eea flag

E. coli -bakteerin ja enterokokkien keskimääräinen pitoisuus (CFU/100 ml) eurooppalaisessa uimavedessä, josta on otettu näyte ja jossa on tai ei ole aiemmin ollut rankkasateita

Lähde: Euroopan ympäristökeskus uimavesidirektiivin mukaisten vedenlaatunäytteiden (jotka on otettu vuosina 2008–2022 kerran kuukaudessa uintikauden aikana eli maalis–lokakuussa uimapaikasta riippuen) ja Copernicuksen ERA5-maan sademäärän tuntikohtaisen uudelleenanalyysin tietojen perusteella.

Huomautus: Aikaisemmat rankkasateet määritellään sademääräksi, joka on > 20 mm/päivä ja joka esiintyy 3 päivän kuluessa ennen näytteenottoa.

Terveyskysymykset

Korkeat lämpötilat, muuttuneet sademäärät ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa suoraan patogeenien leviämiseen, siirtymiseen ja pysyvyyteen ympäristössä, mikä vaikuttaa ilmastolle herkkien tartuntatautien esiintymiseen ja leviämiseen. Ihmiset voivat saada tartunnan nauttimalla saastunutta vettä tai ruokaa, ihokosketuksella tai hengittämällä vesipisaroita. Infektioriskit liittyvät viruksiin, kuten norovirukseen, rotavirukseen ja hepatiitti A:han; bakteereja, kuten toksiinia tuottavaa E. coli -bakteeria, Salmonella spp. -bakteeria ja Campylobacter spp. -bakteeria; ja Cryptosporidium spp., jotka aiheuttavat loisinfektioita. Sporadikaalisti esiintyy leptospiroosi-, shigelloosi-, giardiaasi- ja legioonalaistauti-infektioita (ECDC, 2021). Eri patogeenit voivat aiheuttaa erilaisia sairauksia, jotka aiheuttavat maha-suolikanavan oireita tai ihoinfektioita (EEA, 2020). Myös sinilevät (lähinnä makeassa vedessä), levät (merivesissä) ja Vibrio-bakteerit (murtovedessä tai merivedessä) voivat olla haitallisia, kun ihmiset ovat kosketuksissa toksiineihinsa ihokosketuksen, vahingossa nautitun saastuneen uimaveden tai tartunnan saaneen juomaveden tai äyriäisten kautta. Nämä patogeenit voivat aiheuttaa haava-, iho- ja silmäinfektioita, allergian kaltaisia oireita, ruoansulatuskanavan sairauksia, maksa- ja munuaisvaurioita, neurologisia häiriöitä ja syöpää (Melaram et al., 2022; Neves et al., 2021).

Havaitut vaikutukset

Tulvat

Tiheämmät ja voimakkaammat tulvat voivat lisätä altistumista saastuneesta vedestä tai roskista peräisin oleville patogeeneille, jotka voivat sisältää eläinten ulosteita tai ruhoja, jätevettä ja pintavaluntaa. Tulvan jälkeinen pysyvä vesi luo uusia vyöhykkeitä patogeeneille altistumiselle, mikä voi saastuttaa myös viljeltyjä viljelykasveja (Weilnhammer et al., 2021). Juomaveden toimitushäiriöt voivat johtaa epäasianmukaisiin hygieniakäytäntöihin tai vesilähteiden saastumiseen ja edistää tautien leviämistä erityisesti yksityisistä lähteistä. Myös tulvan jälkeisissä puhdistustoimissa ja väliaikaisissa suojissa, joissa siirtymään joutuneiden ihmisten suuri tiheys ja terveydenhuollon häiriöt voivat helpottaa tartuntatautien leviämistä, tartuntariskit ovat kasvaneet (ECDC, 2021). Tulvan jälkeiset taudinpurkaukset, erityisesti saastuneiden elintarvikkeiden ja veden välityksellä, voivat lisätä kuolleisuutta jopa 50 prosenttia ensimmäisenä tulvaa seuraavana vuonna (Weilnhammer et al., 2021). Eri puolilla Eurooppaa on raportoitu useista tulviin liittyvistä tautipesäkkeistä ja -tapauksista (esim. leptospiroositapaukset, jotka liittyivät pilvisyöksytapahtumaan Kööpenhaminassa vuonna 2011 (Müller et al., 2011), kryptosporidioosiepidemia lasten keskuudessa Saksassa vuonna 2013 esiintyneiden tulvien jälkeen (Gertler et al., 2015), maha-suolikanavan sairaudet ja hengityselinten sairaudet Alankomaissa vuonna 2015 esiintyneiden pluviaalitulvien jälkeen (Mulder et al., 2019).

Tulviin liittyvät voimalaitosten tai vesihuoltoverkostojen häiriöt voivat vaikuttaa elintarvikkeiden varastointiin ja valmistukseen ja lisätä elintarvikevälitteisten tautien riskiä erityisesti lämpimällä säällä.

