Useita vaaroja kattava lähestymistapa varhaisvaroitusjärjestelmään Sogn og Fjordanessa, Norjassa

Sogn og Fjordane on Norjan vuoristoinen rannikkoalue, jossa vierailee vuosittain satojatuhansia turisteja. Useat Sogn og Fjordanen yhteisöt kohtaavat lukuisia vaaroja, kuten tulvia, lumivyöryjä, kallioliukumäkiä ja muita äärimmäisiä sääilmiöitä, joita ilmastonmuutos saattaa pahentaa. Syrjäisten yhteisöjen ja liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin väliset suuret etäisyydet, jotka eivät ole saavutettavissa tai käytettävissä ajoittain, voivat tehdä saavutettavuudesta huonoa, mikä tekee yhteisöistä alttiimpia äärimmäisille sääilmiöille.

Edellä mainittuun haasteeseen vastaamiseksi otettiin käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä, jota testattiin Sogn og Fjordanen lääniin kuuluvassa Aurlandin kunnassa. Aurland on luonnonkaunis alue, mutta sillä on melko haastava maantiede ja topografia, joka johtaa toistuviin myrskyihin, tulviin, maanvyörymiin ja lumivyöryihin, jotka saattavat lisääntyä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheyden ja / tai voimakkuuden lisääntymiseen. Monivaaravaroitusjärjestelmä optimoisi maakunnan tarjoamat pelastus- ja muut pelastuspalvelut. Matkailun vuoksi se pyrkii olemaan kustannustehokas menetelmä, joka tavoittaa kaikki maantieteellisen alueen ihmiset eikä vain asukkaita.

Useita vaaroja kattavissa varhaisvaroitusjärjestelmissä käytetään erilaisia tiedotusvälineitä ja viestintävälineitä, joiden avulla yleisölle tiedotetaan uhkaavista vaaroista ja annetaan ohjeita toteutettavista varotoimista. Ne voivat toimia alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja auttaa merkittävästi vähentämään henkilövahinkojen, ihmishenkien menetysten sekä omaisuus- ja ympäristövahinkojen riskejä. Varhaisvaroitusten avulla paikallis- ja alueviranomaiset voivat myös käynnistää evakuointeja tehokkaammin.

Demonstroimalla ihmiskeskeistä varhaisvaroitusjärjestelmää pyrittiin selvittämään, miten nykyaikainen teknologia voi auttaa vähentämään säähän liittyvien vaarojen kielteisiä seurauksia nykyisissä ja ilmaston muuttumissa olosuhteissa ja siten myös ehkäisemään ihmishenkien menetyksiä. Hankkeen keskeisenä näkökohtana on näin ollen ollut arvioida, miten monen vaaran varoitusjärjestelmä voidaan perustaa kehyksessä, jossa otetaan huomioon erityyppisten ei-toivottujen tapahtumien ja vaarojen varoitustarpeet.

Hankkeen (osa EU:n rahoittamaa Clim-ATIC-hanketta) yleisenä tavoitteena oli perustaa, testata ja demonstroida nykyaikainen väestön hätävaroitusjärjestelmä levittämällä puhelinpohjaisia varoitusviestejä tietyllä maantieteellisellä alueella. Järjestelmä perustuu mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan jo saatavilla olevaan nykyaikaiseen teknologiaan ja infrastruktuuriin ja on ankkuroitu olemassa oleviin lainsäädännöllisiin ja institutionaalisiin kehyksiin. Kustannustehokkaan ja kestävän varhaisvaroitusjärjestelmän luominen edellyttää useita vaaroja kattavaa lähestymistapaa, jotta kustannukset voidaan jakaa eri alojen kesken. Järjestelmä ja operatiiviset toimet on sen vuoksi perustettava siten, että otetaan huomioon kaikkien ei-toivottujen tapahtumien ja vaarojen (luonnollisten ja ihmisen aiheuttamien) varoitustarpeet sekä eri loppukäyttäjien vaatimukset.

