Attikan alueen kosteikkojen kuivuuteen sopeutuminen, Kreikka

Attikan aluetta kehotetaan yhdistämään tarpeet, jotka johtuvat ihmisten ylikansoituksesta, erilaisista ihmisen toimista ja usein kilpailukykyisestä maankäytöstä, luonnonympäristön asianmukaisen ja kestävän hoidon ja suojelun avulla. Kosteikot ovat merkittävä osa luonnonympäristöä. Ne ovat tärkeitä ekosysteemejä eri lajien suojelemiseksi. Lisäksi ne tarjoavat kulttuurisia ekosysteemipalveluja virkistysalueina sekä arkeologisina ja kulttuurikohteina. Ne myös sääntelevät ekosysteemipalveluja (vähentämällä kuivuutta ja toimimalla puskurina lisääntyviä tulvia vastaan) ja tarjoavat ekosysteemipalveluja (varastoimalla vettä ja varmistamalla elintarviketoimitukset). Tällä tavoin kosteikot suojelevat ihmishenkiä ja heidän taloudellista toimintaansa (esim. maatalous, matkailu, kalastus). Attikan alueella on edelleen yli 100 kosteikkoa, mukaan lukien: purot ja niiden jokisuistot, rannikon suot ja laguunit, järvet ja rakennetut (ihmisen tekemät) kosteikot. Ne muodostavat nyt ”luonnon monimuotoisuudeltaan erittäin monimuotoisia saaria” laajasti heikentyneessä ympäristössä ja tarjoavat Attikan alueen . asukkaille mahdollisuuden pitää yhteyttä luontoon.

Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan ihmisen toiminnasta aiheutuvia nykyisiä vaikutuksia, mikä lisää näihin luontotyyppeihin kohdistuvaa painetta. EU:n Kaakkois-Euroopan valtioiden välisen yhteistyöohjelman yhteisrahoittamassa OrientGate-hankkeessa (2012–2014) saatiin ensimmäisiä näkemyksiä alueen alttiudesta kuivuudelle. Hankkeen tulosten mukaan kuivuusalttiuden odotetaan kasvavan 2100:lla alhaiselta tasolta kohtuulliselle tasolle IPCC:n A1B-päästöskenaariossa (keskimääräisten/suurien päästöjen skenaario, lähellä tuoreempaa RCP 6.0 -skenaariota). Samassa skenaariossa sademäärän ennustettiin vähenevän syksyllä koko alueella vuoteen 2100 mennessä, kun taas keväällä ennustettiin lievää kasvua. Tuoreemmat tiedot viittaavat siihen, että yli 1,5–2 celsiusasteen ilmaston lämpeneminen lisää Välimeren alueen vesivaroihin kohdistuvaa painetta. Äärimmäisemmän ja tiheämmän meteorologisen, hydrologisen ja maatalouden kuivuuden todennäköisyys todennäköisesti kasvaa huomattavasti, kun kuivuus on 5–10 kertaa yleisempää monilla Välimeren alueilla (ensimmäinen Välimeren arviointiraportti, 2020). Tämän ilmiön odotetaan vaikuttavan vakavasti Attikan kosteikkoihin, koska suurin osa niistä on saderehua. Lisäksi kuivuusolosuhteiden heikkenemisen ja ihmisen toiminnan aiheuttamien toimien yhteisvaikutuksen vuoksi useimpien Attikan kosteikkojen odotetaan kärsivän kohtalaisista tai suurista vaikutuksista. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva alueellinen suunnitelma (RePACC) sisältää päivitetyn haavoittuvuusarvioinnin/riskianalyysin useilla aloilla, kuten biologisen monimuotoisuuden/metsätalouden ekosysteemeissä ja vesivaroissa/tulvissa. Ne soveltavat RCP4.5- ja RCP8.5-skenaarioita kahteen tulevaan ajanjaksoon (2031–2050 ja 2081–2100), mikä vahvistaa, että kosteikkojen suojelemiseksi ilmastonmuutokselta on ryhdyttävä kiireellisesti toimiin.

