Körös-Marosin kansallispuiston Kis-Sárrétin alueen ilmastomukautettu hoito

E-OBS-tietoaineistosta (eli Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ilmastomuuttujaa koskevan tietoaineiston hilatusta versiosta) johdetut ilmastohavainnot osoittivat, että Euroopassa on havaittu lämpötilan nousun yleinen suuntaus vuosina 1960–2018 paitsi Välimeren alueella myös Keski- ja Koillis-Euroopassa. Samana ajanjaksona Unkarissa esiintyi merkittävää lämpenemistä (+ 0,3–0,35 °C vuosikymmenessä) ja suurta lämpöaaltojen esiintymistiheyttä (+6–8 päivää vuosikymmenessä) (ks. lämpötilaa koskevat ETA:n indikaattorit ). Sademäärät vaihtelevat suuresti vuodenaikoina ja vuosina, ja voimakkaita sademääriä esiintyy erityisesti talvella. Tulevaisuuden ennusteet osoittavat, että nämä ääri-ilmiöt lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä (jopa 35 %). Kuivuuden esiintyvyys on lisääntynyt vuodesta 1950, ja se on jopa +1,3 tapahtumaa vuosikymmenessä (ks. Euroopan ympäristökeskuksen indikaattorit meteorologisesta ja hydrologisesta kuivuudesta). EURO-CORDEX-tietoihin perustuvat ilmastoennusteet osoittavat keskimääräisen vuotuisen lämpötilan nousseen 2–4 celsiusastetta 2000-luvun loppuun mennessä RCP4.5- ja RCP8.5-skenaarioiden mukaisesti (ks. lämpötilaa koskevat ETA:n indikaattorit ) ja kuivuuden lisääntyneen hieman vuosina 2041–2070 kahdessa päästöskenaariossa (ks. meteorologista ja hydrologista kuivuutta koskevat ETA:n indikaattorit).

Näillä muutoksilla odotetaan olevan erilaisia vaikutuksia Körös-Marosin kansallispuiston luontotyyppeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen, joiden laajuus ja ajoitus riippuvat jäljempänä kuvatuista yksilöllisistä herkkyyksistä ilmaston muutoksille.

Pannonisuola-aroot ja -suola-altaat

Nämä elinympäristöt ovat hyvin riippuvaisia kastelun kestosta ja lämpötiloista, jotka molemmat vaikuttavat suolan kertymiseen ja muihin maaperän ominaisuuksiin. Jos sademäärät ovat vähäisiä tai niitä ei ole lainkaan, aro- ja suoalueet kuivuvat (huomaa, että kuivuminen on jo säännöllistä), kun taas liialliset kesäsateet voivat lisätä maaperän huuhtoutumista, mikä vähentää suolaominaisuuksia ja siten suola-arojen ja suoalueiden huononemista. Sodiset elinympäristöt kuuluvat kaikkein uhanalaisimpiin, koska ne tarjoavat erityisiä, monimutkaisia maaperäolosuhteita, jotka voivat tukea sekä aroniittylajeja (humuspitoisuuden vuoksi), niittylajeja (pohjavesivaikutusten vuoksi) että sodisia lajeja (natriumsuolan kerääntymisen vuoksi noin 1 metrin syvyyteen). Jos jokin näistä prosesseista/olosuhteista muuttuu (vahvemmaksi tai heikommaksi), elinympäristön koostumus muuttuu. Vaihtelevat olosuhteet ja äärimmäiset ilmasto-olosuhteet, mukaan lukien ennustetusta ilmastonmuutoksesta johtuvat olosuhteet, voivat olla hyödyllisiä elinympäristöille, kuten tiheille ja korkeille Puccinellia-swardeille tai vuotuisille suolapioneereille aroille ja järville.

Luonnolliset rehevöityneet järvet, joissa on Magnopotamion tai Hydrocharition -tyyppinen kasvillisuus

Ilmastonmuutoksen ennustettuna vaikutuksena sateiden väheneminen vahingoittaa hydrofyyttistä kasvillisuutta, koska vedenpinnan aleneminen voi vaikuttaa lajien kehitykseen ja eloonjäämiseen, mikä yksinkertaistaa lajien koostumusta ja vähentää biologista monimuotoisuutta. Lajien määrä voi laskea, kun tiukan ekologisen sietokyvyn omaavat lajit häviävät. Lajit, jotka edellyttävät elinympäristön korkeaa luonnontilaa (Myriophyllum verticillatum, Ceratophyllum demersum, C. submersum, Utricularia australis, Salvinia natans), ovat vaarassa kadota. Vähemmän herkkien lajien määrän odotetaan kasvavan.

Pannonic löss steppic niityt

Koska näiden luontotyyppien lajikoostumus riippuu vuotuisista sateista, ennustetut ilmastomuutokset voivat vaikuttaa tähän. Veden väheneminen kosteilta alueilta kesän aikana uhkaa lajien koostumusta pohjaveden pinnan laskun seurauksena.

