Sopeutuminen kuivuuteen Attikan alueen kosteikoissa Kreikassa

Attikan aluetta kehotetaan yhdistämään tarpeet, jotka johtuvat ihmisten liikakansoituksesta, erilaisista ihmisen toiminnoista ja usein kilpailukykyisestä maankäytöstä, huolehtimalla asianmukaisesti ja kestävästi luonnonympäristöstä ja suojelemalla sitä. Kosteikot ovat merkittävä osa luonnonympäristöä. Ne ovat tärkeitä ekosysteemejä eri lajien suojelulle. Lisäksi ne tarjoavat kulttuurisia ekosysteemipalveluja virkistysalueina sekä arkeologisina ja kulttuurikohteina. Ne myös säätelevät ekosysteemipalveluja (lieventämällä kuivuutta ja toimimalla puskurina lisääntyviä tulvia vastaan) ja tarjoavat ekosysteemipalveluja (varastoimalla vettä ja varmistamalla elintarvikehuollon). Tällä tavoin kosteikot suojelevat ihmishenkiä ja niiden taloudellista toimintaa (esim. maatalous, matkailu, kalastus). Attikan alueella on edelleen yli 100 kosteikkoa, mukaan lukien: purot ja niiden suistot, rannikon suot ja laguunit, järvet ja rakennetut (ihmisen rakentamat) kosteikot. Ne ovat nykyisin biologisesti erittäin monimuotoisia saaria, joiden ympäristö on laajalti huonontunut, ja ne tarjoavat Attikan alueen asukkaille mahdollisuuden pitää yhteyttä luontoon.

Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan ihmisen toiminnasta aiheutuvia nykyisiä vaikutuksia ja aiheuttavan lisäpaineita näille luontotyypeille. EU:n Kaakkois-Euroopan valtioiden välisen yhteistyöohjelman osarahoittama OrientGate-hanke (2012–2014) tarjosi ensimmäisiä näkemyksiä alueen haavoittuvuudesta kuivuudelle. Hankkeen tulosten mukaan kuivuuden aiheuttaman haavoittuvuuden odotetaan lisääntyvän vuoteen 2100 mennessä IPCC:n A1B-päästöskenaarion (keskisuurten/suurten päästöjen skenaario, lähellä tuoreempaa RCP 6.0 -skenaariota) alhaisista tasoista kohtalaisiin tasoihin. Samassa skenaariossa myös sademäärän ennustettiin vähenevän syksyllä koko alueella vuoteen 2100 mennessä, kun taas keväällä ennustettiin hienoista kasvua. Tuoreemmat tiedot viittaavat siihen, että yli 1,5–2 celsiusasteen lämpeneminen lisää Välimeren alueen vesivaroihin kohdistuvaa painetta. Äärimmäisempien ja useammin esiintyvien meteorologisten, hydrologisten ja maatalouden kuivuuskausien todennäköisyys kasvaa todennäköisesti huomattavasti, sillä kuivuuskausia esiintyy monilla Välimeren alueilla 5–10 kertaa useammin (ensimmäinenVälimeren arviointiraportti, 2020). Ilmiöllä odotetaan olevan vakavia vaikutuksia Attikan kosteikkoihin, sillä suurin osa niistä saa sadetta. Lisäksi kuivuuden pahenemisen ja ihmisen toiminnan aiheuttamien toimien yhteisvaikutuksen vuoksi useimpien Attikan kosteikkojen vaikutusten odotetaan olevan kohtalaisia tai suuria. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva alueellinen suunnitelma (RePACC)sisältää päivitetyn haavoittuvuusarvioinnin/riskianalyysin useilla aloilla, mukaan lukien biologinen monimuotoisuus/metsätalouden ekosysteemit ja vesivarat/tulvat. Ne soveltavat RCP4.5- ja RCP8.5-skenaarioita kahdella tulevalla kaudella (2031–2050 ja 2081–2100), mikä vahvistaa, että on kiireellisesti toteutettava toimia kosteikkojen pelastamiseksi ilmastonmuutokselta.

