eea flag

Ilmastonmuutoksesta johtuvaan lasten ja nuorten altistumiseen, haavoittuvuuteen ja niistä johtuviin terveysriskeihin liittyvät tärkeimmät näkökohdat

Terveyskysymykset

Lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille, koska heidän kehonsa ja immuunijärjestelmänsä kehittyvät edelleen (Anderko ym., 2020). Esimerkiksi äärimmäisellä kuumuudella voi olla vakavampia vaikutuksia nuoriin, koska heidän kehonsa eivät säätele lämpötilaa yhtä tehokkaasti kuin aikuisten (Vanos et al., 2017). Siksi he ovat alttiimpia kuivumiselle, lämpöuupumukselle ja lämpöhalvaukselle lämpöaaltojen aikana. Lisäksi huonosti tuuletetut ja ahtaat luokkahuoneet pahentavat olosuhteita, joissa nuorten on keskityttävä ja toimittava (Salthammer et al., 2016). Jo raskauden aikana stressi voi vaikuttaa kielteisesti lapsen terveyteen ja kehitykseen ja johtaa ennenaikaiseen syntymään, alhaiseen syntymäpainoon ja heikentyneeseen kognitiiviseen, käyttäytymiseen ja motoriseen kehitykseen (King et al., 2012).

Lapsilla on nopeampi hengitys kuin aikuisilla, mikä tarkoittaa, että he hengittävät enemmän epäpuhtauksia suhteessa painoonsa. Ilmansaasteiden ja korkeiden lämpötilojen yhteisvaikutus lisää olemassa olevien hengityselinsairauksien, astman ja atooppisen ekseeman kehittymisen tai pahenemisen riskiä (Pinkerton ja Joad, 2000; Huss-Marp et al., 2006). Lapset viettävät myös enemmän aikaa ulkona, mikä lisää heidän altistumistaan ympäristöriskeille, kuten UV-säteilylle ja saastuneelle ilmalle, vedelle, maaperälle tai taudinvektoreille. Lisäksi niiden luonnollinen uteliaisuus ja käyttäytyminen, mukaan lukien leikkiminen maassa ja esineiden laittaminen suuhunsa, lisäävät niiden kosketusta epäpuhtauksiin. Luonnonkatastrofien, kuten tulvien tai maastopalojen, aikana lapset kärsivät todennäköisemmin vammoista, ravitsemuksellisista puutteista, puutteellisesta elintarviketurvasta sekä elintarvike- ja vesivälitteisistä taudeista.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös lasten mielenterveyteen, koska he voivat kokea pelkoa ja ahdistusta äärimmäisten tapahtumien todistamisesta, tulevaisuudesta murehtimisesta, koulujen sulkemisesta tai siirtymisestä ja toimeentulon muutoksesta. Tulevien katastrofien pelko ja luonnollisten elinympäristöjen näkyvä tuhoutuminen vaikuttavat usein "ekoahdistukseen", joka vaikuttaa lasten mielenterveyteen ja akateemiseen suorituskykyyn (Léger-Goodes et al., 2022). Lisäksi lasten riippuvuus aikuisista hoivassa ja päätöksenteossa tarkoittaa, että he eivät pysty suojelemaan itseään ilmastoon liittyvien tapahtumien aikana (Sanson et al., 2022). Katastrofien jälkeen nuoret ovat aikuisten tavoin alttiimpia omaksumaan käyttäytymismalleja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti heidän terveyteensä, kuten akateeminen mielenkiinnon puute ja toimintahäiriöt, epäterveelliset ruokailutottumukset ja nuorten osalta päihteiden väärinkäyttö ja tupakointi (Manning ja Clayton, 2018; Hoey et al., 2020).

Havaitut vaikutukset

Viime vuosikymmeninä lapset ja nuoret eri puolilla Eurooppaa ovat kärsineet yhä enemmän ilmastonmuutokseen suoraan liittyvistä terveysvaikutuksista. Helleaaltojen voimistuminen ja yleistyminen ovat osaltaan aiheuttaneet kuivumista, lämpöhalvausta ja pahentaneet hengityselinsairauksia nuoremman sukupolven keskuudessa. joka toinen lapsi Euroopassa altistuu vähintään 4–5 helleaallolle vuodessa (UNICEF, 2023). Lähes puolet kaikista Euroopan kaupunkien kouluista sijaitsee alueilla, jotka ovat alttiita kaupunkien lämpösaarekkeiden vaikutuksille ja joiden lämpötilat ovat vähintään 2 °C lämpimämpiä kuin alueellinen keskiarvo (Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus, 2022). Eri puolilla Eurooppaa päivystyssairaalahoito ja sydän-, verisuoni-, hengityselin- ja munuaissairauksien sekä kuumeen ja lämpöhalvauksen esiintyvyys lisääntyivät lapsilla helleaaltojen aikana (Xu et al., 2014). Esimerkiksi Isossa-Britanniassa kuoli lämpöhalvaukseen 52 lasta vuonna 2018 (Forsyth & Solan, 2022).