Samanaikaisesti havainnot osoittavat, että Attikan kosteikkojen suojeluun osallistuvilla elimillä on keskitason sopeutumiskyky. Erityisesti kosteikkojen ekosysteemejä ja niiden palveluja koskeva tietämys on riittämätöntä, ilmastoparametrien käytöstä ja tulkinnasta ei ole kokemusta, verkostoituminen ja kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto on vähäistä, toimivaltaisten virastojen toimintavalmiudet ovat keskitasoa ja sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanoon on saatavilla varoja. Samaan aikaan Attikan alueen kansalaisyhteiskunta on kuitenkin saamassa laajaa ymmärrystä kosteikkojen merkityksestä elämänlaadulle.

Attikan kosteikkojen suojelemiseksi OrientGate-hankkeessa laadittiin sopeutumisstrategia ja toimintasuunnitelma. Näiden toimintapoliittisten asiakirjojen odotetaan vähentävän ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia kosteikkoihin. Niiden odotetaan myös parantavan eri sidosryhmien valmiuksia selviytyä ilmastonmuutoksesta.

Attikassa on rekisteröity yli 100 kosteikkoa, joihin kuuluvat purot ja jokisuistot, rannikon suot ja laguunit, järvet ja keinotekoiset kosteikot. Niiden merkitys on niiden ekologisissa ja suojeluarvoissa sekä ekosysteemipalveluissa ihmisten hyvinvoinnille. Strategiset painopisteet luonnonympäristön ja kansalaisten elämänlaadun parantamiseksi ovat seuraavat: kosteikkojen säilyttäminen ja/tai ennallistaminen, niiden ekologisen kytkeytyneisyyden parantaminen ”vihreän vyöhykkeen” avulla ja niiden virkistyskäytön tukeminen. OrientGate-hankkeen tavoitteena oli tuottaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia ja toimintasuunnitelma, jotka: i) seurataan ja arvioidaan Attikan alueen kosteikkoalueiden ympäristön laatua, ii) tutkitaan kuivuuden heikkenemistä tulevaisuudessa ja iii) pannaan täytäntöön joukko toimenpiteitä, joilla vähennetään kosteikkojen alueellista haavoittuvuutta ilmastonmuutokselle.

Orientgate-hankkeessa valmisteltu ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia rakentuu seitsemälle akselille. Attikan kosteikkoja koskevassa toimintasuunnitelmassa on vahvistettu kullekin niistä useita toimenpiteitä, joilla on eri painopisteet. Näiden toimien keskeinen käsite on kosteikkojen säilyttäminen ja ennallistaminen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Terveet kosteikot voivat puolestaan auttaa suojautumaan kuivuudelta ja ääri-ilmiöiltä, mikä on tärkeä sopeutumisresurssi.

• AXIS I – Attikan kosteikkoja ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tietämyksen parantaminen: Toimenpide I-1: Attikan kosteikkoja koskevan tietämyksen jatkuva rikastuttaminen ”luonnon monimuotoisuudeltaan merkittävinä saarina” ja kaupunkialueiden ja niiden ulkopuolisten alueiden olennaisina osina (vihreä ja sininen infrastruktuuri); Toimenpide II-2: kuivuutta/veden niukkuutta ja tulvia koskevien ilmastoindikaattoreiden arviointi ja säännöllinen päivittäminen ilmastoennustemallien avulla Attikan alueen osalta sekä biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten tutkiminen; Toimenpide I-3: Varmistetaan Attikan kosteikkoja ja ilmastoindikaattoreita koskevien tietojen saatavuus ja seurataan strategian täytäntöönpanoa.
• AXIS II – Attikan kosteikkoekosysteemien ja niiden tarjoamien palvelujen säilyttäminen ja ennallistaminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Toimenpide III-1: Määritellään kosteikot ja nimetään suojelualueet. Toimenpide III-2: Suojella, vartioida, säilyttää ja palauttaa; Toimenpide III-3: Natura 2000 -verkoston kosteikkojen kestävä hoito ja hoito.
• AXIS III – Vesivarojen kestävä käyttö: Toimenpide IIIIII-1: Teollisen saastumisen ehkäiseminen ja vähentäminen.
• AXIS IV - Maankäyttömääräykset: Toimenpide ΙV-1: Edistetään kompaktin ja saastuttamattoman kaupungin käsitettä.
• AXIS V – Tiedotus, tietoisuus ja ekomatkailu: Toimenpide V-1: Vahvistetaan Attikan kosteikkoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia tiedotus- ja valistusohjelmia. Toimenpide V-2: kosteikkoja ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva koulutus; Toimenpide V-3: Korosta Attikan kosteikkojen rikkautta, paranna virkistys- ja ekomatkailumahdollisuuksia.
• AXIS VI - Sopeutumiskyvyn parantaminen kosteikkojen suojelun ja hoidon osalta: Toimenpide VI-1: Vahvistetaan julkishallintoa ja paikallishallintoa päätöksentekoprosessissa ja kosteikkoja koskevien politiikkojen, toimenpiteiden ja lainsäädännön täytäntöönpanossa.
• AXIS VII – Kosteikkojen suojelun sisällyttäminen yrityksiin: Toimenpide VIΙ-1: Edistetään innovointia ja yrittäjyyttä kosteikkojen suojelussa, kannustetaan yrityksiä omaksumaan käytäntöjä ja toimintoja, jotka hyödyttävät kosteikkojen suojelua, ja vältetään käytäntöjä ja toimintoja, joilla on kielteinen vaikutus kosteikkoihin.