Samanaikaisesti havainnot osoittavat, että Attikan kosteikkojen suojeluun osallistuvilla virastoilla on keskitason sopeutumiskyky. Erityisesti kosteikkojen ekosysteemeistä ja niiden palveluista ei ole riittävästi tietoa, ilmastoparametrien käytöstä ja tulkinnasta ei ole kokemusta, verkostoituminen sekä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto on vähäistä, toimivaltaisten virastojen toimintavalmiudet ovat keskitasoa ja sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanoon on käytettävissä varoja. Samaan aikaan Attikan alueen kansalaisyhteiskunta ymmärtää kuitenkin hyvin kosteikkojen merkityksen elämänlaadun kannalta.

Attikan kosteikkojen suojelemiseksi OrientGate-hankkeessa laadittiin sopeutumisstrategia ja toimintasuunnitelma. Näiden toimintapoliittisten asiakirjojen odotetaan vähentävän ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia kosteikkoihin. Niiden odotetaan myös parantavan eri sidosryhmien valmiuksia selviytyä ilmastonmuutoksesta.

Attikan alueella on rekisteröity yli 100 kosteikkoa, joihin kuuluvat purot ja suistot, rannikon suot ja laguunit, järvet ja keinotekoiset kosteikot. Niiden merkitys on niiden ekologisissa ja suojeluarvoissa sekä ekosysteemipalveluissa ihmisten hyvinvoinnille. Strategiset painopisteet luonnonympäristön ja kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi ovat seuraavat: kosteikkojen säilyttäminen ja/tai ennallistaminen, niiden ekologisten yhteyksien parantaminen ”vihreän vyöhykkeen” avulla ja niiden virkistyskäytön tukeminen. OrientGate-hankkeen tavoitteena oli laatia ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva strategia ja toimintasuunnitelma, jotka: i) seurata ja arvioida Attikan alueen kosteikkoalueiden ympäristön laatua, ii) tutkia kuivuuden heikkenemistä tulevaisuudessa ja iii) panna täytäntöön useita toimenpiteitä, joilla vähennetään kosteikkojen alueellista haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle.

Orientgate-hankkeessa valmisteltu ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia rakentuu seitsemälle akselille. Attikan kosteikkoja koskevassa toimintasuunnitelmassaon vahvistettu useita toimenpiteitä, joilla on eri painopisteet. Näiden toimien keskeinen käsite on kosteikkojen säilyttäminen ja ennallistaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Terveet kosteikot voivat puolestaan auttaa suojautumaan kuivuudelta ja äärimmäisiltä tapahtumilta, mikä on tärkeä sopeutumisresurssi.

• AXIS I – Attikan kosteikkoja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tietämyksen parantaminen: Toimenpide Ι-1: Attikan kosteikkoja koskevan tietämyksen jatkuva lisääminen ”biologisesti monimuotoisina saarina” ja kaupunkialueiden ja kaupunkien ulkopuolisten alueiden olennaisina osina (vihreä ja sininen infrastruktuuri); Toimenpide Ι-2: Kuivuuden/veden niukkuuden ja tulvien ilmastoindikaattoreiden arviointi ja säännöllinen päivittäminen ilmastoennustemallien avulla Attikan alueen osalta sekä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten tutkiminen; Toimenpide I-3: Varmistetaan Attikan kosteikkoja ja ilmastoindikaattoreita koskevien tietojen saatavuus ja seurataan strategian täytäntöönpanoa.
• AXIS II – Attikan kosteikkoekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen suojelu ja ennallistaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Toimenpide ΙΙ-1: Määritellään kosteikot ja suojelualueet. Toimenpide II-2: Suojella, vartioida, säilyttää ja palauttaa; Toimenpide II-3: Suojellaan ja hoidetaan kestävästi Natura 2000 -verkoston kosteikkoja.
• AXIS III – Vesivarojen kestävä käyttö: Toimenpide II-1: Teollisen saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen.
• AXIS IV – Maankäyttöä koskevat määräykset: Toimenpide ΙV-1: Edistetään kompaktin ja saastuttamattoman kaupungin käsitettä.
• AXIS V – Tiedotus, tietoisuus ja ekomatkailu: Toimenpide V-1: Vahvistetaan Attikan kosteikkoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia tiedotus- ja valistusohjelmia. Toimenpide V-2: kosteikkoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva koulutus; Toimenpide V-3: Korostaa Attikan kosteikkojen runsautta, parantaa virkistys- ja ekomatkailumahdollisuuksia.
• AXIS VI - Kosteikkojen suojeluun ja hoitoon liittyvän sopeutumiskyvyn parantaminen: Toimenpide VI-1: Vahvistetaan julkishallintoa ja paikallishallintoa päätöksentekoprosessissa sekä kosteikkoja koskevien politiikkojen, toimenpiteiden ja lainsäädännön täytäntöönpanossa.
• AXIS VII – Kosteikkojen suojelun sisällyttäminen yrityksiin: Toimenpide VIΙ-1: Edistetään innovointia ja yrittäjyyttä kosteikkojen suojelussa, kannustetaan yrityksiä omaksumaan käytäntöjä ja toimia, jotka edistävät kosteikkojen suojelua, ja vältetään käytäntöjä ja toimia, joilla on kielteinen vaikutus kosteikkoihin.