Lisääntyneet tulvat lisäävät myös lasten uhrien, vesivälitteisten tautien ja mielenterveysvaikutusten riskiä (EEA, 2024). Euroopassa noin joka kymmenes koulu sijaitsee mahdollisilla tulva-alttiilla alueilla (European Climate and Health Observatory, 2022). Lisäksi kuivilla tulvatasanteilla leikkivät lapset ovat johtaneet infektioihin loisista, kuten Cryptosporidiumista (Gertler et al., 2015). Lisäksi huono ilmanlaatu, joka johtuu osittain metsäpalojen ja helleaaltojen lisääntymisestä, on pahentanut lasten hengityselinsairauksia, kuten astmaa, Euroopassa. Euroopassa kuoli vuosina 2010–2019 arviolta 5 839 lasta (alle vuoden ikäistä) ilmansaasteisiin liittyvistä syistä (UNICEF, 2024), ja noin kolmannes Euroopan lapsuusiän astmatapauksista johtuu ilmansaasteista (Nieuwenhuijsen et al., 2023). Lämpimistä lämpötiloista johtuva siitepölyn lisääntyminen on myös johtanut allergiaan liittyvien terveysongelmien lisääntymiseen, mikä vaikuttaa edelleen lasten terveyteen ja hyvinvointiin (Beck et al., 2013). Ilmastonmuutos on vaikuttanut myös tartuntatautien leviämiseen Euroopassa. Monissa Euroopan maissa punkkien, hyttysten ja muiden tartunnanlevittäjien laajennetut ja siirtyneet elinympäristöt ja pitkittynyt aktiivisuuskausi, jotka johtuvat suurelta osin lämpimämmästä ilmastosta, ovat johtaneet huomattavaan nousuun Lymen taudin (Shafquat et al., 2023), punkkien levittämän enkefaliitin sekä hyttysten levittämien tautien, kuten denguekuumeen ja Länsi-Niilin kuumeen, tapauksissa myös aiemmin vähäriskisinä pidetyillä alueilla (Semenza ja Suk, 2018). Koska lapsilla on vähemmän kehittynyt immuunijärjestelmä, joillakin sairauksilla on myös suurempi riski vakavampaan tai jopa kuolemaan johtavaan tautiin.

Sademäärien muutokset ja äärimmäisten sääilmiöiden yleistyminen ovat johtaneet satovahinkoihin ja maatalouden tuottavuuden laskuun osissa Eurooppaa. Euroopan sisäinen kauppa ehkäisee paikallisesti akuuttia elintarvikepulaa, mutta elintarvikkeiden saatavuuden heikkeneminen nostaa elintarvikkeiden hintoja ja vähentää terveellisten ja ravitsevien elintarvikkeiden saatavuutta erityisesti pienituloisten perheiden osalta (EEA, 2024). Tämä vaikuttaa lasten ravitsemukselliseen saantiin ja siten heidän kognitiiviseen kehitykseensä, kykyyn oppia ja suorittaa koulussa sekä yleiseen terveyteen.

Eurooppalaiset nuoret kärsivät ilmastonmuutoksen aiheuttamista psykologisista vaikutuksista, ja raportoidaan lisääntyneestä ahdistuksesta, masennuksesta ja stressiin liittyvistä häiriöistä, jotka liittyvät ilmastoon liittyviin katastrofeihin. Kolmessa Euroopan maassa tehdyssä nuorten kyselyssä yli 50 prosenttia ilmoitti tuntevansa olonsa surulliseksi, ahdistuneeksi, vihaiseksi, voimattomaksi ja syylliseksi ja yli 30 prosenttia sanoi, että nämä tunteet ilmastonmuutoksesta vaikuttivat kielteisesti heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja toimintakykyynsä (Hickman et al., 2021).

