Gentin joukkorahoitusalusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kaupunkien viherryttämisen avulla, Belgia

Gent, kuten monet Luoteis-Euroopan kaupungit, on ilmastonmuutoksen vaikutusten edessä. Kaupunki kärsii kielteisistä vaikutuksista, jotka johtuvat liiallisista sateista ja lämpötilan noususta. Flanderin keskilämpötila on noussut 2,5 °C vuodesta 1850 (lähde: Ilmastosuunnitelma 2020–2025 ). Keskimääräinen helleaaltojen määrä Belgiassa on kasvanut kolmen vuoden välein kerran vuodessa. Gentin kaupungilla itsellään on ongelmia lämpöstressin kanssa. Gentin kaupunkien lämpösaarekevaikutuksia koskeva tutkimus on osoittanut, että uudet viheralueet voivat auttaa torjumaan näitä vaikutuksia (lähde: Maiheu ym. .,2013). Kaupunki kehittää siksi aktiivisesti politiikkoja viheralueidensa määrän lisäämiseksi. Erityisen suositeltavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi viherkatot ja kaupunkipuut.

Näiden toimenpiteidentoteuttamiseksi Gent etsii mahdollisuuksia ottaa kansalaiset aktiivisesti mukaan toimintaan. Gent on hyvin sosiaalinen ja luova kaupunki, jossa kansalaiset osallistuvat aktiivisesti alhaalta ylöspäin suuntautuvien aloitteiden kehittämiseen. Monilla näistä hankkeista on kuitenkin vaikeuksia kehittyä onnistuneeksi hankkeeksi taloudellisten resurssien ja taitotiedon puutteen vuoksi. Vaikka sekä kaupungilla että yhteiskunnalla on varoja käytettävissään, haasteena on saada nämä varat pienimuotoisten hankkeiden käyttöön. Valtavirtaiset rahoitusmekanismit, kuten tuet tai verokannustimet, eivät sovellu yhtä hyvin tämäntyyppisiin hankkeisiin vaaditun tietämyksen ja tarvittavien edellytysten vuoksi. Samalla kaupunki haluaa edistää yhteiskehittämiskumppanuuksia sen sijaan, että se rahoittaisi aloitteet kokonaan. Lisäksi kaupunki haluaa varmistaa, että rahoitusta saavat aloitteet saavat yhteisön tuen. Gentin kaupungin haasteena onkin kehittää väline, jonka avulla voidaan rahoittaa pienimuotoisia aloitteita, samalla kun se pidetään helposti saatavilla ja tarjotaan mahdollisuus ottaa mukaan useita sidosryhmiä.

Gentin kaupunki on päättänyt kehittää poliittisen välineen, jolla tuetaan yhteiskehittämisen helpottamista, mukaan lukien sen soveltaminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Välineellä olisi voitava saada aikaan laajempi (taloudellinen) vaikutus kuin tuilla tai verokannustimilla. Yhteiskehittämiseen osallistuu useita sidosryhmiä. Näillä sidosryhmillä olisi oltava mahdollisuus joko osallistua rahoitukseen vapaaehtoistyönä tai mainostaa hanketta. Kaikki nämä tekijät ovat ratkaisevan tärkeitä hankkeen onnistumisen kannalta. Gentin kaupungin tavoitteena on näin ollen kehittää väline, jonka avulla voidaan tunnistaa yhteisön ideoita ja edistää niiden toteuttamista.

Gentin kaupunki kehitti joukkorahoitusalustan, jonka avulla kansalaiset voivat jakaa ideoitaan ja kerätä tarvittavat varat niiden toteuttamiseksi. Ideat voivat vaihdella ja niihin voi sisältyä kaupungin sopeutumiskyvyn lisääminen. Idean esittävästä henkilöstä tulee ”hankkeen alullepanija”. Tämän henkilön on annettava lyhyt kuvaus ja rahoitustavoite hankkeelle. Hankkeelle taloudellista tukea antavia henkilöitä kutsutaan ”tukijoiksi”. Minimilahjoitus on 10 euroa. Lahjoitettua summaa ideaa kohti pidetään yhteisön tuen indikaattorina; ainoastaan riittävän yhteisön tuen saaneista hankkeista tulee taloudellisesti kannattavia. Joukkorahoitus.gent keskittyy yhteiskunnallisesti hyödyllisiin hankkeisiin, mikä erottaa alustan muista joukkorahoitusalustoista. Alusta lanseerattiin 16. maaliskuuta 2015.