Cnidion dubiin jokilaaksojen tulvaniityt

Pohjaveden pinnan alenemisen seurauksena nämä niityt ovat vaarassa kuivua ja samalla muuttua rikkaruohoiksi. Useat heidän osastoistaan ovat riippuvaisia lyhyemmästä kevään inundaatiosta.

Alluviaalimetsät Alnus glutinosalla ja Fraxinus excelsiorilla

Nämä elinympäristöt ovat erittäin uhanalaisia, koska ennustetun ilmastonmuutoksen aiheuttama veden niukkuus saattaa haitata puu- ja pensaslajien uusiutumista.

Körös-Marosin kansallispuiston, jossa Kis-Sárrétin alue sijaitsee, luontotyyppeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen vaikuttavien tärkeimpien ilmastoon liittyvien riskien torjumiseksi laadittiin ilmastoon mukautettu hoitosuunnitelma (Climate-Adapted Management Plan, CAMP), johon osallistui asiantuntijoita ja paikallisia sidosryhmiä. CAMP:n päätavoitteet ovat seuraavat:

• Parannetaan suojeltujen ja arvokkaiden luontotyyppien häiriönsietokykyä CAMP-alueella.
• sidosryhmien vuoropuhelun tehostaminen ja parantaminen puistossa;
• Syvennetään tutkimuksia ilmastonmuutokseen liittyvien ennusteiden epävarmuustekijöiden käsittelemiseksi.
• Ilmastonmuutosskenaarioiden sisällyttäminen luontotyyppien hoitoon;
• seurantatoimien parantaminen ja täsmentäminen;
• aktiiviseen mukautuvaan hallinnointiin perustuvan lähestymistavan soveltaminen CAMP-alalla;
• Kehitetään Natura 2000 -luontotyyppejä varten esimerkillisiä hoitosuunnitelmia, joissa otetaan huomioon viimeisin tietämys ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista.
• Ilmastomallinnuksen ja hydrologisen mallinnuksen tulosten integrointi suojeltujen luontotyyppien hoitoon.

Vuodesta 2013 lähtien CAMP:n mukaisesti on toteutettu useita toimenpiteitä ilmastonmuutoksen seurausten käsittelemiseksi:

• Vesijärjestelmän ylläpito, laiminlyödyistä vesilaitoksista johtuvan vesihuollon ja veden liikakäytön ongelman ratkaiseminen, liian korkean vedenkorkeuden välttäminen keväällä (ei uhkaa pesiviä lintuja ja yksityisomistuksessa olevia alueita) tai kesällä (mahdollistaa Typha-metsien niittämisen ja leikkaamisen) ohjaamalla vettä kanaviin kalalammikoita kohti
• Haitallisten vieraslajien torjunta. Tähän sisältyy eksoottisten lajien silppuaminen, leikkaaminen tai korjuu, polttamisen kieltäminen, lampaiden ja/tai nautaeläinten laiduntamisen aloittaminen joillakin alueilla (sisältää asianmukaisten karjarotujen valinnan ja laiduntamisen ajankohdan hyötyjen optimoimiseksi), ylilaiduntamisen välttäminen kosteilla alueilla, niittäminen, eksoottisten kalalajien vesiin tuonnin kieltäminen.
• Jokiluontotyyppien säilyttäminen ja ennallistaminen sekä niiden kytkeytyneisyys viereisiin maaluontotyyppeihin (sivusuuntainen kytkeytyneisyys)

Äskettäin (vuonna 2019) CAMP:n toimenpiteiden lisäksi kansallispuiston osasto toteutti useita pieniä toimenpiteitä Körös-Marosin kansallispuiston Kis Sárrétin alueella veden säilyttämiseksi kosteikoissa osana vuonna 2018 hyväksyttyä Natura 2000 -hoitosuunnitelmaa. Vaikka näitä toimenpiteitä ei virallisesti luokitella ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviksi toimenpiteiksi (mutta luontotyyppien suojelu-, hoito- ja jälleenrakennushankkeiksi), ne auttavat ehdottomasti luonnonalueita selviytymään veden niukkuudesta, kuivuudesta ja tulvista sekä sopeutumaan äärimmäisiin ilmasto-olosuhteisiin. Toteutettuja toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• Joidenkin patojen purkaminen veden säilyttämiseksi kosteikoissa
• Joidenkin kanavien ennallistaminen (tai joidenkin kanavien säilyttäminen, mikä tekee niistä vähemmän syviä) jokien elinympäristöjen ja niiden kytkeytyneisyyden palauttamiseksi maanpäällisiin elinympäristöihin
• Uuden kanavan rakentaminen veden johtamiseksi arvokkaaseen kosteikkoon suuremmasta kanavasta
• Sluice-porttien jälleenrakentaminen, jonka avulla puistonvartijat voivat hallita uppoamisen tasoa ja sisämaan veden tasoa soilla.