Syyskuun 2015ja huhtikuun 2017 välisenä aikana edistyttiin jonkin verran toimintasuunnitelman (Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman toimenpide I-I) täytäntöönpanossa hankkeessa ”Tietämyksen parantaminen ja tietoisuuden lisääminen kosteikkojen ennallistamisesta Attikan alueella”,jota rahoitettiin meri- ja sisävesivarojen yhdennettyä hoitoa koskevasta ETA:n ja Norjan avustusohjelmasta. Hankkeen odotetaan lisäävän tietämystä ja tietoisuutta Attikan kosteikoista veteen liittyvinä ekosysteemeinä, joilla on vakavia ympäristöongelmia ja jotka kärsivät biologisen monimuotoisuuden köyhtymisestä.

Hankkeen tärkeimpiä tuloksia olivat kosteikkojen suojeluun ja ennallistamiseen tarvittavan ympäristötiedon parempi saatavuus sekä tietämyksen ja tietoisuuden lisääntyminen kosteikkojen arvosta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Erityisesti laadittiin 50 kosteikon tunnistamista ja rajaamista koskeva tieteellinen dokumentaatio, johon liittyi biologisen monimuotoisuuden, merkittävien uhkien ja kunnostusehdotusten analysointi.

Kosteikkotiedot tallennettiin vapaasti käytettävissä olevaan verkkotietokantaan. Web-GIS-alusta kehitettiin näyttämään erilaisia paikkatietoja, kun taas online-atlas näyttää kuvia ja tarinoita Attikan kosteikoista, jotka kuvaavat niiden ympäristöarvoa ja käytössä olevia suojelutoimenpiteitä.

Neljän vesimuodostuman osalta laadittiin yksityiskohtainen arvio veden laadusta, kosteikkojen suojelun tasosta ja vesihuollon tarpeista: Vourkari (rannikkokosteikko Megaran kunnassa) ja Koumoundourou-järvi (Aspropyrgosin kunnassa) läntisellä Attikan alueella, Pikrodafni-virran suu (Ateenan eteläosassa) ja Schinias-kansallispuisto (EU:n Natura 2000 -verkostoon kuuluva rannikkokosteikko) itäisellä Attikan alueella.

Lisäksi Horisontti 2020 -puiteohjelman SWOS-hankkeen puitteissa laadittiin tutkimus (Hatziiordanou et al. 2019). Se paljasti kosteikkojen potentiaalin toimia keskeisinä maisemapiirteinä (eli ponnahduslautana), jotka voivat parantaa Attikan alueen Natura 2000 -verkoston yhteyksiä ja ilmastonmuutoksen sietokykyä. Tutkimustuloksista voisi olla apua suojelun ja ennallistamisen priorisoinnissa, kun otetaan huomioon luonnon monimuotoisuutta koskevan EU:n politiikan vaatimus yhtenäisestä Natura 2000 -verkostosta ja nettohävikin välttämisestä.