Projektit voidaan julkaista alustalla yksinkertaisen prosessin kautta. Jokainen Gentin kansalainen tai henkilö, jolla on idea Gentissä, voi lähettää hankkeen täyttämällä crowdfunding.gent-hakulomakkeen. Hanke näkyy alustalla, kun kaupungin nimittämä alustapäällikkö on hyväksynyt sen. Hän tarkistaa, täyttääkö hanke-ehdotus tietyt ennalta määritellyt vaatimukset. Esimerkkejä kriteereistä ovat ”Hankkeen on ylitettävä yksilön edut” ja ”Aloitteen on oltava sellaisten lakien ja asetusten mukainen, joilla edistetään ja puolustetaan syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien soveltamista”.

Alustapäällikkö voi antaa hakijoille palautetta siitä, miten he voivat parantaa hankkeensa onnistumismahdollisuuksia. Hanke julkaistaan, kun hakija on tehnyt tarvittavat muutokset. Tästä hetkestä lähtien tukijat voivat lahjoittaa projekteille ennalta määritetyn ajan kuluessa. Hankkeet saavat keräämänsä lahjoitukset, vaikka ne eivät saavutakaan kaikkea toivottua budjettia. Ennakkorahoitusta koskevan tavoitteen saavuttaminen ei ole pakollista, koska aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että nämä hankkeet voidaan edelleen toteuttaa onnistuneesti muutamin muutoksin. Jos muutoksia tapahtuu, hakijan on ilmoitettava kannattajille, miten heidän rahansa käytetään.

Crowdfunding.gent tarjoaa myös alullepanijoille mahdollisuuden hakea hankkeelle kuntatukea. Kaupunki on myöntänyt vuosittain 55 000 euron suuruisen rahaston, joka on osoitettu erityisesti joukkorahoitusalustalle. Kuntarahoituksen hakeminen on ilmoitettava alkuperäisessä hakulomakkeessa. Alullepanijat voivat hakea 25, 50 tai 75 prosenttia kuntarahoituksesta. Voidakseen saada rahoitusta on nostettava ennalta määritettyä yhteisrahoituksen määrää. Esimerkiksi hankkeen, joka on hakenut 50 prosenttia kuntarahoituksesta ja jonka rahoitustavoite on 1 000 euroa, on kerättävä kannattajilta vähintään 500 euroa lahjoituksina. Tämä ehto on kaupungin keino varmistaa, että hankkeella on riittävä yhteisön tuki. Riippumaton tuomaristo, joka koostuu paikallisista asiantuntijoista, päättää, noudatetaanko pyyntöä vai ei. Kunnan myöntämän tuen enimmäismäärä hanketta kohden on 5 000 euroa. Kuntarahoituksen määrä perustuu aina ennalta määriteltyyn rahoitustavoitteeseen.

Tähän mennessä kahta joukkorahoitusalustan kautta esitettyä aloitetta voidaan pitää panoksena kaupungin ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeviin tavoitteisiin. Painopisteiden muuttumisen vuoksi useimmat joukkorahoitetut aloitteet on tällä hetkellä (vuoden 2023 päivitys) suunnattu pääasiassa sosiokulttuuristen tapahtumien rahoittamiseen, haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä koskeviin solidaarisuusaloitteisiin ja kampanjoihin luonnonalueiden suojelemiseksi kaupungistumiselta.

Näissä kahdessa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa hankkeessa keskityttiin kestävään elintarviketuotantoon ja viheralueiden parantamiseen. Ensimmäisessä ”Lekker dichtbij!” -hankkeessa perustetaan pienoispuutarhoja sosiaalisen asuntotuotannon parvekkeille. Kaupunkiviljelyn avulla luodaan lisää viheralueita, jotka auttavat lieventämään äärimmäisiä lämpötiloja kaupunkialueilla. Lisäksi lähiruoan tuotanto vähentää kaukokuljetusten tarvetta ja ehkäisee siten hiilidioksidipäästöjen poistumista. Kaupunkiviljely edellyttää usein myös vähemmän voimaperäistä maataloutta, koska sitä harjoitetaan pienemmässä mittakaavassa. Lisäksi Lekker dichtbij! edisti sosiaalista integraatiota edistämällä eri kulttuuritaustoista tulevien asukkaiden välistä yhteistyötä. Hanke onnistui nostamaan ennalta määriteltyä rahoitustavoitetta.