Syyskuun 2015 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana toimintasuunnitelman (Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman toimenpide I–I) täytäntöönpanossa edistyttiin jonkin verran hankkeessa ”Tietämyksen lisääminen ja tietoisuuden lisääminen kosteikkojen ennallistamisesta Attikan alueella”, jota rahoitettiin meri- ja sisävesivarojen yhdennettyä hoitoa koskevasta ETA:n ja Norjan avustusohjelmasta. Hankkeen odotetaan lisäävän tietämystä ja tietoisuutta Attikan kosteikoista veteen liittyvinä ekosysteemeinä, joilla on vakavia ympäristöongelmia ja biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen.

Hankkeen tärkeimpiä tuloksia olivat kosteikkojen suojelemiseksi ja ennallistamiseksi tarvittavan ympäristötiedon parempi saatavuus sekä lisääntynyt tietämys ja tietoisuus kosteikkojen arvosta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Erityisesti laadittiin 50 kosteikon tunnistamista ja rajaamista koskevat tieteelliset asiakirjat, joihin liittyi biologisen monimuotoisuuden, merkittävien uhkien ja kunnostusehdotusten analyysi.

Kosteikkoja koskevat tiedot tallennettiin vapaasti käytettävissä olevaan verkkotietokantaan. Erilaisia paikkatietoja varten kehitettiin verkko-GIS-alusta, ja verkkokartastossa esitetään kuvia ja tarinoita Attikan kosteikoista ja kuvataan niiden ympäristöarvoa ja käytössä olevia suojelutoimenpiteitä.

Neljän vesimuodostuman osalta laadittiin yksityiskohtainen arviointi veden laadusta, kosteikkojen suojelun tilasta ja vesienhoitotarpeista: Vourkari (rannikkokosteikko Megaran kunnassa) ja Koumoundourou-järvi (Aspropyrgosin kunnassa) Länsi-Attikan alueella, Pikrodafni-joen suu (Etelä-Ateenassa) ja Schiniasin kansallispuisto (rannikkokosteikko osana EU:n Natura 2000 -verkostoa) Itä-Attikan alueella.

Lisäksi Horisontti 2020 SWOS -hankkeen puitteissa tehtiin tutkimus (Hatziiordanou et al. 2019). Se paljasti kosteikkojen potentiaalin toimia keskeisinä maisemapiirteinä (eli askelkivinä), jotka voivat parantaa Attikan alueen Natura 2000 -verkoston yhteyksiä ja ilmastokestävyyttä. Tutkimustulokset voisivat auttaa asettamaan suojelun ja ennallistamisen etusijalle biologista monimuotoisuutta koskevassa EU:n politiikassa, jossa vaaditaan johdonmukaista Natura 2000 -verkostoa eikä nettohävikkiä saavuteta.

