Vakuutusyhtiö, joka tukee sopeutumistoimia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Torinossa (Italia)

Italia kärsii laajalle levinneistä ilmastoon liittyvistä vaaroista, joita ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan. Pk-yritykset ovat erittäin alttiita ilmastoriskeille, ja ilmastoon liittyvät menetykset ja vahingot lisääntyvät pk-sektorilla. Liiketoiminnan keskeyttämisen suorat vaikutukset (esimerkiksi laitteisiin tai tavaroihin) ja välilliset tappiot voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksiin. Italian vakuutusmeklareiden liiton (AIBA) arvion mukaan 90 prosenttia italialaisista yrityksistä, joiden oli keskeytettävä toimintansa yli viikoksi ilmastoon liittyvien tapahtumien vuoksi, ajautui konkurssiin vuoden kuluessa.

Ilmastoon liittyvien vaikutusten vakavuudesta huolimatta luonnonuhkia otetaan harvoin huomioon yritysten, myös valmistusteollisuuden ja teollisuuden pk-yritysten, riskisuunnitelmissa. Yksityisten yritysten sopeutumistoimia ei myöskään tueta erityisillä kansallisilla rahoitus- tai verotusvälineillä. Lisäksi vain muutamat Italian paikallisviranomaiset ovat edistyneet merkittävästi sopeutumisen suunnittelussa. Näin ollen suurin osa paikallisviranomaisista ei pysty tukemaan lainkäyttöalueensa pk-yrityksiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Vaikka ilmastoriskejä koskevia tietoja on saatavilla Italiassa, ne on jaettu eri alustoille, eikä niitä ole aina helppo saada ja ymmärtää.

DERRIS-hankkeella pyrittiin kehittämään uusi malli julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille Torinon vakuutusyhtiöiden, paikallisviranomaisten ja pk-yritysten välillä. Kumppanuuksissa keskityttiin seuraaviin aiheisiin: i) riskien arviointia ja hallintaa koskevan tietämyksen siirtäminen vakuutuksenantajilta julkisille ja yksityisille sopeutumissuunnittelijoille ja ii) pk-yrityksiä ja teollisuusalueita koskevien sopeutumissuunnitelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon edistäminen. Ilmastoriskien arviointi toteutettiin rinnakkain yritys- ja piiritasolla, ja sen tavoitteena oli parantaa yksityisen sektorin sidosryhmien, vakuutusalan ja paikallisten sopeutumisviranomaisten välistä vuorovaikutusta.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus kehitettiin ja toteutettiin pilottivaiheessa kuudella teollisuus- ja valmistusalueella Torinon kaupungin pohjoisosassa. Se perustui kaupunginhallinnon, Unipolin (Italian rahoituspalvelujen holdingyhtiö) ja 32 valitun pk-yrityksen väliseen yhteistyöhön vuosina 2016–2017. Tänä aikana Unipolin tappiontorjuntatiimi tuki osallistuvia yrityksiä ja paikallisviranomaisia tarvittavalla asiantuntemuksella. Se tuki erityisesti yritysten sopeutumista koskevien toimintasuunnitelmien (CAAP) suunnittelua pk-yrityksille ja integroitua kaukoalueiden sopeutumissuunnitelmaa (IDAP) valitulle alueelle yhteistyössä yksityisten (myös pk-yritysten) ja julkisten sidosryhmien sekä kaupungin kanssa. IDAP sisältää tärkeitä valmisteluvaiheita tulevaa kaupungin sopeutumissuunnitelmaa varten.

Torinon kaupungin kuusi pilottiteollisuus- ja tuotantoaluetta oli määritetty analysoimalla viimeaikaisia ilmastotapahtumia tiettyjen vaarojen osalta (tulvat, rankkasateet, salamat, äärimmäiset lämpötilat, tuuli, raekuurot ja maanvyörymät), jotka vaikuttivat alueisiin, joilla oli pk-yrityksiä. Hankkeeseen osallistuneet pk-yritykset tulivat eri aloilta: mekaaninen tuotanto (12 yritystä), kemiantuotanto (6), palvelut ja kauppa (5 ja 4), elintarviketuotanto (3) ja käsityö (2). Osallistuvat yritykset olivat yleensä pieniä. Suurimmalla osalla (24 yritystä) oli 5–20 työntekijää, kun taas vain yhdellä pk-yrityksellä oli yli 250 työntekijää. Sää- tai ilmastotapahtumista aiheutuneita vahinkoja oli jo kokenut 13 yritystä, ja 14 oli toteuttanut joitakin ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä sää- tai ilmastotapahtumista aiheutuneiden vahinkojen torjumiseksi.