Toisessa ”Edible Street” -hankkeessa perinteiset kivijulkisivut muunnettiin pystysuuntaisiksi puutarhoiksi, jotta voitiin luoda lisää viheralueita ja samalla edistää paikallista elintarviketuotantoa. ”Lekker dichtbij!” -hankkeen tavoin se edistää viheralueiden parantamista ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Vaikka tällä hankkeella ei onnistuttu nostamaan koko ennalta määritettyä rahoitustavoitetta, se toteutettiin onnistuneesti supistamalla hanketta. Sen sijaan, että 100 kylvökonetta olisi sijoitettu viidelle kadulle, 88 kylvökonetta sijoitettiin kolmelle kadulle.

Vuoteen 2023 mennessä toteutettiin 150 joukkorahoitusalustalla rahoitettua aloitetta, joihin osallistui yli 10 000 ihmistä ja joihin kerättiin yli 545000 euroa. Joukkorahoitushankkeiden pienellä mittakaavalla (keskimäärin noin 8000 euroa hanketta kohti) ja alustan kautta rahoitettavien hankkeiden erittäin laajalla soveltamisalalla on ilmeisesti vain vähäinen vaikutus ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Tämäntyyppisiä hankkeita voidaankin pitää lähinnä onnistumisina kaupungin pyrkimyksissä lisätä yhteiskehittämistä kansalaisten kanssa. Joukkorahoitusalusta voi varmasti olla erinomainen tapa toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteydessä pieniä ”pisaroita”, joilla voi olla suurempia heijastusvaikutuksia.

Gentin kaupunki kehitti Crowdfunding.gentin olemassa olevan joukkorahoitusalustan kehittäjän tuella. Prosessin kehitysvaiheessa ei ollut mukana muita sidosryhmiä. Gentin kansalaisia ja yksityisiä sijoittajia pidetään alustan loppukäyttäjinä. He voivat osallistua joko hankkeen alullepanijana tai loppukäyttäjänä. Gentin kaupunki on nimittänyt yhden vastuuvirkamiehen hallinnoimaan foorumia. Kaupungin alustapäällikkö toimii henkilönä, joka muodostaa yhteyden loppukäyttäjiin. Hän käy läpi hankehakemukset, huolehtii yhteydenpidosta kansalaisiin ja hoitaa yhteydenpidon alustan kehittäjään. Hänen toimintaansa eivät kuulu rahoitustoimet eivätkä alustan ylläpitotoimet. Ylläpitotoimet suorittaa alustan kehittäjä. Kunta-avustusten osalta kaupunki on asettanut paikallisten asiantuntijoiden raadin. Lopullisen päätöksen tuomariston kokoonpanosta tekee kaupunginvaltuusto.

Alusta on rakenteensa vuoksi suunnattu pääasiassa verkkoyleisölle. Offline-kansalaisilla on kuitenkin mahdollisuus ottaa yhteyttä alustan hallinnoijaan puhelimitse tai postitse. Hän voi täyttää hakemuslomakkeen henkilökohtaisesti. Gentin kaupunki on käyttänyt erilaisia viestintäkanavia tiedottaakseen kansalaisille alustasta. Näitä ovat esimerkiksi esitteet, kaupungin viralliset sosiaalisen median tilit ja kaupunkilehden artikkeli.

Joukkorahoitusalustalla on onnistuttu tunnistamaan ideoita, jotka eivät sovellu tuettaviksi. Syynä tukeen kelpaamattomuuteen voi olla pyydettyjen määrärahojen vähäinen määrä tai epäsuhta olemassa olevien tukien vaatimusten tai tavoitteen kanssa. Enimmäistuotoksen varmistamiseksi Gentin kaupunki ei määritellyt erityisiä kriteerejä, jotka hankkeiden on täytettävä. Ne keskittyivät pikemminkin määrittelemään, minkä tyyppisiä hankkeita ne eivät tukisi. Määritelmät muunnettiin sitten vähimmäisehdoiksi, jotka hankkeiden on täytettävä, jotta ne voidaan sisällyttää alustalle. Rahoitusta ei voida myöntää esimerkiksi hankkeille, joilla on kaupallinen tarkoitus tai joilla on nimenomainen uskonnollinen, filosofinen tai poliittinen luonne. Vastuuvirkamies tarkistaa manuaalisesti jokaisen hakemuksen varmistaakseen, että hankkeet täyttävät nämä vaatimukset ennen niiden julkaisemista.

