Sosiaalinen haavoittuvuus helleaalloille – arvioinnista sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanoon Košicessa ja Trnavassa Slovakiassa

Sekä Trnavan että Košicen lämpötilat nousevat. Košicessa on vuoden 1990 jälkeen ollut kymmenen lämpimintä vuotta viimeisten 150 vuoden aikana, ja vuotuinen keskilämpötila vuosina 1881–2100 on noussut 1,6 celsiusastetta. Trooppisten päivien määrä (keskilämpötila yli 30 celsiusastetta) on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana 12 päivästä 20 päivään (vuonna 2012 se oli 37 päivää) ja enimmäislämpötila ylittää usein 34 celsiusastetta. Samoin Trnavassa kesät kuumenevat ja talvet lämpenevät (vaikka talvilämpötilat nousevat hitaammin kuin kesälämpötilat). Kesäpäivien vuotuisen määrän (keskilämpötila yli 25 °C) ennustetaan nousevan 58:sta (1961–1990) 100:aan (2051–2100). Vuosittainen trooppisten päivien määrä nousee 12:sta 36:een samoina ajanjaksoina. Molemmat kaupungit kärsivät todennäköisesti pidemmästä ja vakavammasta kuivuudesta tulevaisuudessa. Vaikka Trnavassa sademäärä vähenee hieman (enemmän talvella), Košicessa sademäärä pysyy vakaana, kun taas rankkasateita on enemmän, mikä voi aiheuttaa tulvia kuivien kausien välissä.

Trnava (noin 68 000 asukkaan populaatio) on erittäin altis kaupunkien lämpösaarekevaikutukselle, koska sen historiallinen luonne liittyy päällystettyjen pintojen suureen osuuteen, mikä pahentaa lämpöstressiä korkeiden lämpötilojen aikana. Košicessa (noin 240 000 asukkaan väestö) suuri osa asukkaista asuu tehdasvalmisteisissa kerrostaloissa, jotka ovat alttiita ylikuumenemiselle korkeissa lämpötiloissa.

Karpaattien kehitysinstituutti arvioi yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa koko Trnavan kaupungin ja Košicen tiheään asutun ja aineellisesti vähävaraisen Zapadin alueen (40 000 asukasta) alttiutta korkeille lämpötiloille. Arvioinnin pohjalta kehitettiin erilaisia toimia, joilla pyritään parantamaan Trnavan ja Košicen kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen ja erityisesti helleaaltoihin.

Košicessa Zapadin itsehallinnollisen kaupungin pormestari päätti laatia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman. Zapad on suhteellisen homogeeninen asuinalue, joka koostuu pääasiassa elementeistä rakennetuista ja huonosti eristetyistä kerrostaloista. Asukastiheydestä huolimatta kerrostalojen välillä on huomattava määrä viheralueita, mikä tekee siitä Košicen kaupungin vihreimmän osan.

Ensinnäkin Karpaattien kehitysinstituutti suoritti haavoittuvuusarvioinnin. Seuraavat haavoittuvuus-, altistumis- ja sopeutumiskykyindikaattorit kerättiin ja analysoitiin 200 m x 200 m:n kokoisista verkkosoluista helleaaltoihin liittyvien haavoittuvuus- ja riskikeskittymien tunnistamiseksi:

• Yli 75-vuotiaiden ja alle 4-vuotiaiden prosenttiosuus
• ylimmän kerroksen asunnoissa asuvien ihmisten prosenttiosuus;
• haavoittuvassa asemassa olevien tilojen sijainti (esim. päiväkodit, päiväkodit, vanhusten hoitokodit);
• Tehdasvalmisteisten kerrostalojen lämmöneristyksen taso;
• Sellaisten päällystettyjen alueiden laajuus, joilla ei ole varjoa;
• Viheralueiden kattavuus ja erityisesti sellaisten viheralueiden saatavuus, joilla puiden latvuspeittävyys on yli 60 prosenttia ja pinta-ala yli 2 hehtaaria (joita pidetään tehokkaimpina jäähdytyksessä);
• pinnankarheus (rakennusten korkeus ja suunta);
• Lämpötilan jakautuminen (lämpöaaltojen aikana tehtyjen mittausten perusteella);
• jäähdytysilman ja katabaattisen tuulen (eli alamäen, viileän tuulen) kierto;
• Ilmastoinnin läsnäolo kaupunkiliikenteessä;
• Lääkinnällisen avun saatavuus helleaaltojen aikana.