Vuosina 2008–2010 pidettiin neljä viiteryhmän kokousta, joissa asetettiin tavoitteet ja keskusteltiin varhaisvaroitusjärjestelmässä käytettävistä parhaista menetelmistä ja lähestymistavoista, mukaan lukien järjestelmäspesifikaatioiden määrittäminen kokeiluviestille. Puhelinta pidettiin tärkeimpänä välineenä varoitusten välittämisessä (kiinteän puhelinlinjan ja matkapuhelinlinjan yhdistelmä). Tekstiviestit ja suulliset viestit, joissa yleisöä varoitetaan luonnonvaarasta tai katastrofista, jaetaan kaikkiin puhelimiin tietyllä etäisyydellä kyseisestä luonnonvaarasta tai katastrofista. Puhelinpohjaisen väestövaroitusjärjestelmän kriteerien määrittelyn jälkeen seuraava askel oli mahdollisten järjestelmätoimittajien tunnistaminen ja järjestelmäkriteerien välittäminen palautteen saamiseksi heidän kiinnostuksestaan ja kyvystään täyttää kriteerit ja osallistua hankkeeseen. Näiden kahden potentiaalisen yrityksen esittelyn jälkeen viiteryhmä totesi, että teknologiset näkökohdat eivät näyttäneet muodostavan suurta haastetta väestövaroitusten osalta, kun taas budjettirajoitukset määriteltiin keskeisiksi voitettaviksi haasteiksi.

Ennen väestövaroituksen toteuttamista läänin maaherranvirasto toteutti useita tiedotustoimia. Tietoa harjoituksesta julkaistiin läänin kuvernöörin verkkosivustolla, Twitter-profiilissa ja Facebook-tilillä, ja sitä mainostettiin paikallisessa sanomalehdessä ja lääninlaajuisella piiriradioasemalla. Samanaikaisesti 10. kesäkuuta 2010 järjestetyn varoitusharjoituksen kanssa järjestettiin taulukkomuotoinen harjoitus, jossa keskityttiin paikallisviranomaisten kykyyn reagoida äärimmäisiin sääilmiöihin. Useat viiteryhmän jäsenet osallistuivat harjoitukseen tarkkailijoina. Testin aikana 2 500 matkapuhelinta sai hälytyksen tekstiviestinä, 322 kiinteän verkon puhelinta Aurlandissa sai hälytyksen ääniviestinä. Varoitusharjoitus näkyi Facebookissa kahden tunnin ajan ja sai 201 849 katselukertaa. Harjoituksen jälkeinen kysely tehtiin verkossa, ja Høydalenin alueella tehtiin ovelta ovelle -kysely, jossa arvioitiin yleisön ajatuksia harjoituksesta. Väestövaroitusharjoitusta arvioitiin varoitusjärjestelmän tehokkuuden mittaamiseksi yhdistämällä sähköinen arviointilomake ja ovelta ovelle -kysely.

Demonstrointihankkeen jälkeen varoitusjärjestelmää ei ole vielä otettu käyttöön. Ei paikallisella eikä kansallisella tasolla. Viime vuosina Sogn og Fjordanen läänissä on esiintynyt lukuisia äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten ankaria maaliukumäkiä ja tulvia, samanaikaisesti laajamittaisten ja erittäin dramaattisten tulipalojen kanssa. Kukaan ei ole kuollut näissä tapahtumissa, mutta ne kaikki toimivat muistutuksena; korostaa, että tarvitaan väestökeskeinen varoitusjärjestelmä, jossa sovelletaan useita vaaroja kattavaa lähestymistapaa. Näin ollen Sogn og Fjordanen läänin kuvernööri on väittänyt, että tällainen järjestelmä olisi pantava täytäntöön. Mitään toimia ei kuitenkaan ole toteutettu, eikä ole selvää, asettavatko kansalliset viranomaiset varoitusjärjestelmän täytäntöönpanon etusijalle. Jos kansalliset viranomaiset päättävät olla panematta täysimääräisesti täytäntöön useita vaaroja kattavaa varoitusjärjestelmää, hankkeen viiteryhmä pyrkii seuraamaan Clim-ATIC-hanketta alueellisella tasolla. pääasiassa Sogn og Fjordanen läänissä. Tältä osin työtä kehitetään tiiviisti paikallis- ja alueviranomaisten, terveydenhuoltoalan ja asiaankuuluvien valtion virastojen kanssa, jotta voidaan arvioida ja panna täytäntöön varoitusjärjestelmä alueellisella tasolla.