Edible Street -hanke osoittaa, että joukkorahoitetuilla hankkeilla voi olla suurempi heijastusvaikutus. Hankkeen toteuttamista seurasi nopeasti vastaava hanke Kortrijkissa. Groene Straat (Vihreä katu). Aloitteella rahoitetaan istutuskoneiden ja muiden vertikaalisten viherkasvien toteuttamista tarjoamalla irtotavarahankintoja. Hankkeen alullepanija perusti hankkeen Gent-hankkeen keskeisten osatekijöiden nopeaan arviointiin, joka mahdollistaisi hankkeen laajentamisen kaupunkitasolle. Groene Straat -hankkeessa on toteutettu 22 (syötävää) vihreää lisähanketta. Toinen Gentin esimerkkiä seurannut hanke on ”G roenselare” Roeselaren kaupungissa, joka alkoi tarjota kansalaisille tietoa tavoista luoda vihreitä julkisivuja sen jälkeen, kun kaupunki nimettiin Flanderin ”harmimmaksi” kaupungiksi vuonna 2014.

Tämäntyyppisen välineen rajoittava tekijä ovat alustan rakentamiseen ja ylläpitoon tarvittavat taloudelliset resurssit. Lisäksi kaupungin henkilöstölle on annettava riittävästi henkilötyötunteja alustan sisällön hallinnoimiseksi. Alustaa pidetään onnistuneena, jos yksi kolmesta hankkeesta saavuttaa ennalta määritellyn rahoitustavoitteensa. 100 prosentin onnistumisaste ei olisi realistinen, koska useat menestystekijät eivät ole kaupungin hallittavissa. Esimerkiksi hankkeen alullepanija ei välttämättä ole kokenut projektipäällikkö. Lisäksi kaupungin on vaikea hallita poliittisia aiheita, joita joukkorahoitusalustalla esitetyt hanke-ehdotukset käsittelevät. Esimerkiksi joukkorahoituksen ensimmäisenä vuonna ehdotettiin enemmän kulttuurihankkeita kuin ympäristöhankkeita, ja tästä painopisteestä tuli jopa merkityksellisin seuraavina vuosina . Joukkorahoituksen käyttö poliittisena välineenä merkitsee sen hyväksymistä, että tarkkaa tulosta ei voida helposti hallita. Toisaalta se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden edistää innovointia, yhteistyötä ja solidaarisuutta kaupungissa.

Joukkorahoitus.gent-alustanensimmäinen vuosi (2015) on tuottanut menestyksekkäästi 70 000 euron kokonaistulot. Hankkeiden kokonaismäärästä 80 prosenttia keräsi riittävästi rahoitusta täytäntöönpanoon. Toistaiseksi kaksi hanketta on saanut kunnallista lisätukea. Tuen kokonaismäärä oli 1 480 euroa. Alustan kehittämiseen liittyi sekä kiinteitä että säännöllisiä kustannuksia. Gentin kaupunki on kattanut molemmat kustannukset. Kustannukset olivat pienemmät kuin joukkorahoitushankkeiden ensimmäisen vuoden tuotot. Joukkorahoitusalustan kehittämiseen ja ylläpitoon tarvittava erityinen tietotekninen osaaminen edellytti ulkopuolisen osapuolen osallistumista. Kiinteiden kustannusten lisäksi kaupunki tarvitsee sisäisen projektipäällikön, joka voi toimia keskitettynä yhteyspisteenä kaupungin puolesta. Tämän virkamiehen on oltava jatkuvasti mukana hankkeessa vähintään osa-aikaisesti, jotta hanke sujuisi ongelmitta.

Keskimääräinen hankekohtainen tavoite on 8 000 euroa. Yksityiset sijoittajat voivat saada veroetuuksia, kun ne tukevat valitsemaansa hanketta. Organisaatiot, kuten yritykset, säätiöt ja yhdistykset, voivat tehdä suoran talletuksen hankkeen tilille. Tämä antaa heille mahdollisuuden tuoda kulut verovähennykseksi samalla tavalla kuin ei-joukkorahoituslahjoitukset. "Säännöllinen" lahjoitus joukkorahoituskampanjaan tehdään alustatilin kautta, joten se ei oikeuta verovähennyksiin.