Osana Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman toimenpiteen II-1 täytäntöönpanotoimia Vourkarin kosteikko suunniteltiin maaliskuussa 2017 annetulla presidentin asetuksella ”alueelliseksi puistoksi”. Lisäksi 15 kosteikon viralliset rajat saatettiin päätökseen ja sisällytettiin kansalliseen lainsäädäntöön (laki 4559, elokuu 2018), ja niiden kokonaispinta-ala on yli 460 hehtaaria. Laki kieltää kaikki rakennusluvat ja kaiken toiminnan, joka heikentää kosteikkojen ekologista tilaa, mukaan lukien vedenpoisto. Tämä tukee kosteikkojen suojelua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan yhteisvaikutuksilta.

Lisäksi järjestettiin ympäristötietoisuutta lisääviä aloitteita ja koulutustapahtumia sellaisen yhteistyötilan luomiseksi, jossa eri sidosryhmät edistävät kosteikkojen parempaa hoitoa ilmastonmuutoksen hallitsemassa tulevaisuudennäkymässä (ks. sidosryhmien osallistumista koskeva jakso).

Attikan alue otti OrientGate-hankkeen alusta alkaen mukaan laajan joukon sidosryhmiä ja toteutti useita toimia tietoisuuden lisäämiseksi kosteikkojen arvosta myös ilmastonmuutoksen yhteydessä tiedotusvälineiden, työpajojen, koulutusseminaarien ja tiedotuskokousten avulla. Näin ollen kosteikkojen sopeutumisstrategiassa ja -suunnitelmassa noudatettiin laajaa osallistavaa prosessia. Attikan alueviranomainen ohjasi koko prosessia ja laati etenemissuunnitelman suunnitelman toimien täytäntöönpanon edistämiseksi, kun taas Kreikan biotooppikosteikkokeskus antoi tieteellistä tukea. Yhteistyö laajeni valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin palveluihin ja viranomaisiin, tutkimuslaitoksiin, ympäristöjärjestöihin ja kansalaisiin. Vaikka he osallistuivat vain vähäisessä määrin, he antoivat tietojaan, kokemuksiaan ja käytäntöjään sopeutumisprosessissa.

Toimintasuunnitelman varsinaisen täytäntöönpanon osalta toimivaltaisia viranomaisia ovat lainsäädäntöön liittyvien kysymysten osalta keskushallinto ja toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta paikallishallinnot (Attikan alue ja sen kunnat). Joidenkin Natura 2000 -alueiksi luokiteltujen Attikan kosteikkojen osalta Schinias Marathonin kansallispuiston, Hymettuksen ja Kaakkois-Attikan hallintoelin on myös asiaankuuluva viranomainen toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.

Vuoden 2014 lopussa järjestettiin koulutusseminaari ”Adaptation strategy for Attica Wetlands: Kosteikkojen haavoittuvuusindeksin arviointi” ja järjestettiin avoin levitystapahtuma. Seminaarin aikana noin 30 osallistujaa Attikan alueen julkisista palveluista, kansalaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista ja muista maista (Serbiasta ja Romaniasta) sai käytännön koulutusta kosteikkojen haavoittuvuusindikaattorin arviointimenetelmästä. Tiedotustapahtuman aikana noin 80 osallistujaa sai tietoa Attikan kosteikkojen kuivuusalttiuden odotetusta lisääntymisestä ja sopeutumista koskevasta toimintasuunnitelmasta. Osallistujia oli paikallisilta ja kansallisilta viranomaisilta, kansalaisjärjestöiltä, tutkimuslaitoksilta ja muiden alojen sidosryhmiltä, kuten arkeologeilta.

Attikan alue järjesti vuonna 2015 vihreän viikon 2015 satelliittitapahtuman ”Tuen lisääminen Brexizan kosteikon ennallistamiseksi Attikan alueella Kreikassa”. Tapahtuman aikana lähes 90 kävijää koki Brexizan kosteikon biologisen monimuotoisuuden ja Egyptin jumalien roomalaisen suuren temppelin tärkeän arkeologisen paikan. Tapahtuma avasi vuoropuhelun Brexizan kosteikkojen ennallistamisesta ja biologisen monimuotoisuuden suojelusta sekä Attikan alueen sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta.