Hankkeen viiteryhmä perustettiin elokuussa 2008, ja sitä kuultiin neljä kertaa vuosina 2008–2010. Se koostui seuraavien järjestöjen jäsenistä:

• Sogn og Fjordanen läänin kuvernööri – PROJECT MANAGER (valtion aluetason edustaja, joka vastaa hätäsuunnittelun koordinoinnista läänissä);
• Länsi-Norjan tutkimuslaitos - Clim-ATIC:n alueellinen johtava kumppani (Assignment-based research institute with competence within the field of climate research);
• Norjan energiavaroista ja vedestä vastaavan linjan (linjan toimeksiantoon kuuluu tulvia koskeva valmiussuunnittelu; sen Sogn og Fjordanen toimisto on myös lumivyöryistä vastaava kansallinen viranomainen);
• National Public Roads Administration (vastuussa valtion teistä; on erityisen kiinnostunut väestövaroituksista, jotka liittyvät huonosta säästä/onnettomuuksista johtuviin suljettuihin tunneleihin ja vuoristonylityspaikkoihin);
• Telenor (Norjan televiestintäyhtiö, joka on tällä hetkellä maailman kuudenneksi suurin matkapuhelinoperaattori)
• Norjan posti- ja televiestintäviranomainen (Norjan liikenne- ja viestintäministeriön alainen autonominen hallintovirasto, jolla on valvonta- ja sääntelytehtäviä Norjan televiestintämarkkinoilla);
• Norjan yleisradioyhtiö (Sogn og Fjordane) (Norjan valtion omistama radio- ja televisioyhtiö, joka on Norjan suurin mediaorganisaatio);
• E-CO Hydro Power (Norjalainen sähköyhtiö ja Norjan toiseksi suurin sähköntuottaja. erityinen kiinnostus väestön varoituksiin, jotka liittyvät tulvia ja tsunameja aiheuttaviin patojen murtumiin);
• Norjan poliisi, Sogn og Fjordanen piiri (poliisi on osa Norjan pelastuspalvelua ja vastaa pelastustyön johtamisesta onnettomuuksien ja katastrofien aikana; mukaan lukien äärimmäiset sääilmiöt);
• Alarmsentralen (”Sogn og Fjordanen hälytyskeskus”) (kuntien välinen toimintakeskus, joka helpottaa ja koordinoi kuntien välisiä palontorjuntaoperaatioita läänissä);
• Pelastuspalvelu- ja hätäsuunnitteluosasto (pitää yllä yleiskuvaa riskeistä ja haavoittuvuudesta Norjassa ja edistää toimenpiteitä onnettomuuksien, kriisien ja muiden ei-toivottujen tapahtumien ehkäisemiseksi)
• Norjan väestönsuojelu (valtion tuki suuronnettomuuksien ja erityisonnettomuuksien yhteydessä toimiville hätä- ja pelastuslaitoksille);
• Aurlandin kunta (Sogn og Fjordanen kunta; aiemmin koetut äärimmäiset sääilmiöt ja lumivyöryt, kivivyöryt jne. Aurlandissa järjestettiin myös hankkeen varoitusharjoitus);
• Unified Messaging Systems (UMS) (Pohjois-Euroopan johtava kehittyneiden sanomankäsittelyjärjestelmien toimittaja, joka tarjoaa palveluja väestön varoittamiseksi vakavista tapahtumista);
• Sogn og Fjordane University College (liittyi vertailuryhmään vuonna 2009 avustaakseen ennakkovaroitusmenettelyn arvioinnissa, mutta valitettavasti sen jäsenyys jouduttiin peruuttamaan sisäisten resurssien puutteen vuoksi);
• Førde Health Trust (terveysalan yritys, joka vastaa maantieteellisestä ja erikoistuneesta toiminnasta Länsi-Norjan alueellisen terveysviranomaisen puolesta).

Koska lähestymistapanamme oli demonstroida järjestelmä, jossa on useita vaaroja kattava lähestymistapa, hankkeen viiteryhmällä oli keskeinen rooli määriteltäessä järjestelmäspesifikaatiota, joka mahdollisti useita vaaroja koskevien varoitusten tehokkaan ja luotettavan antamisen.

