks. Euroopan ympäristökeskuksen indikaattorit meteorologisesta ja hydrologisesta kuivuudesta ). EURO-CORDEX-tietoihin perustuvat ilmastoennusteet osoittavat vuotuisen keskilämpötilan nousevan 2–4 celsiusastetta^2000-luvun loppuun mennessä RCP4.5- ja RCP8.5-skenaarioiden mukaisesti (ks. Euroopan ympäristökeskuksen lämpötilaindikaattorit) ja kuivuuden esiintymistiheyden hienoista lisääntymistä vuosina 2041–2070 kahdessa päästöskenaariossa (ks. Euroopan ympäristökeskuksen meteorologista ja hydrologista kuivuutta koskevat indikaattorit).

Näillä muutoksilla odotetaan olevan erilaisia vaikutuksia Körös-Marosin kansallispuiston luontotyyppeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen, joiden laajuus ja ajoitus riippuvat yksilöllisistä herkkyyksistä ilmastonmuutoksille, kuten jäljempänä kuvataan.

Pannonic-suola-arot ja -suolat

Nämä elinympäristöt ovat hyvin riippuvaisia kastelun kestosta ja lämpötiloista, jotka molemmat vaikuttavat suolan kertymiseen ja muihin maaperän ominaisuuksiin. Alhaiset tai olemattomat sadejaksot johtavat arojen ja soiden kuivumiseen (huomaa, että kuivuminen on jo säännöllistä), kun taas kesän liiallinen sademäärä voi lisätä maaperän huuhtoutumista, mikä vähentää suolaominaisuuksia ja siten suola-arojen ja soiden hajoamista. Sodic-luontotyypit kuuluvat uhanalaisimpiin, koska ne tarjoavat erityisiä, monimutkaisia maaperäolosuhteita, jotka voivat tukea sekä arojen niittylajeja (humuspitoisuuden vuoksi), niittylajeja (pohjavesivaikutusten vuoksi) että sodic-lajeja (natriumsuolan kertymisen vuoksi noin 1 metrin syvyyteen). Jos jokin näistä prosesseista/olosuhteista muuttuu (vahvemmaksi tai heikommaksi), elinympäristön koostumus muuttuu. Muuttuvat olosuhteet ja äärimmäiset ilmasto-olot, mukaan lukien ennustetusta ilmastonmuutoksesta johtuvat olosuhteet, voivat olla hyödyllisiä elinympäristöille, kuten tiheille ja korkeille Puccinellia-sedille tai arojen ja järvien vuosittaiselle suolapioneerille.

Luonnon rehevöityneet Magnopotamion- tai Hydrocharition-järvet – tyyppikasvillisuus

Ilmastonmuutoksen ennustettuna vaikutuksena sademäärän väheneminen vahingoittaa hydrofyyttikasvillisuutta, koska veden väheneminen voi vaikuttaa lajien kehitykseen ja eloonjäämiseen, mikä yksinkertaistaa lajien koostumusta ja vähentää biologista monimuotoisuutta. Lajien määrä voi vähentyä, kun lajit, joilla on tiukka ekologinen sietokyky, häviävät. Luontotyypin korkeaa luonnontilaisuutta edellyttävät lajit( Myriophyllum verticillatum, Ceratophyllum demersum, C. submersum, Utricularia australis, Salvinia natans) ovat vaarassa hävitä. Vähemmän herkkien lajien määrän odotetaan kasvavan.

Pannonic lössi aroniityt

Koska näiden luontotyyppien lajikoostumus on riippuvainen vuotuisesta sademäärästä, ilmaston ennustetut muutokset voivat vaikuttaa siihen. Veden väheneminen kosteilta alueilta kesällä uhkaa lajikoostumusta pohjaveden pinnan alenemisen vuoksi.

Cnidion dubii -joen laaksojen tulvaniityt

Pohjaveden pinnan alenemisen seurauksena nämä niityt ovat vaarassa kuivua ja samalla rikkaruohoutua. Useat heidän osastoistaan perustuvat lyhyempään kevättulvaan.

Alnus glutinosa- ja Fraxinus excelsior -tulvametsät

Nämä elinympäristöt ovat erittäin uhanalaisia, koska ennustetun ilmastonmuutoksen aiheuttama veden niukkuus saattaa haitata puu- ja pensaslajien uudistumista.