Osana Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman toimenpiteen II-1 täytäntöönpanotoimia Vourkarin kosteikko suunniteltiin maaliskuussa 2017 presidentin asetuksella ”alueelliseksi puistoksi”. Lisäksi 15 kosteikon virallinen rajaus saatettiin päätökseen ja sisällytettiin kansalliseen lainsäädäntöön (laki 4559, elokuu 2018), jonka kokonaispinta-ala on yli 460 hehtaaria. Laki kieltää kaikki rakennusluvat ja kaiken toiminnan, joka heikentää kosteikkojen ekologista tilaa, mukaan lukien vedenpoisto. Tämä tukee kosteikkojen suojelua ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan yhteisvaikutuksilta.

Lisäksi järjestettiin ympäristötietoisuutta lisääviä aloitteita ja koulutustapahtumia sellaisen yhteistyötilan luomiseksi, jossa eri sidosryhmät edistävät kosteikkojen parempaa hoitoa ilmastonmuutoksen hallitsemassa tulevaisuudennäkymässä (ks. sidosryhmien osallistumista koskeva jakso).

OrientGate-hankkeen alusta lähtien Attikan alue on sitouttanut monenlaisia sidosryhmiä ja toteuttanut useita toimia tietoisuuden lisäämiseksi kosteikkojen arvosta, myös ilmastonmuutoksen yhteydessä, tiedotusvälineiden, työpajojen, koulutusseminaarien ja tiedotuskokousten avulla. Näin ollen kosteikkojen sopeutumisstrategia ja -suunnitelma noudattivat laajaa osallistavaa prosessia. Attikan alueviranomainen johti koko prosessia ja laati etenemissuunnitelman suunnitelman toimien täytäntöönpanon edistämiseksi, kun taas Kreikan biotooppien kosteikkokeskus antoi tieteellistä tukea. Yhteistyö laajeni keskus-, alue- ja paikallistason palveluihin ja viranomaisiin, tutkimusvirastoihin, ympäristöjärjestöihin ja kansalaisiin. Vaikka he osallistuivat sopeutumiseen vain vähäisessä määrin, he antoivat tietojaan, kokemuksiaan ja käytäntöjään sopeutumisprosessissa.

Toimintasuunnitelman tosiasiallisen täytäntöönpanon osalta asianomaisia viranomaisia ovat lainsäädäntöön liittyvien kysymysten osalta keskushallinto ja toimien täytäntöönpanon osalta paikallishallinnot (Attican alue ja sen kunnat). Joidenkin Natura 2000 -alueiksi luokiteltujen Attikan kosteikkojen osalta Schinias Marathonin kansallispuiston, Hymettuksen ja Kaakkois-Attikan hoitoelin on myös asiaankuuluva viranomainen toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa.

Vuoden 2014 lopussa järjestettiin koulutusseminaari ”Adaptation strategy for Attica Wetlands: kosteikkojen haavoittuvuusindeksin arviointi” ja järjestettiin avoin tiedotustapahtuma. Seminaarin aikana noin 30 osallistujaa Attikan alueen julkisista palveluista, kansalaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista ja muista maista (Serbia ja Romania) sai käytännön koulutusta kosteikkojen haavoittuvuusindikaattorin arviointimenetelmästä. Tiedotustapahtuman aikana noin 80 osallistujaa sai tietoa Attikan kosteikkojen kuivuusalttiuden odotetusta lisääntymisestä ja sopeutumista koskevasta toimintasuunnitelmasta. Osallistujia oli paikallisista ja kansallisista viranomaisista, kansalaisjärjestöistä, tutkimuslaitoksista ja muiden alojen sidosryhmistä, kuten arkeologeista.

Vuonna 2015 Attikan alue järjesti vihreän viikon 2015 satelliittitapahtuman ”Raising support to restore the wetland of Brexiza, in the Region of Attika, Greece”. Tapahtuman aikana lähes 90 kävijää koki Brexizan kosteikon biologisen monimuotoisuuden ja egyptiläisten jumalien roomalaisen suuren temppelin tärkeän arkeologisen paikan. Tapahtuma avasi vuoropuhelun Brexizan kosteikkojen ennallistamisesta ja biologisen monimuotoisuuden suojelusta sekä sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta Attikan alueella.