Lisäksi paikallisille asukkaille tehtiin kysely, joka koski tietoisuutta helleaalloista, tietoa lämpöstressiriskiä vähentävästä käyttäytymisestä, koettua tarvetta sopeutumissuunnitteluun heidän alueellaan sekä suositeltavia sopeutumistoimenpiteitä.

Kaikki tekijät painotettiin ottaen huomioon niiden vaikutus korkeiden lämpötilojen ihmisten terveydelle aiheuttamaan riskiin tieteellisen kirjallisuuden perusteella, ja ne esitettiin kartoissa. Kaikkien tekijöiden yhdistelmä tuotti Zapadin kaupunginosan yleisen haavoittuvuuskartan. Analyysin avulla voitiin tunnistaa alueet, jotka ovat sosiaalisesti erityisen haavoittuvia ja alttiita korkeille lämpötiloille. Tulokset yhdessä kyselyn tulosten kanssa muodostivat perustan paikallishallinnon johtamalle strategialle, jossa muun muassa pantiin täytäntöön seuraavantyyppisiä toimia:

• Parannettu varjostus kasvillisuuden ja keinotekoisten rakenteiden kautta.
• Olemassa olevien julkisten tilojen jäähdytys, mukaan lukien: viheralueiden lisääminen, olemassa olevien puistojen ja viheralueiden elvyttäminen, ilmastonmuutosta kestävien puulajien käyttö, suljettujen pintojen vähentäminen, sinisen infrastruktuurin ja vesilähteiden elementtien rakentaminen ja kunnostaminen. Puistojen vihermetsiköiden paksuutta on parannettu erilaisilla toimenpiteillä, ja tavoitteena on, että puiden latvuspeittävyys on 60 prosenttia.
• Julkisten sisätilojen jäähdytys, mukaan lukien: lämmöneristyksen parantaminen, pystysuuntainen vihertyminen, läpinäkyvien aukkojen, ikkunoiden ja näyttöjen varjostaminen, vihreät/heijastavat katot, ilmastoinnin jonkinasteinen käyttö haavoittuvimmissa tiloissa.
• Helleaaltoja koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä, joka on kehitetty yhteistyössä Slovakian valtion terveysviranomaisen kanssa.
• Kansalaisille suunnattu tiedotus- ja koulutustoiminta, joka liittyy turvalliseen käyttäytymiseen helleaaltojen aikana.

Toinen paikalliseen strategiaan sisältyvä toimi oli ”ilmasto-oikean päätöksenteon” ohjelman perustaminen eli julkishallinnon valmiuksien kehittäminen. sellaisten mekanismien käyttöönotto, joilla varmistetaan, että ilmastonäkökohdat otetaan huomioon rakennuslupien suunnittelussa ja myöntämisessä.