Kaikki nämä tapahtumat järjesti Attikan alue ja tieteellisesti tuettu Kreikan Biotope Wetland Centre. Osallistujat olivat erittäin motivoituneita ja osoittivat suurta kiinnostusta lisätä tietämystään ja valmiuksiaan voidakseen ryhtyä toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja kosteikkojen suojelemiseksi.

Attikan alue oli myös yksi ETA:n ja Norjan avustuksilla rahoitetun hankkeen päätoteuttajista (Attikanalueen kosteikkojen ennallistamista koskevan tietämyksen lisääminen ja tietoisuuden lisääminen). Aluehallinto teki yhteistyötä muiden kumppanien, kuten Goulandris Natural History Museum - Greek Biotope / Wetland Centren, Schinias Marathonin kansallispuiston hallintoelimen sekä lahjoittajakumppanin (Norjan biotalouden tutkimuslaitos NIBIO) kanssa. Projektin tulosten esittelemiseksi järjestettiin useita yleisötapahtumia.

Sidosryhmät osallistuivat myös Attikan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan alueellisen suunnitelman (RePACC)valmisteluun. Suunnitelmassa arvioidaan haavoittuvuutta ja analysoidaan ilmastonmuutosta useilla aloilla (maatalous, kalastus, metsätalous, vesivarat jne.). Heinäkuussa 2020 järjestetyssä videokonferenssissa keskityttiin erityisesti biodiversiteettialaan, myös Attikan kosteikkoihin, ja siihen osallistuivat tärkeimmät julkishallinnon sidosryhmät ja alalla työskennelleet tutkijat. Attikan RePACC-hankkeesta ja sen strategisesta ympäristövaikutusten arvioinnista järjestettiin julkinen kuuleminen, ja viranomaiset hyväksyivät ne.  RePACC sai lopullisen hyväksynnän Attikan alueliitolta joulukuussa 2022.

Sopeutumisstrategian ja -suunnitelman onnistuneen suunnittelun kannalta ratkaisevat tekijät perustuivat pääasiassa aluehallinnon toimijoiden vahvaan sitoutumiseen. Strategian ja suunnitelman koordinaattorina toimi Attikan alueen ympäristöosasto. Alueellisella viranomaisella on välitön vastuu laatia aluetasolla ympäristöpoliittisia suuntaviivoja, joissa keskitytään kosteikkoekosysteemien säilyttämiseen ja suojeluun, myös ilmastonmuutoksen vuoksi.

Kosteikkoihin sopeutumista koskevan strategian ja toimintasuunnitelman laatimisessa noudatettiin osallistavaa prosessia. Varhainen osallistuminen ja vahva yhteistyö eri sidosryhmien kanssa: keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset, muut viranomaiset, tutkimuslaitokset, ympäristöjärjestöt ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Heitä kannustettiin toimimaan haastattelujen, tiedotuskokousten, työpajojen ja koulutusseminaarien avulla. Kokemuksia vaihdettiin. Attikan kosteikkojen biologisen monimuotoisuuden rikkauden hoidossa ja suojelussa havaittiin heikkouksia ja hyviä/huonoja käytäntöjä. Lisäksi edistettiin kosteikkojen suojelun arvoa ja tarvetta sopeutua ilmastonmuutokseen.

EU:n rahoitus (joka on peräisin Kaakkois-Euroopan maiden välisestä yhteistyöohjelmasta 2007–2013 Orientgate-hankkeelle ja ETA:n ja Norjan avustuksista) oli ratkaisevassa asemassa Attikan alueen sopeutumisstrategian ja toimintasuunnitelman valmistelussa sekä sen asteittaisessa täytäntöönpanossa seuraavina vuosina.

Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman onnistumisesta on osoituksena se, että sitä on käytetty perusasiakirjana Attikan alueen uudelle alueelliselle ohjelmakaudelle. Tämän seurauksena erityistoimenpiteitä on sisällytetty Attikan alueelliseen tukiohjelmaan (Attica RePACC) ja Attikan alueen alueelliseen toimintaohjelmaan 2021–2027.