Kustannustehokkaan varhaisvaroitusjärjestelmän luominen edellyttää useita vaaroja kattavia lähestymistapoja, sillä järjestelmän käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset jaetaan. Sijaintiin perustuva varoitusjärjestelmä voi myös olla integroitu väline, jolla levitetään puhtaasti informatiivisia viestejä, kuten yleistä tietoa tai erilaisia paikallisviranomaisten viestejä. Näin ollen tämä projekti osoitti, miten olemassa olevaa läänin kattavaa organisaatiota voitaisiin käyttää väestövaroituksen antamiseen. Koska tämä organisaatio on tiiviisti yhteensovitettu poliisin kanssa samalla kun se on kuntien välinen organisaatio, se soveltuu siten sekä ei-hätä- että hätävaroitusten antamiseen useita vaaroja kattavalla lähestymistavalla. Olemme väittäneet, että ihmiskeskeisten varoitusjärjestelmien tekniset näkökohdat ovat yleisesti ottaen helposti saatavilla, kun taas luottamuksellisuutta koskevaan lainsäädäntöön ja järjestelmämääräyksiin liittyvät kysymykset on ratkaistava ennen tehokkaiden sijaintiin perustuvien varoitusjärjestelmien onnistunutta käyttöönottoa. Kuten olemme osoittaneet, myös mainonnan julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on sääntelyn alaista. Luottamuksellisuutta koskeviin sääntöihin liittyy itse asiassa lainsäädännöllisiä esteitä, jotka estävät teleyritysten keräämien maantieteellisten tietojen julkisen jakamisen. Nämä tiedot voivat kuitenkin olla ratkaisevan tärkeitä hätäpalvelujen nopean käyttöönoton kannalta, minkä vuoksi niitä on muutettava. Jotta voidaan antaa varoituksia, jotka ovat ”oikea-aikaisia ja ymmärrettäviä vaarassa oleville”, katsomme, että sosiaalisen median käyttöön kriisitilanteissa liittyviä mahdollisuuksia ja rajoituksia on tutkittava enemmän.

Varhaisvaroitusjärjestelmä kehitettiin ja testattiin Clim-ATIC-järjestelmällä. Kyseessä on EU:n hanke (2008–2011), jossa käsiteltiin yhteisöjen kykyä kehittää sopeutumisvalmiuksia tulevaisuuden ilmastoa varten, jossa äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheyden ja laajuuden uskotaan lisääntyvän. Clim-ATIC WP4 liittyi sopeutumisen demonstrointihankkeiden toteuttamiseen, ja yksi näistä WP4-hankkeista sijaitsi Sogn og Fjordanen läänissä. Tähän demonstraatiohankkeeseen tarvittavat resurssit muodostuvat Sogn og Fjordanen läänin kuvernöörin henkilöstön työaikakustannuksista (95 191 euroa) ja toimiston yleiskustannuksista (enintään 9 943 euroa). Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 105 145,00 euroa. Sogn og Fjordanen läänin kuvernööri myönsi 55 377,00 euroa ja loput 49 768,00 euroa Pohjoisen periferian ohjelmasta, joka on osa Euroopan komission alueellisen yhteistyön tavoitetta.

Lisäksi hanke osoitti, että nykyaikainen varoitusjärjestelmätekniikka voidaan yhdistää olemassa olevaan infrastruktuuriin ja organisaatiomalleihin, jotta paikallisviranomaiset voivat antaa väestövaroituksia kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla. Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Hätäkeskus Väestövaroitusjärjestelmän sisällyttäminen tähän organisaatioon aiheuttaa vain vähän kustannuksia, koulutusta tai resursseja. Koska ilmastonmuutoksen odotetaan yleisesti johtavan luonnonkatastrofien yleistymiseen ja äärimmäisten sääilmiöiden esiintymistiheyteen tulevina vuosina, ennakkovaroitusjärjestelmä on tärkeä osa paikallisyhteisöjen strategioita ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, mikä on suurin odotettu hyöty.

”Väestön hätävaroitusjärjestelmä” -hanke mainitaan Maanpuolustusvaliokunnan ehdotusraportissa (ks. saatavilla olevan asiakirjan liite 3), jossa pohdittiin nykyaikaisen väestövaroitusjärjestelmän tarvetta. Lisäksi komitean enemmistö totesi, että tehokas väestön varoittaminen nykyaikaisen teknologian avulla on tärkeä ihmishenkiä pelastava ja vahinkoja ehkäisevä väline, joka Norjan on pyrittävä panemaan täytäntöön. Vuotta 2010 koskevassa kansallisessa haavoittuvuus- ja hätäsuunnitteluraportissa (ks. saatavilla olevan asiakirjan liite 4) pelastuspalvelu- ja hätäsuunnitteluosasto käsittelee myös tarvetta luoda nykyaikaisempi väestön varoitusjärjestelmä.

Demonstraatiohanke toteutettiin vuosina 2008-2011. On mahdollista, että varhaisvaroitusjärjestelmä pannaan tulevaisuudessa operatiivisesti täytäntöön joko kansallisten tai alueellisten hallintojen kautta, mikä ei ole vielä ilmeistä.

Varhaisvaroitusjärjestelmille ei ole määritelty käyttöikää, kunhan ne päivitetään ja pidetään toiminnassa.

Haavard Stensvand
Head of Emergency Planning
County Governor of Sogn og Fjordane
Phone: +47 57 64 30 10/+47 915 77 432
E-mail: fmsfhst@fylkesmannen.no