Trnavassa käytettiin samanlaista lähestymistapaa haavoittuvuusarviointiin, ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa suunnitelmassa kehitettiin vastaavanlaisia sopeutumistoimenpiteitä. Lisäksi entinen laiminlyöty avoin tila, joka sijaitsee lähellä kerrostaloa, päiväkotia ja vanhusten hoitokotia (jolloin tunnistettiin erittäin alttiiksi lämpöaalloille), muutettiin poistamalla asfaltti, istuttamalla puita (jotta saavutetaan 60% kruunupeitto puiden kypsyessä), rakentamalla suihkulähde ja tarjoamalla uusia penkkejä. Tämän tuloksena syntyi kutsuva viheralue, joka tarjoaa hengähdystaukoa helleaaltojen aikana ja jota myös paikallinen yhteisö käyttää seurusteluun. Lisäksi otettiin käyttöön kestäviä kaupunkien viemäröintijärjestelmiä veden imeytymisen ja pidätyksen parantamiseksi. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on suunniteltu tehtäväksi viiden vuoden kuluttua siitä, kun hanke on saatu päätökseen vuonna 2019.

Kaupunkitasolla Trnava kannustaa myös kansalaisia osallistumaan sopeutumiseen laatimalla kuntabudjetin (vähintään 10 000 euroa vuodessa) sopeutumisapurahahakemuksia varten. Sopeutumistoimenpiteitä voivat ehdottaa joko yksityishenkilöt tai järjestöt, ja yksityiskohtaisilla kriteereillä varmistetaan, että ne ovat kaupungin sopeutumissuunnitelman mukaisia. Tähän mennessä tuetaan pääasiassa tiedotustoimia paikallisissa kouluissa.

Trnavan kaupunki on yksi Slovakian ensimmäisistä kaupungeista, jossa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin suhtaudutaan järjestelmällisesti. Sopeutumissuunnitelma toimii paitsi välineenä, jolla torjutaan helleaaltoja ja kaupunkien lämpösaarekevaikutusta. Sitä pidetään myös ennakkoedellytyksenä ulkoisten resurssien saamiseksi EU:lta rahoituskaudella 2014–2020.

Sopeutumistoimenpiteiden määrittämistä ja toteuttamista tukevan haavoittuvuusarvioinnin teki Karpaattien kehitysinstituutti, joka kehitti menetelmät ja toimi hankkeen asiantuntijajohtajana. Košicessa Zapadin kaupunginjohtaja antoi hankkeelle poliittista tukea, ja virkamiehet toimittivat tarvittavat tiedot. Lisäasiantuntemusta tarjosivat Slovakian hydrometeorologinen laitos ja kansanterveyden aluetoimisto.

Paikallisviranomaiset olivat tiiviisti mukana haavoittuvuusarvioinnissa molemmissa kaupungeissa. Sopeutumisstrategioiden (10–15 vuotta) ja sopeutumista koskevien toimintasuunnitelmien (3 vuotta, konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä ja vastuualueita ja rahoitusta) laatiminen oli Karpaattien kehitysinstituutin ja paikallisviranomaisten yhteistyöhanke.

Košicessa toteutetun hankkeen aikana paikallisia kansalaisia kuultiin (kyselyn avulla) heidän kokemastaan sopeutumissuunnittelun tarpeesta alueellaan sekä parhaaksi arvioidusta sopeutumistoimenpiteiden tyypistä. Trnavan viherryttämiskokeilun suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kunta, mutta ideasta kuultiin aluetoimikuntaa ja paikallisia asukkaita. Lisäksi Trnavassa kansalaiset ja paikalliset järjestöt voivat ehdottaa sopeutumistoimenpiteitä, jotka kaupunki rahoittaa osallistavan talousarviomekanismin kautta.

Slovakia tarkistaa parhaillaan kansallista sopeutumisstrategiaansa, mutta se ei ole vielä laatinut kansallista sopeutumista koskevaa toimintasuunnitelmaa. Aloite Košicessa ja Trnavassa toteutettiin kansallisten säännösten puuttuessa. Sen vuoksi paikallisviranomaiset eivät juurikaan tue sopeutumista kansallisella tasolla. Trnavan ja Košicen Zapadin kaupunginosan lisäksi tähän mennessä vain Bratislava ja Kezmarok ovat laatineet sopeutumissuunnitelmia. Näin ollen paikallisviranomaiset ovat yleisesti ottaen vain vähäisessä määrin halukkaita investoimaan resurssejaan järjestelmälliseen sopeutumisprosessiin.