Gentinkaupunki myöntää 55 000 euroa vuodessa yhteisrahoitusta voittoa tavoittelemattomille hankkeille, jotka saavuttavat rahoitustavoitteensa joukkorahoitusalustan kautta. Paikallisista asiantuntijoista koostuva tuomaristo tekee lopullisen päätöksen siitä, saako hanke rahoitusta. Rahoituksen enimmäismäärä hanketta kohden on 5 000 euroa. Lisärahoitusta voidaan edelleen myöntää hankkeille, jotka ovat onnistuneet nostamaan ennalta määriteltyä rahoitustavoitettaan. Esimerkkinä voidaan mainita hanke ”Lekker dichtbij!”. Hanke kesti useita viikkoja. se jätti hakemuksensa keväällä 2015, saavutti rahoituksensa määräajan 14. kesäkuuta 2015 ja se pantiin täytäntöön 19. kesäkuuta 2015. Hankkeen rahoitustavoitteeksi asetettiin 735 euroa, mutta rahoituskaudella se ylitti tämän määrän keräämällä 822 euroa. Gentin kaupunki osallistui hankkeen rahoitukseen 480 eurolla. Vaikka julkisen lisärahoituksen mahdollisuus on aina tarjolla, se ei kuitenkaan näytä olevan hankkeiden alullepanijoille tärkeä kannustin hakemuksen jättämiseen. Joukkorahoitusalustan ensimmäisenä toimintavuonna vain kaksi hanketta haki ja sai julkista lisärahoitusta. Muut tekijät, kuten hankkeen julkistaminen alustalla, vaikuttavat olevan ratkaisevampi tekijä harkittaessa, jätetäänkö hakemus joukkorahoitusalustalle vai ei.

Joukkorahoitusalustan järjestelmä on rakennettu siten, että se toimii kaupungista taloudellisesti riippumattomasti. Gentin kaupunki on palkannut ulkopuolisen urakoitsijan kehittämään ja ylläpitämään alustaa teknisesti. Kaikki lahjoituksiin liittyvät tapahtumat hoitaa tämä ulkoinen kehittäjä. Ulkopuolinen urakoitsija huolehtii 55 000 euron (vuosittaisesta) kunnallisesta rahastosta sen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Päätöksen lisärahoituksen myöntämisestä tekee riippumaton paikallisten asiantuntijoiden raati. Hankkeiden alullepanijoiden, joille on myönnetty lisärahoitusta, on täytettävä tietyt vaatimukset, jotka koskevat käytettyjen varojen perustelemista. Hankkeen vastuuhenkilön on toimitettava kolmenlaisia asiakirjoja kahden kuukauden ja yhden vuoden kuluessa hankkeen päättymisestä. Näitä ovat laskut asiaankuuluvista eristä, raportti, joka osoittaa, että rahoitus on käytetty sovittuun tarkoitukseen, ja yleiskatsaus hankkeen tuloista ja menoista. Lisäksi kaupungilla on oikeus tarkistaa hankkeen toteutuspaikalla, onko rahoitus käytetty asianmukaisesti. Jos rahoitusta havaitaan käytettävän väärin, kaupunki voi määrätä seuraamuksia vastuussa olevalle hankkeelle. Näihin seuraamuksiin kuuluu sallitun rahoitusmäärän takaisinperintä tai jopa rahoituksen saajan vapauttaminen rahoituksen saamisesta tulevaisuudessa. Yksityiskohtaiset edellytykset esitetään asiakirjassa Subsidiereglementvoor het cofinancieren van non-profit crowdfundingprojecten ”Wijs van Gent”(tai: Avustusjärjestelmä voittoa tavoittelemattomien joukkorahoitushankkeiden rahoittamiseksi "Crazy about Ghent"), joka on julkisesti saatavilla crowdfunding.gent-verkkosivustolla.

Tarvittava sääntely crowdfunding.gentin toteuttamiseksi pantiin täytäntöön 1.4.2015. Sitä arvioidaan kahden vuoden välein. ”Lekker Dichtbij” -hanke jätti hakemuksensa crowdfunding.gent-alustalle keväällä 2015. Rahoituksen määräaika umpeutui 14.6.2015. Hanke toteutettiin 19.6.2015. Syötävä katu -hanke saavutti rahoituksensa määräajan samoihin aikoihin. Ensimmäinen ”istutuspäivä” pidettiin jo toukokuussa 2015 ennen rahoituksen määräajan päättymistä. Alustan kautta kerätyt varat käytettiin myöhemmin osallistujille maksettaviin korvauksiin.

Crowdfunding.gent käynnistettiin vuonna 2015, ja se on edelleen toiminnassa (2023).

Generic e-mail: info@crowdfunding.gent