Ennustetut vaikutukset

Ilmaston muuttuessa lasten ja nuorten terveysriskien ennustetaan kasvavan edelleen. Äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten helleaaltoihin, myrskyihin ja tulviin, liittyvien vammojen, kuolemantapausten ja mielenterveyshaasteiden odotetaan lisääntyvän nuorten keskuudessa, kun näiden ilmiöiden ennustetaan voimistuvan ja yleistyvän (esim. Amengual et al., 2014). Euroopassa vuonna 2020 syntyneet lapset kohtaavat noin neljä kertaa enemmän ääri-ilmiöitä, erityisesti helleaaltoja, kuin vuonna 1960 syntyneet (Thiery ym., 2021). Vuoteen 2050 mennessä kaikki eurooppalaiset lapset altistuvat 4–5 helleaallolle vuodessa ja niihin liittyville terveysriskeille (UNICEF, 2023). Tulevaisuudessa hengityselinsairauksia pahentavat pidemmät ja voimakkaammat siitepölykaudet (Rasmussen ym., 2017). Jatkuvan ilmastonmuutoksen myötä yhä useampien lasten odotetaan altistuvan vektorivälitteisille taudeille, jotka olivat aiemmin harvinaisia heidän alueillaan, koska hyttyset, punkit ja hiekkakärpäset menestyvät laajemmilla ja pohjoisemmilla alueilla (Semenza ja Suk, 2018). Lisäksi sääolosuhteiden muutokset lisäävät vesi- ja elintarvikevälitteisten tautien sekä aliravitsemuksen riskiä veden laatuun ja elintarviketuotantoon kohdistuvien vaikutusten vuoksi (esim. Semenza et al., 2017; Euroopan ympäristökeskus, 2024). Nuorilla on suurempi riski saada ahdistusta, masennusta ja traumaperäisiä stressihäiriöitä, joiden odotetaan olevan huolestuneita ilmastonmuutoksen vaikutusten, kuten pakkomuuton, yhteisöjen tuhoutumisen, rakkaiden menetysten, koulutuksen häiriöiden ja sosiaalisen epävakauden, vuoksi (Clayton et al., 2023).

Policy -vastaukset

Lasten ilmastoon liittyvien terveysriskien vähentäminen edellyttää kiireellisiä ja lapsikeskeisiä toimia terveydenhuolto- ja tukijärjestelmien mukauttamiseksi yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien jäsenten suojelemiseksi. Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2022 suosituksen vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä koskevasta oppimisesta. Useissa EU:n rahoittamissa hankkeissa on tuettu sellaisten luontoon perustuvien ratkaisujen täytäntöönpanoa, joilla pyritään muuttamaan lasten suosimat tilat, kuten koulut tai leikkikentät, viileiksi saariksi lämpövaikutusten torjumiseksi (esim. OASIS-ohjelma tai myBUILDINGisGREEN-hanke). Muut hankkeet (kuten SINPHONIE) ovat johtaneet suosituksiin lasten hyvinvoinnista ja teknologisten ratkaisujen käyttöönotosta ilmansaasteiden vaikutusten vähentämiseksi kouluissa. Tietoisuuden lisääminen on keskeisessä asemassa katastrofiriskien vähentämisessä. Esimerkiksi WATERCARE- ja Hull Children’s Flood -hankkeilla pyritään lisäämään tietoisuutta tulvista ja vedenlaaturiskeistä lapsille ja nuorille pääasiassa koulutusmoduulien, käytännön laboratorioiden tai verkkoalustojen avulla. Esimerkkejä erityisistä välineistä lasten tietoisuuden lisäämiseksi ovat Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) vektorivälitteisiä tauteja koskeva välineistö ja Alankomaiden terveysviranomaisten järjestämä punkkeja ja borrelioosia koskeva koulutuspeli. Rokotus on erittäin tehokas puolustus puutiaisaivotulehdusta (TBE) vastaan. TBE-rokotesuositukset, myös lapsille, vaihtelevat kuitenkin suuresti Euroopan maiden välillä. Itävalta ja Sveitsi ovat ainoat maat, joilla on kansalliset yleiset rokotusohjelmat, kun taas muut Euroopan maat perustavat suosituksensa tekijöihin, kuten riskialueisiin tai työperäiseen altistumiseen (Steffen, 2019; Erber ja Schmitt, 2018).

Further information (lisätietoja)

Referenssit

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.