Kaupungin tasolla muita rajoituksia liittyy paikallisviranomaisten virkamiehiin, jotka ovat ylikuormittuneita päivittäisestä toiminnastaan. Myös ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan aiheen uutuus ja sen monitahoinen luonne vaikeuttavat paikallisviranomaisten edustajien työtä.

Suuri menestystekijä oli kaupungin johdon vahva sitoutuminen. Košicessa vahva mahdollistava tekijä oli sopeutumisohjelmasta kiinnostuneen paikallisen kaupunginjohtajan tuki. Trnavassa paikallishallinnon virkamiesten kiinnostus ilmastonmuutokseen ja halu oppia lisäsivät heidän osallistumistaan kansainväliseen konferenssiin Climate Change and Local Development – Challenge for Local Governments (maaliskuu 2012, Bratislava). Tapahtuman jälkeen Trnavan kaupungin edustajat etsivät aktiivisesti tukea sopeutumissuunnitelmansa kehittämiseen. Ratkaisu löytyi Karpaattien kehitysinstituutin johtamasta yhteishankkeesta, jossa arvioitiin alttiutta korkeille lämpötiloille ja helleaalloille. Hankkeen yhteisöllisyys oli yksi menestystekijöistä. Ulkoisen rahoituksen saatavuus oli ratkaisevan tärkeää myös haavoittuvuusarvioinnin loppuunsaattamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien laatimisessa.

Košicessa rahoitettiin Zapadin sopeutumisstrategian kehittämistä hankkeella ”Climcross Development: Kumppanuus ilmastonmuutoksen kehitysvaikutusten käsittelemiseksi” on osa Unkarin ja Slovakian rajatylittävää yhteistyöohjelmaa 2007–2013.

Trnavassa rahoitusta sai Trnavan kaupungin innoittama ”Cities resilient to Climate Change Impacts” -hanke, jota rahoitettiin Sveitsin rahoitusjärjestelmän (SFM) kautta. Kestävällä metsänhoidolla rahoitettiin pääasiassa sopeutumisstrategian kehittämistä, mutta Trnavan kaupungin istuttamille ja ylläpitämille puiden taimille myönnettiin 20 000 euroa. Pienimuotoisten sopeutumistoimien tukemiseen tarkoitettu avustus-/osallistumisbudjettijärjestelmä (vähintään 10 000 euroa vuodessa) rahoitetaan kaupungin talousarviosta.

Slovakiassa ei ole oikeudellista kehystä, jolla tuettaisiin erityisesti kaupunkien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tärkein strateginen viiteasiakirja on Slovakian kansallinen sopeutumisstrategia, jonka hallitus hyväksyi vuonna 2014. Trnava on allekirjoittanut kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen vuodesta 2016, ja sillä on sopeutumistavoite.

Trnavassa tehtiin haavoittuvuusarviointi ja sopeutumissuunnitelman kehittäminen vuosina 2013-2015. Haavoittuvuusarviointi ja sopeutumisstrategian laatiminen Košicessa kesti 13 kuukautta vuoden 2013 alusta vuoden 2014 puoliväliin. Erilaisia sopeutumistoimenpiteitä toteutetaan asteittain.

Sekä Košicen että Trnavan sopeutumisstrategiat ovat avoimia ja reaaliaikaisia asiakirjoja, joita olisi seurattava, arvioitava ja päivitettävä säännöllisesti. Niiden olisi oltava voimassa enintään 10 vuotta.

City of Trnava
E-mail: info@trnava.sk

City Borough Košice Zapad
E-mail: info@kosicezapad.sk

Michal Schvalb
Carpathian Development Institute
E-mail: kri@kri.sk 

”Carpathian Development Institute” ja ”Energia Klub Climate Policy Institute and Applied Communications (2017) Adaptation Best practices from the Visegrad countries