Körös-Marosin kansallispuiston, jossa Kis-Sárrétin alue sijaitsee, luontotyyppeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen vaikuttavien tärkeimpien ilmastoon liittyvien riskien käsittelemiseksi laadittiin ilmastoon mukautettu hoitosuunnitelma, johon osallistui asiantuntijoita ja paikallisia sidosryhmiä. CAMP:n päätavoitteet ovat seuraavat:

• Suojeltujen ja arvokkaiden elinympäristöjen sietokyvyn parantaminen CAMP-alueella;
• puistossa käytävän sidosryhmävuoropuhelun tehostaminen ja parantaminen
• syvennetään tutkimuksia, joilla puututaan ilmastonmuutosennusteisiin liittyviin epävarmuustekijöihin;
• Ilmastonmuutosskenaarioiden sisällyttäminen elinympäristöjen hoitoon;
• seurantatoimien parantaminen ja täsmentäminen;
• aktiiviseen mukautuvaan hallinnointiin perustuvan lähestymistavan soveltaminen CAMP-alueella;
• Laaditaan Natura 2000 -luontotyypeille esimerkillisiä hoitosuunnitelmia, joissa otetaan huomioon uusin tieto ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista.
• Ilmastomallinnuksen ja hydrologisen mallinnuksen tulosten integrointi suojeltujen luontotyyppien hoitoon.

Vuodesta 2013 lähtien on toteutettu useita toimenpiteitä CAMP:n mukaisesti ilmastonmuutoksen seurausten käsittelemiseksi:

• Vesijärjestelmän ylläpito, laiminlyödyistä vesilaitoksista johtuvan vesihuollon ja veden ylitarjonnan ongelman ratkaiseminen, liian korkean vedenpinnan välttäminen keväällä (ei uhkaa pesiviä lintuja ja yksityisomistuksessa olevia alueita) tai kesällä (mahdollistaa Typha-metsiköiden niittämisen ja leikkaamisen) ohjaamalla vettä kanaviin kohti kalalammikoita
• Haitallisten vieraslajien ehkäiseminen. Tähän sisältyy eksoottisten lajien silppuaminen, leikkaaminen tai kerääminen, polttamisen kieltäminen, lampaiden ja/tai nautojen laiduntamisen aloittaminen joillakin alueilla (mukaan lukien sopivien nautarotujen valinta ja laiduntamisajat hyötyjen optimoimiseksi), liiallisen laiduntamisen välttäminen kosteilla alueilla, niitto, eksoottisten kalalajien vesiin tuomisen kieltäminen
• Jokiluontotyyppien säilyttäminen ja ennallistaminen sekä niiden kytkeytyneisyys viereisiin maaluontotyyppeihin (sivuttaiset yhteydet)

Hiljattain (2019) kansallispuiston osasto toteutti CAMP-toimenpiteiden lisäksi useita pieniä toimenpiteitä Körös-Marosin kansallispuiston Kis Sárrétin alueella veden säilyttämiseksi kosteikoissa osana vuonna 2018 hyväksyttyä Natura 2000 -hoitosuunnitelmaa. Vaikka näitä toimenpiteitä ei virallisesti luokitella ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi toteutettaviksi toimenpiteiksi (mutta luontotyyppien suojelu-, hoito- ja jälleenrakennushankkeiksi), ne auttavat ehdottomasti luonnonalueita selviytymään myös veden niukkuudesta, kuivuudesta ja tulvista sekä sopeutumaan äärimmäisiin ilmasto-olosuhteisiin. Toteutettuja toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• Joidenkin patojen purkaminen veden säilyttämiseksi kosteikoissa
• Joidenkin kanavien uudelleenluonnollistaminen (tai joidenkin kanavien säilyttäminen siten, että ne ovat vähemmän syviä), jotta voidaan palauttaa jokien elinympäristöt ja niiden yhteydet maanpäällisiin elinympäristöihin
• Uuden kanavan rakentaminen veden johtamiseksi arvokkaaseen kosteikkoon suuremmasta olemassa olevasta kanavasta
• Sulkuporttien jälleenrakentaminen, jonka avulla puistonvartijat voivat hallita tulvan tasoa ja sisävesien korkeutta suolla.

CAMP:n laadinnassa ja täytäntöönpanossa keskeisiä sidosryhmiä olivat paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivat luonnonsuojeluviranomaiset, aluetason vesihallintoviranomaiset, alueelliset matkailuyhdistykset ja tutkimuslaitokset. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluivat myös kansallispuiston hallinto sekä kansalliset luonnonsuojelu- ja vesienhoitoviranomaiset. Mediaviestintää, kuten lehdistötiedotteita ja sanomalehtiartikkeleita, tuotettiin tietoisuuden lisäämiseksi ilmastonmuutoksesta ja yleisön huomion kiinnittämiseksi tarpeeseen määrittää toimenpiteitä puiston hallinnoimiseksi ilmastonmuutosolosuhteissa.