Osallistuville pk-yrityksille tukea antoivat UNIPOLin tappioidenehkäisyryhmän asiantuntijat kahdessa paikalla tehdyssä tarkastuksessa, joissa keskityttiin arvioimaan alttiutta sääoloille, mahdollisten riskien valintaa ja mahdollisia riskinvähentämistoimia, jotka sisällytetään CAAP-suunnitelmiin. Näiden käyntien aikana testattiin myös CRAM-työkalussa käytettyä kyselylomaketta, ja työkalua kehitettiin myöhemmin. Tämä verkkotyökalu luotiin sen varmistamiseksi, että riskinarviointia ja riskinhallintaa koskeva taitotieto siirtyy pk-yrityksille myös hankkeen päättymisen jälkeen. CRAM esittää ilmastoon liittyviä riskejä koskevat tiedot maantieteellisen sijainnin perusteella (esim. sijainti tulvariskivyöhykkeiden osalta) ja tuottaa automaattisesti CAAP:n kannalta merkityksellisiä tuotoksia pk-yritysten kyselylomakkeessa toimittamien tietojen perusteella.

Hankkeeseen osallistuneet pk-yritykset määrittelivät kolme ilmastonmuutokseen sopeutumisen päätyyppiä:

• riskien ehkäiseminen, riskinhallinta ja hätätilanteiden hallinta;
• Sisällytetään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät näkökohdat hallinto- ja toimintamenettelyihin.
• Vihreän infrastruktuurin ratkaisujen (kuten viherkattojen) toteuttaminen ja vesitehokkuuden parantaminen.

Ilmastoriskien arviointi toteutettiin rinnakkain yritys- ja piiritasolla, ja sen tavoitteena oli parantaa yksityisen sektorin sidosryhmien, vakuutusalan ja paikallisten sopeutumisviranomaisten välistä vuorovaikutusta. Torinossa järjestetyssä pilottivaiheessa alkuperäisistä 32 yrityksestä 28 sai päätökseen CAAP-toimintasuunnitelmansa, joihin sisältyi yhteensä 565 toimea (mediaani 20 toimea suunnitelmaa kohti). Jotkin pk-yritykset ovat ottaneet käyttöön tai parantaneet vihreän infrastruktuurin ratkaisuja. muut yritykset ovat ottaneet käyttöön liikkuvia tai kiinteitä tulvasuojelutoimenpiteitä (seinät, portit tai esteet). Jotkin pk-yritykset ovat luoneet rutiinimenettelyjä kourujen säännöllistä valvontaa varten (tulvariskin vähentämiseksi) ja koneiden suorituskyvyn valvomiseksi korkeissa lämpötiloissa. Yksi yritys mukautti uutta rakennustaan rakennusvaiheessa paikallista tulvariskiä koskevien tietojen perusteella nostamalla lattiatasoja ja muuttamalla seinien asettelua mahdollisten vahinkojen vähentämiseksi. Monet yritykset muuttivat organisaatio- ja hallintojärjestelmiään esimerkiksi sisällyttämällä niihin erityisiä suunnitelmia katastrofista toipumiseksi, nimittämällä henkilöstöä hätävaroitusten seurantaan tai luomalla budjettivarauksia elvytystoimenpiteitä varten.

Samaan aikaan DERRIS-hankkeella tuettiin Torinon kaupunkia integroidun alueellisen sopeutumissuunnitelman (IDAP) kehittämisessä, johon osallistui useita kunnallisia osastoja. Suunnitelman ja siihen liittyvien toimien (sidosryhmien jäsennelty osallistumisprosessi ja Torinon kaupunkiin perustettu monialainen ilmastonmuutostyöryhmä) tarkoituksena oli valmistella kattavaa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaa strategiaa ja toimintasuunnitelmaa Torinon kaupungille. Lisäksi IDAP-toimintasuunnitelmassa yksilöitiin sopeutumistoimenpiteitä, jotka liittyvät uusien vihreän infrastruktuurin toimenpiteiden luomiseen sekä olemassa olevien, erityisesti viheralueiden ja kaupunkivesiväylien verkostojen, ylläpitoon ja parantamiseen.

Torinon pilottivaiheen jälkeen kumppanuus laajennettiin kymmeneen muuhun Italian kaupunkiin, ja 128 pk-yritystä käytti CRAM-verkkotyökalua ilmastoriskiensä arviointiin ja CAAP-suunnitelmiensa viimeistelyyn. Näiden suunnitelmien analyysi osoittaa, että tulvat ovat suurin ilmastouhka (noin 25 prosenttia toimenpiteistä), jonka jälkeen tulevat rankkasateet (18 prosenttia). Muihin vaaroihin, kuten tuuleen, valaistukseen, veden niukkuuteen ja äärimmäisiin lämpötiloihin, puututtiin noin 12 prosentilla toimenpiteistä kunkin vaikutuksen osalta ja raekuuroihin ja maanvyörymiin vain 5 prosentilla kummallakin. 128 pk-yrityksen suunnitelmiin sisältyivät seuraavat toimenpidetyypit:

• toiminta- ja hallintomenettelyt (38 %)
• infrastruktuuria ja laitteistoja koskevat tukitoimet (34 prosenttia);
• varhaisvaroitusmenettelyjä koskevat toimet (11 %);
• vedenkäytön tehokkuutta parantavat toimet (14 prosenttia)
• vihreää infrastruktuuria koskevat toimet (3 %).