Kaikki nämä tapahtumat järjesti Attikan alue, ja niitä tuki tieteellisesti Kreikan biotooppien kosteikkokeskus. Osallistujat olivat erittäin motivoituneita ja osoittivat suurta kiinnostusta lisätä tietämystään ja valmiuksiaan, jotta he voisivat ryhtyä toimiin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja kosteikkojen suojelemiseksi.

Attikan alue oli myös yksi ETA:n ja Norjan avustuksilla rahoitetun hankkeen tärkeimmistä toteuttajista (Kosteikkojen ennallistamista koskevan tietämyksen parantaminen ja tietoisuuden lisääminen Attikan alueella). Aluehallitus teki yhteistyötä muiden kumppaneiden kanssa, kuten Goulandris Natural History Museum - Greek Biotope / Wetland Centre, Schinias Marathonin kansallispuiston hallintoelin sekä lahjoittajakumppani (Norjan biotalouden tutkimuslaitos -NIBIO). Hankkeiden tulosten esittelemiseksi järjestettiin useita julkisia tapahtumia.

Sidosryhmät osallistuivat myös Attikan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan alueellisen suunnitelman (RePACC) valmisteluun. Suunnitelmassa arvioidaan haavoittuvuutta ja analysoidaan ilmastonmuutosta useilla aloilla (maatalous, kalastus, metsätalous, vesivarat jne.). Heinäkuussa 2020 järjestetyssä videokonferenssissa keskityttiin erityisesti biodiversiteettialaan, mukaan lukien Attikan kosteikot, ja siihen osallistuivat tärkeimmät julkishallinnon sidosryhmät ja alalla työskennelleet tutkijat. Attikan RePACC-hankkeesta ja sen strategisesta ympäristövaikutusten arvioinnista järjestettiin julkisia kuulemisia, ja viranomaiset hyväksyivät ne.  RePACC sai Attikan aluevaltuuston lopullisen hyväksynnän joulukuussa 2022.

Sopeutumisstrategian ja -suunnitelman onnistuneen suunnittelun kannalta ratkaisevat tekijät perustuivat pääasiassa aluehallinnon toimijoiden vahvaan sitoutumiseen. Strategian ja suunnitelman koordinaattorina toimi Attikan alueen ympäristöosasto. Tämä alueviranomainen on suoraan vastuussa ympäristöpolitiikan suuntaviivojen laatimisesta aluetasolla. Suuntaviivoissa keskitytään kosteikkojen ekosysteemien säilyttämiseen ja suojeluun, myös ilmastonmuutoksen huomioon ottamiseksi.

Kosteikkojen sopeutumisstrategian ja -toimintasuunnitelman laadinnassa noudatettiin osallistavaa prosessia. Varhainen sitoutuminen ja vahva yhteistyö eri sidosryhmien kanssa: keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset, muut viranomaiset, tutkimuslaitokset, ympäristöjärjestöt ja asiasta kiinnostuneet kansalaiset. Heitä kannustettiin ryhtymään toimiin haastattelujen, tiedotuskokousten, työpajojen ja koulutusseminaarien avulla. Kokemuksia vaihdettiin. Attikan kosteikkojen biologisen monimuotoisuuden hoidossa ja suojelussa havaittiin heikkouksia ja hyviä/huonoja käytäntöjä; Lisäksi edistettiin kosteikkojen suojelun arvoa ja tarvetta sopeutua ilmastonmuutokseen.

EU:n rahoitus (joka saatiin vuosien 2007–2013 Kaakkois-Euroopan valtioiden välisestä yhteistyöohjelmasta Orientgate-hankkeelle sekä ETA:n ja Norjan avustuksista) oli ratkaisevaa Attikan alueen sopeutumisstrategian ja toimintasuunnitelman valmistelussa sekä sen asteittaisessa täytäntöönpanossa seuraavina vuosina.

Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman onnistumisen osoitti se, että sitä on käytetty perusasiakirjana Attikan alueen uudella alueellisella ohjelmakaudella. Tämän seurauksena erityistoimenpiteitä on sisällytetty Attikan alueen alueelliseen toimenpideohjelmaan 2021–2027.