Tällä hetkellä paikalliset sidosryhmät eivät osallistu suoraan Körös-Marosin kansallispuiston mukautuvaa hoitoa koskevaan päätökseen. Puisto edistää kuitenkin tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä aloitteita esimerkiksi lapsille suunnatuilla ympäristökasvatusohjelmilla sekä messu- ja näyttelytapahtumilla, joihin paikalliset ja alueelliset sidosryhmät osallistuvat.

Yksi sopeutumistoimien toteuttamisen tärkeimmistä menestystekijöistä oli kansallispuistojen päällystön ja puistonvartijoiden syvällinen tuntemus sekä heidän suora yhteytensä maanomistajiin ja maankäyttäjiin (viljelijöihin). Toisaalta vesihuoltojärjestelmän säilyttämiseksi toteutetut toimenpiteet vaikuttavat suoraan pääasiassa valtion omistamiin alueisiin, joita NP hallinnoi. Viljelijöiden, jotka vuokraavat maata valtiolta, on itse asiassa noudatettava tiukasti NP:n asettamia erityisiä luonnonsuojelurajoituksia (esim. myöhäinen niitto, yötyöt, niittyjen kastelun lopettaminen, liikkumattomien raitojen jättäminen jne.), mutta heille korvataan nämä rajoitukset alhaisella vuokramaksulla.

Koko perustutkimuksen ja CAMP-suunnitteluprosessin kustannukset olivat noin 50 000 euroa. Rahoituslähteistä 85 prosenttia oli EU:n EAKR:ää ja 15 prosenttia kansallisia. Toimenpiteiden täytäntöönpanokustannuksia koskevat tiedot eivät ole julkisesti saatavilla.

Etuja ovat muun muassa: vesijärjestelmän säilyttäminen (mikä auttoi puuttumaan vesihuoltoon ja liikatuotantoon liittyvään ongelmaan), maatalousjärjestelmien häiriönsietokyvyn parantaminen, useiden suojeltujen luontotyyppien ja uhanalaisten lajien säilyttäminen tai elvyttäminen sekä paikallisten sidosryhmien tietoisuuden ja halukkuuden vahvistaminen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hyötyjä on vaikea kvantifioida. Luonnonsuojelun ja maisemanhoidon laitoksen (Szent István University, Gödöllő, Unkari) mukaan suot näyttävät kuitenkin paremmilta kuin aiempina vuosikymmeninä ja ovat todennäköisesti enemmän samanlaisia kuin niiden alkuperäinen ulkonäkö 200 vuotta sitten. Myös rikkakasvien leviäminen ja haitallisten vieraslajien leviäminen estettiin toteuttamalla toimenpide, jolla pyrittiin varmistamaan riittävä veden määrä.

Alueellisille kumppaneille laadittiin suosituksia ilmaston aiheuttamien muutosten hallinnasta parhaiden käytäntöjen raportin ja hallintastrategian suuntaviivojen muodossa. Saatujen kokemusten perusteella laadittiin toimintapoliittisia suosituksia, joista voi olla hyötyä kansallisen ja EU:n lainsäädännön pohjana. Erityistä huomiota kiinnitettiin vesipolitiikan puitedirektiiviin ja Natura 2000 -kehykseen (luontodirektiivi, lintudirektiivi).

CAMP-suunnitelma laadittiin maaliskuun 2010 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. CAMP-toimenpiteitä toteutettiin vuosina 2013–2019. Viimeiset kansallispuistoviraston edistämät toimenpiteet toteutettiin vuonna 2019.

Körös-Marosin kansallispuiston luontotyyppien mukautuva hoito on jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää seurantaa, arviointia ja mukauttamista. Uusia toimenpiteitä toteutetaan tarvittaessa ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti.

Ákos Malatinszky
Szent István University
Department of Nature Conservation and Landscape Management
Pater K. 1., 2103 Gödöllő, Hungary
E-mail: malatinszky.akos@szie.hu 

Szent Istvánin yliopiston luonnonsuojelun ja maisemanhoidon laitos ja ilmastonmuutokseen mukautettu hoitosuunnitelma (CAMP) Körös-Marosin kansallispuiston alueille