Kaikkia Kreikan alueita on pyydetty valmistelemaan RePACC-suunnitelmansa, ja joihinkin niistä sisältyy kosteikkojen suojelutoimenpiteitä. Siksi Attikan kokemuksilla on suuri mahdollisuus toistettaviksi.

Toinen menestystekijä liittyy kansallisen lainsäädännön kehitykseen, sillä lain 4559 (elokuu 2018) kokonaispinta-ala on yli 460 hehtaaria. Tällä lailla kielletään kaikki rakennusluvat, salaojitus ja muut toimet, jotka voivat heikentää kosteikkojen ekologista tilaa.

Sopeutumisstrategian ja -suunnitelman laadinnassa ei ollut merkittäviä esteitä. Kosteikkoihin sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon odotetaan kuitenkin kohtaavan useita esteitä. Ne liittyvät varojen saatavuuteen, asianomaisten yksiköiden ja elinten toiminnallisiin valmiuksiin toteuttaa ehdotetut sopeutumistoimenpiteet sekä maankäytön sääntelyyn kosteikkojen suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Toimenpiteet, jotka edellyttävät institutionaalisia muutoksia tai sääntelyä, voidaan panna täytäntöön lisäviivästyksin.

Sopeutumissuunnitelman täytäntöönpanon odotetaan lieventävän ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia Attikan kosteikkoihin. Kosteikkojen paremman suojelun odotetaan myös parantavan niiden ekosysteemitoimintoja, kuten i) rannikoiden suojelu vähentämällä aaltojen ja virtausten vaikutusta; ii) veden laadun parantaminen keräämällä sedimenttejä, ravinteita ja myrkyllisiä aineita; iii) kosteikkojen luonnonvaroista riippuvaisen taloudellisen toiminnan tukeminen. Muita toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta saatavia myönteisiä tuloksia ovat muun muassa seuraavat: ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin kosteikkojen lajeihin, luontotyyppeihin ja ekosysteemin toimintoihin liittyvän tietämyksen parantaminen; ympäristötietoisuuden lisääminen ja tiedotuskeskusten kehittäminen.

Attikan alueen sopeutumisstrategian ja toimintasuunnitelman kehittäminen ja täytäntöönpano edistävät myös virastojen välistä ja alueellista koordinointia, alojen välistä yhteistyötä ja institutionaalisia valmiuksia torjua ilmastonmuutosta.

Sopeutumisstrategian ja Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman kehittämistä yhteisrahoitettiin OrientGate-hankkeella ja kansallisilla varoilla yhteensä 150 000 eurolla. Tähän summaan sisältyivät matka- ja tiedotuskulut.

Seuraavaa hanketta ”Tietämyksen lisääminen ja tietoisuuden lisääminen kosteikkojen ennallistamisesta Attikan alueella” yhteisrahoitettiin 85 prosentilla ETA:n ja Norjan avustuksilla ja 15 prosentilla kansallisista varoista (Kreikan julkisten investointien ohjelma), joiden kokonaisbudjetti oli noin 398 887 euroa.

Edellä mainitun hankkeen puitteissa laadittiin muun muassa etenemissuunnitelma (2017) Attikan kosteikkoja koskevien horisontaalisten toimien sekä neljää vesimuodostumaa koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Nämä vesimuodostumat ovat Vourkarin kosteikko (jota on luonnehdittu alueelliseksi puistoksi vuodesta 2017 lähtien), Koumoundourou-järvi, Pikrodafni-joen suu ja Sciniasin kansallispuisto Tämän etenemissuunnitelman ennakkoarvioiden mukaan näiden toimien/toimenpiteiden täytäntöönpanokustannukset olivat lähes 10 miljoonaa euroa.