Sopeutumistoimenpiteiden toteuttamisen esteiden poistamiseksi DERRIS-hankkeessa tutkittiin nykyisiä sopeutumisen rahoitusvälineitä Italiassa ja Euroopassa ja edistettiin julkista keskustelua Euroopan tasolla vakuutuksenantajien roolista sijoittajina, jotka rahoittavat ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia. Nämä toimet sisällytettiin sellaisten yleisten vaatimusten ja ohjeiden laatimiseen, jotka koskevat rahoitusvälineitä, joilla tuetaan viranomaisia erityisesti paikallisella tasolla ja yksityisiä yrityksiä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Sopeutumistoimiin myönnettävää suoraa taloudellista ja välillistä finanssipoliittista tukea koskevien suuntaviivojen ja suositusten lisäksi DERRIS julkaisi rahoitusvälineen, jolla tuetaan pk-yrityksiä niiden CAAP-toimintasuunnitelmiin sisältyvien ilmastoriskien ehkäisy- ja hallintatoimien täytäntöönpanossa ja joka koostuu Unipolin pankkiosaston Unipol Bancan myöntämistä lainoista (10 000–10 000 euroa).

Hankkeen päätyttyä vuonna 2018 pääomitustoiminta jatkuu, ja vuodesta 2019 lähtien siihen on osallistunut neljä muuta kaupunkia (Milano mukaan lukien). Lisäksi CRAM-työkalu, jolla arvioidaan ilmastoriskejä ja tuetaan pk-yrityksiä sopeutumissuunnitelmien suunnittelussa, on edelleen verkossa ja aktiivinen.

Kumppanuuteen osallistui laaja joukko paikallisia toimijoita pk-yritysten osallistumisen helpottamiseksi. Näitä olivat ammattijärjestöt, kauppakamarit, UnipolSai (Unipol-konsernin vakuutusosasto), Unipol-virastot ja Unipol Banca (Unipolin pankkikonttorit). Unipolin aluetoimistoilla oli keskeinen rooli paikallisviranomaisten tukemisessa ammattijärjestöjen osallistumisessa ja pk-yritysten vakuuttamisessa osallistumaan. Useimmat näistä paikallisista toimijoista suostuivat osallistumaan koulutustilaisuuksiin, koska niiden katsottiin olevan erittäin tehokas tapa lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista yrityksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien suunnitelmien mahdollisista eduista liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamisessa. Näin syntyi lumipalloefekti, jossa osallistujaorganisaatioista tuli DERRIS-hankkeen lähettiläitä ja ne auttoivat levittämään hankkeessa luotua tietoa ja välineitä muille pk-yrityksille.

Pk-yritysten osallistuminen hanketoimintaan kussakin kaupungissa oli suuri haaste, joka ratkaistiin ammattijärjestöjen osallistumisella.

Torinon integroidun kaukosopeutumissuunnitelman valmistelu on luonut perustan kattavammalle kaupunkien sopeutumissuunnittelutoiminnalle perustamalla ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevän monialaisen työryhmän ja rakenteen sidosryhmien osallistumiselle.

Koska tietoisuus ilmastoon liittyvistä riskeistä ja riskien vähentämisvaihtoehdoista on vähäistä, rahoitusvarojen (rahoitus, erityislainat ja/tai finanssipoliittiset välineet) saatavuus vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä ilmastonmuutokseen sopeutumista rajoittavalta tekijältä.

Hanketta rahoitettiin Life-ohjelmasta. Kokonaisbudjetti oli yli 1,3 miljoonaa euroa, josta EU rahoitti 60 prosenttia (790 299 euroa). Hankkeella ei pyritty tuottamaan suoraa taloudellista hyötyä, eikä paremman riskinhallinnan ansiosta vältettyjä kustannuksia ole kvantifioitu. Aloitteella onnistuttiin lisäämään pk-yritysten tietoisuutta ilmastoriskeistä, parantamaan pk-yritysten katastrofiriskivalmiuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen parantamiseksi saatavilla olevaa tietämystä ja tukemaan yritysten sopeutumista koskevien toimintasuunnitelmien suunnittelua.

DERRIS-hanke kestää 1. syyskuuta 2015 – 30. syyskuuta 2018; UNIPOLin toimia, kuten tukea paikallisviranomaisille, jotka ovat kiinnostuneita jäljittelemään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallia, kokousten järjestämistä pk-yritysten kanssa ja CRAM-välineen päivittämistä, tarjotaan vuoteen 2023 saakka.

Yritysten sopeutumista koskevat toimintasuunnitelmat ovat pitkän aikavälin näkymiä. suunnitelmat, mukaan lukien ilmastoriskin arviointi ja vastatoimien määrittäminen, tarkistetaan vuosittain.

Marjorie Breyton
UNIPOL GRUPPO S.P.A.
Via Stalingrado 37, 40128 Bologna, Italy
Tel.: + 39 051 5072375
E-mail: marjorie.breyton@unipolsai.it