Kaikkia Kreikan alueita on kehotettu valmistelemaan RePACC-järjestelmäänsä, ja joihinkin niistä sisältyy kosteikkojen suojelutoimenpiteitä. Siksi Attica-kokemuksilla on suuri mahdollisuus kopioida.

Toinen menestystekijä liittyy kansallisen lainsäädännön kehitykseen. Lain 4559 (elokuu 2018) kokonaispinta-ala on yli 460 hehtaaria. Tällä lailla kielletään kaikki rakennusluvat, kuivatus tai muu toiminta, joka saattaa heikentää kosteikkojen ekologista tilaa.

Sopeutumisstrategian ja -suunnitelman laatimisessa ei ollut merkittäviä esteitä. Kosteikkoihin sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon odotetaan kuitenkin kohtaavan useita esteitä. Ne liittyvät varojen saatavuuteen, asianomaisten yksiköiden ja elinten toiminnallisiin valmiuksiin toteuttaa ehdotetut sopeutumistoimenpiteet, maankäytön sääntelyyn kosteikkojen suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Toimenpiteet, jotka edellyttävät institutionaalisia muutoksia tai sääntelylainsäädäntöä, voidaan panna täytäntöön lisäviivästyksin.

Sopeutumista koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon odotetaan lieventävän ihmisen toiminnan ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia Attikan kosteikkoihin. Kosteikkojen suojelun parantamisen odotetaan myös parantavan niiden ekosysteemitoimintoja, kuten i) rannikoiden suojelu vähentämällä aaltojen ja virtausten vaikutusta; ii) veden laadun parantaminen pyydystämällä sedimenttejä, ravinteita ja myrkyllisiä aineita; iii) kosteikkojen luonnonvaroista riippuvaisen taloudellisen toiminnan tukeminen. Muita toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta saatuja myönteisiä tuloksia ovat muun muassa seuraavat: parannetaan tietämystä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta kosteikkojen lajeihin, luontotyyppeihin ja ekosysteemien toimintoihin; ympäristötietoisuuden lisääminen ja tiedotuskeskusten kehittäminen.

Attikan alueen sopeutumisstrategian ja -toimintasuunnitelman kehittäminen ja täytäntöönpano edistävät myös virastojen välistä ja alueellista koordinointia, alojen välistä yhteistyötä ja institutionaalisia valmiuksia torjua ilmastonmuutosta.

Attikan kosteikkoja koskevan sopeutumisstrategian ja toimintasuunnitelman kehittämistä yhteisrahoitettiin OrientGate-hankkeella ja kansallisilla varoilla yhteensä 150 000 eurolla. Tähän summaan sisältyivät matka- ja tiedotuskulut.

Seuraavaa hanketta ”Tietämyksen lisääminen ja tietoisuuden lisääminen kosteikkojen ennallistamisesta Attikan alueella” yhteisrahoitettiin 85 prosentilla ETA:n ja Norjan avustuksista ja 15 prosentilla kansallisista varoista (Kreikan julkisten investointien ohjelma), joiden kokonaisbudjetti oli noin 398 887 euroa.

Edellä mainitun hankkeen puitteissa laadittiin muun muassa etenemissuunnitelma (2017) Attikan kosteikkoja koskevien horisontaalisten toimien sekä neljää vesimuodostumaa koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Nämä vesimuodostumat ovat Vourkarin kosteikko (jota on luonnehdittu aluepuistoksi vuodesta 2017 lähtien), Koumoundourou-järvi, Pikrodafni-joen suu ja Sciniasin kansallispuisto.