Attikan kosteikkoja koskevassa toimintasuunnitelmassa integroitiin toimenpiteitä ja ensisijaisia toimia, joista säädettiin voimassa olevassa lainsäädännössä ja jotka kuuluvat olemassa oleviin kansallisiin strategisiin, poliittisiin ja ohjelmasuunnittelukehyksiin. Näitä ovat muun muassa seuraavat:

• Kansallinen ympäristöalan toimintasuunnitelma (2014–2020), joka kattaa seuraavat tavoitteet ja ensisijaiset toimet: vesihuoltoala ja vesienhoitosuunnitelmien täytäntöönpano; luonnon ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen EU:n Natura 2000 -verkoston alueiden paremman hoidon avulla; ekosysteemipalvelujen ja vihreiden infrastruktuurien edistäminen luonnollisiin ratkaisuihin perustuvaa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tulvariskien hallintaa varten.
• Luonnon monimuotoisuutta koskeva kansallinen strategia ja toimintaohjelma, jossa korostetaan kosteikkojen suojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarvetta ja joka sisältää sellaisia painopisteitä kuin rajaaminen, ennallistaminen, tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä ”luonnon monimuotoisuudeltaan merkittävien saarten” edistäminen kaupunkiympäristöissä vihreinä infrastruktuureina.
• Luonnon monimuotoisuutta koskeva kansallinen lainsäädäntö ja erityisesti artiklat, jotka koskevat kosteikkojen nimeämistä suojelualueiksi.
• Ateenan/Attikan vuoden 2021 yleissuunnitelma, jossa luetellaan Attikan kosteikot (mukaan lukien järvet, joet, purot ja niiden suistot, lähteet, laguunit ja rannikkosuot) ja joka kattaa toimet niiden oikeudellisen suojelun varmistamiseksi ja niiden edistämiseksi vihreinä infrastruktuureina.
• Attikan vesipiirin vesienhoitosuunnitelma (vesipuitedirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä), johon sisältyy erityistoimenpide Attikan kosteikkojen ennallistamiseksi ja edistämiseksi.

Viime aikoina Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman kaksi konkreettista toimenpidettä on sisällytetty Attikan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan alueelliseen suunnitelmaan (RePACC, hyväksytty 14. joulukuuta 2022) ja Attikan alueen toimenpideohjelmaan 2021–2027 (toimintapoliittinen tavoite 2 ”vihreämpi vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta”). RePACC on tarkistettava viiden vuoden välein.

Attikan alueen kunnat aktivoidaan toteuttamaan sopeutumistoimia paikallisten toimintasuunnitelmiensa puitteissa.

Strategia ja toimintasuunnitelma laadittiin OrientGate-hankkeen aikana: 2012-2014. Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe kesti viisi vuotta (2015–2020). Suunnitelman meneillään oleva täytäntöönpanovaihe toteutetaan Attikan alueen uuden poliittisen kehyksen, RePACC:n ja Attikan alueen vuosien 2021–2027 toimenpideohjelman puitteissa. Uutta RePACCia pidetään toimintasuunnitelman seuraavana vaiheena. Siihen sisällytettiin kolme toimenpidettä, jotka liittyvät suoraan Attikan kosteikkoihin ja joiden täytäntöönpanohorisontti ulottuu vuoteen 2018.

Orientgate-hankkeessa laaditun alkuperäisen strategian ja toimintasuunnitelman elinkaari oli noin kuusi vuotta (2014–2020). RePACC:n elinkaari on viisi vuotta (2022–2027), minkä jälkeen sitä on tarkoitus tarkistaa. Kosteikkojen suojelemiseksi toteutettujen toimenpiteiden käyttöikää ei ole määritelty.

Eleni Fitoka
Greek Biotope Wetland Centre (EKBY)
14th kilometre Thessaloniki
Mihaniona, 57001 Thermi, Thessaloniki, Greece
Tel.: (30-231) 0473432
Email: helenf@ekby.gr

Antigoni Gkoufa
Attica Region
Polytechneiou 4, Athens, 104 33, Greece
Tel.: (30-231) 2101-133,-136
Email: antigoni.gkoufa@patt.gov.gr 

Attikan kosteikkojen sopeuttamisstrategia

Attikan kosteikkoja koskeva toimintasuunnitelma

Hatziiordanou L, Fitoka E, Hadjicharalampous E, Votsi N, Palaskas D, Malak D (2019) Indikaattorit ekosysteemien tilan ja ekosysteemipalvelujen elinympäristöjen säilyttämisen kartoittamiseksi ja arvioimiseksi vuoteen 2020 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tueksi. Yksi ekosysteemi 4: e32704. https://doi.org/10.3897/oneeco.4.e32704