CAMPin laatimisen ja täytäntöönpanon kannalta keskeisiä sidosryhmiä olivat paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivat luonnonsuojeluhallinnot, aluetason vesihuoltohallinnot, alueelliset matkailujärjestöt ja tutkimuslaitokset. Keskeisiin sidosryhmiin kuuluivat myös kansallispuiston hallinto sekä kansalliset luonnonsuojelu- ja vesihuoltoviranomaiset. Mediaviestintää, kuten lehdistötiedotteita ja sanomalehtiartikkeleita, tuotettiin tietoisuuden lisäämiseksi ilmastonmuutoksesta ja yleisön huomion kiinnittämiseksi tarpeeseen määrittää toimenpiteitä puiston hoitamiseksi ilmastonmuutoksen olosuhteissa.

Tällä hetkellä paikalliset sidosryhmät eivät ole suoraan mukana Körös-Marosin kansallispuiston mukautuvaa hoitoa koskevassa päätöksessä. Puisto edistää kuitenkin tietoisuutta lisääviä aloitteita esimerkiksi lapsille suunnatuilla ympäristökasvatusohjelmilla sekä messu- ja näyttelytapahtumilla, joihin paikalliset ja alueelliset sidosryhmät osallistuvat.

Yksi tärkeimmistä onnistumistekijöistä sopeutumistoimenpiteiden toteuttamisessa oli kansallispuiston virkamiesten ja puistonvartijoiden syvällinen tietämys ja heidän suora yhteys maanomistajiin ja käyttäjiin (viljelijöihin). Toisaalta vesijärjestelmän säilyttämiseksi toteutetut toimenpiteet vaikuttavat suoraan pääasiassa valtion omistamiin alueisiin, joita NP hallinnoi. Itse asiassa viljelijöiden, jotka vuokraavat maata valtiolta, on noudatettava tiukasti kansallisen ohjelman asettamia erityisiä luonnonsuojelurajoituksia (esim. myöhäinen niitto, ei yötöitä, ei nurmen kastelua, jättää liikkumattomia raitoja jne.), mutta heille korvataan nämä rajoitukset alhaisella vuokramaksulla.

Koko perustutkimuksen ja CAMP:n suunnitteluprosessin kustannukset olivat noin 50 000 euroa. rahoituslähteistä 85 prosenttia oli EU:n EAKR:sta ja 15 prosenttia kansallisista lähteistä. Toimenpiteiden täytäntöönpanokustannuksista ei ole julkisesti saatavilla tietoja.

Etuja ovat muun muassa seuraavat: vesijärjestelmän säilyttäminen (mikä auttoi puuttumaan vesihuolto- ja ylitarjontaongelmaan), maatalousjärjestelmien häiriönsietokyvyn parantaminen, useiden suojeltujen luontotyyppien ja uhanalaisten lajien säilyttäminen tai elvyttäminen sekä paikallisten sidosryhmien tietoisuuden ja halukkuuden lisääminen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hyötyjä on vaikea kvantifioida. Luonnonsuojelun ja maisemanhoidon laitoksen (Szent István University, Gödöllő, Unkari) mukaan suot näyttävät kuitenkin paremmilta kuin edellisinä vuosikymmeninä, ja ne ovat todennäköisesti samankaltaisempia kuin niiden alkuperäinen ulkonäkö 200 vuotta sitten. Myös rikkakasvien leviäminen ja haitallisten vieraslajien leviäminen estettiin toteuttamalla toimenpide, jolla pyrittiin varmistamaan riittävä veden määrä.

Suosituksia ilmaston aiheuttamien muutosten hallintaan alueellisille kumppaneille kehitettiin parhaita käytäntöjä koskevan raportin ja hallintastrategian suuntaviivojen muodossa. Saatujen kokemusten perusteella laadittiin toimintapoliittisia suosituksia, joista voi olla hyötyä kansallisessa ja EU:n lainsäädännössä, erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivissä ja Natura 2000 -kehyksessä (luontotyyppidirektiivi, lintudirektiivi).

CAMP-suunnitelma laadittiin maaliskuun 2010 ja helmikuun 2013 välisenä aikana. CAMP:n toimenpiteitä toteutettiin vuosina 2013–2019. Viimeiset kansallispuistoviraston edistämät toimenpiteet pantiin täytäntöön vuonna 2019.

Körös-Marosin kansallispuiston luontotyyppien sopeutuva hoito on jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää seurantaa, arviointia ja mukauttamista. Uusia toimenpiteitä toteutetaan tarvittaessa ja käytettävissä olevien varojen mukaisesti.

Ákos Malatinszky
Szent István University
Department of Nature Conservation and Landscape Management
Pater K. 1., 2103 Gödöllő, Hungary
E-mail: malatinszky.akos@szie.hu 

Szent Istvánin yliopiston luonnonsuojelun ja maisemanhoidon laitos ja Körös-Marosin NP-alueiden ilmastonmuutokseen mukautettu hoitosuunnitelma (CAMP)