Attican kosteikkoja koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvät yhdennetyt toimenpiteet ja ensisijaiset toimet, joista säädettiin voimassa olevassa lainsäädännössä ja jotka kuuluvat olemassa oleviin kansallisiin strategia-, politiikka- ja ohjelmakehyksiin, mukaan lukien seuraavat:

• Kansallinen ympäristöalan toimintasuunnitelma (2014–2020), joka kattaa seuraavat tavoitteet ja ensisijaiset toimet: vesihuoltoala ja vesienhoitosuunnitelmien täytäntöönpano; luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu parantamalla EU:n Natura 2000 -verkoston alueiden hoitoa; ekosysteemipalvelujen ja vihreiden infrastruktuurien edistäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi luonnollisten ratkaisujen pohjalta ja tulvariskien hallitsemiseksi.
• Luonnon monimuotoisuutta koskeva kansallinen strategia ja toimintaohjelma, jossa korostetaan kosteikkojen suojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarvetta ja johon sisältyy painopisteitä, kuten rajaaminen, ennallistaminen, tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä ”luonnon monimuotoisuudeltaan merkittävien saarten” edistäminen kaupunkiympäristöissä vihreinä infrastruktuureina.
• Biologista monimuotoisuutta koskeva kansallinen lainsäädäntö ja erityisesti artiklat, jotka kattavat kosteikkojen nimeämisen suojelualueiksi.
• Ateenan/Attikan vuoden 2021 yleissuunnitelma, jossa luetellaan Attikan kosteikot (mukaan lukien järvet, joet, purot ja niiden suistot, lähteet, laguunit ja rannikon suot) ja joka kattaa toimet niiden oikeudelliseksi suojelemiseksi ja niiden edistämiseksi vihreinä infrastruktuureina.
• Attican vesipiirin vesienhoitosuunnitelma (vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä), johon sisältyy erityinen toimenpide Attikan kosteikkojen ennallistamiseksi ja edistämiseksi.

Äskettäin kaksi Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman konkreettista toimenpidettä on sisällytetty Attikan alueelliseen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan suunnitelmaan (RePACC, hyväksytty 14. joulukuuta 2022) ja Attikan alueen toimenpideohjelmaan 2021–2027 (toimintapoliittinen tavoite 2 ”vihreämpi vähähiilinen siirtymä kohti nollanettohiilitaloutta”). RePACC on määrä tarkistaa viiden vuoden välein.

Attikan alueen kunnat on aktivoitu toteuttamaan sopeutumistoimia paikallisten toimintasuunnitelmiensa puitteissa.

Strategia ja toimintasuunnitelma laadittiin OrientGate-hankkeen aikana: 2012-2014. Attikan kosteikkoja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe kesti viisi vuotta (2015–2020). Suunnitelman meneillään oleva täytäntöönpanovaihe tapahtuu Attikan alueen uuden poliittisen kehyksen, RePACC:n ja Attikan alueen vuosien 2021–2027 toimenpideohjelman puitteissa. Uutta RePACC:tä pidetään toimintasuunnitelman seuraavana vaiheena. Siihen sisällytettiin kolme toimenpidettä, jotka liittyvät suoraan Attikan kosteikkoalueisiin ja joiden täytäntöönpanokausi ulottuu vuoteen 2018.

Orientgate-hankkeessa laaditun alkuperäisen strategian ja toimintasuunnitelman elinkaari oli noin kuusi vuotta (2014–2020). RePACC:n elinkaari on viisi vuotta (2022–2027), minkä jälkeen sitä on tarkoitus tarkistaa. Kosteikkojen suojelemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat kestoltaan määrittelemättömiä.

Eleni Fitoka
Greek Biotope Wetland Centre (EKBY)
14th kilometre Thessaloniki
Mihaniona, 57001 Thermi, Thessaloniki, Greece
Tel.: (30-231) 0473432
Email: helenf@ekby.gr

Antigoni Gkoufa
Attica Region
Polytechneiou 4, Athens, 104 33, Greece
Tel.: (30-231) 2101-133,-136
Email: antigoni.gkoufa@patt.gov.gr 

Attikan kosteikkoja koskeva toimintasuunnitelma

Hatziiordanou L, Fitoka E, Hadjicharalampous E, Votsi N, Palaskas D, Malak D (2019) Indikaattorit ekosysteemien tilan ja ekosysteemipalvelujen elinympäristöjen säilyttämisen kartoittamiseksi ja arvioimiseksi vuoteen 2020 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian tueksi. Yksi ekosysteemi 4: e32704. https://doi.org/10.3897/oneeco.4.e32704