Kuivuus

Kuivuus voi heikentää veden laatua, edistää taudinaiheuttajien kasvua ja lisätä raskasmetalli- ja epäpuhtauspitoisuuksia. Veden niukkuus voi pakottaa julkisen vesihuollon leikkauksiin ja käsittelemättömän veden käyttöön kastelussa, mikä lisää elintarvikevälitteisten tautien, kuten STEC: n, riskiä (Semenza et al., 2012). Lisäksi riittämätön vedensaanti voi johtaa alhaisempiin hygieniavaatimuksiin elintarviketeollisuudessa ja lisätä elintarvikevälitteisten tautien riskiä (Bryan et al., 2020).

Uimavedessä vedenpinnan lasku kuivien jaksojen aikana nostaa taudinaiheuttajien pitoisuuksia uimavesissä (Mosley, 2015; Coffey et al., 2019). Epäsuorasti kuivuuden aiheuttamat vedensuojelukäytännöt keskittävät pilaavat aineet jäteveteen, ylikuormittavat puhdistamot ja lisääntyvät vesivälitteisten tautien riskit, jotka johtuvat tiettyjen taudinaiheuttajien (esim. Giardia tai Cryptosporidium-loiset) suuremmista pitoisuuksista vedenpuhdistamojen jätevesissä ja myöhemmin vesistöissä (Semenza ja Menne, 2009). Matalat virtaukset ja korkeammat veden lämpötilat suosivat myös sinileväkukintoja ja haitallisia leväkukintoja (Mosley, 2015; Coffey et al., 2019). Kuivat jaksot lisäävät virkistysvesitoimintaa ja lisäävät altistumista Leptospirosa spp:n kaltaisille patogeeneille, toksiinia tuottavalle E. coli -bakteerille, enterokokeille tai kohdunkaulan ihottumaa aiheuttaville loisille (ns. uimareiden kutina).

Korkeat veden ja ilman lämpötilat

Vibrio

Korkeat veden lämpötilat kiihdyttävät vesivälitteisten patogeenien kasvua, jotka aiheuttavat ihmisten terveydelle riskejä juomaveden ja virkistysveden käytön kautta. Meriympäristöön liittyviä infektioita hallitsevat Vibrio spp:n[1] aiheuttamat infektiot, jotka viihtyvät lämpimässä vedessä (> 15 °C) ja joiden suolapitoisuus on alhainen tai kohtalainen. Itämeren lämpenemistä pidetään tärkeimpänä syynä Vibrio spp. -tartuntojen huomattavaan lisääntymiseen viime vuosikymmeninä. Kuten kaikki viisi Euroopan merta, Itämeri on lämmennyt huomattavasti vuodesta 1870 lähtien, erityisesti viimeisten 30 vuoden aikana (ETA, 2024), ja sen matala, alhainen suolapitoisuus ja ravinnepitoiset vedet tekevät siitä erityisen sopivan Vibrio spp. Tekijä: van Daalen et al. (2024) 18 maata osoitti vuonna 2022 sopivia alueita Vibrio spp.:lle Euroopassa, ja kyseisten maiden rannikon pituus (23 011 km vuonna 2022) osoittaa tasaista kasvua vuosien 1982 ja 2022 välillä, erityisesti Länsi-Euroopassa. Useissa Euroopan maissa on raportoitu enemmän Vibrio-tartuntoja vuosina, joina on esiintynyt kesäisiä helleaaltoja ja poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja (esim. Folkhälsomyndigheten, 2023, Brehm et al., 2021). Harvinaisempien Shewanella spp. -lajien aiheuttaman tartunnan riski kasvaa myös meriveden lämpötilan noustessa Euroopassa (esim. Naseer ym., 2019; Hounmanou et al., 2023).

Syanobakteerit

Tärkein sinileväkukintoihin vaikuttava tekijä on ravinteiden saatavuus, pääasiassa valuma-alueilta peräisin oleva typpi ja fosfori. Veden lämpötilan nousu voi vähäisemmässä määrin vaikuttaa haitallisten sinileväkukintojen esiintymiseen, jotka ovat huipussaan elokuussa (West et al., 2021; Huisman et al., 2018). Korkeammat lämpötilat ja alhaiset virtaukset aiheuttavat veden kerrostumista, mikä suosii edelleen leväkukintoja ravinteikkaassa vedessä (Mosley, 2015; Richardson et al., 2018). Veden lämpötilan nousu vaikuttaa joidenkin trooppista alkuperää olevien toksiinia tuottavien sinilevälajien, kuten Cylindrospermopsis raciborskii, esiintymiseen ja levinneisyyteen Euroopassa. Järvien pintaveden lämpötilat ovat lämmenneet kaikkialla Euroopassa 1990-luvulta lähtien 0,33 celsiusastetta vuosikymmenessä (C3S, 2023).

Haitalliset levät

Havaitut suuntaukset haitallisten leväkukintojen lisääntymisessä merivesissä voivat liittyä osittain valtamerten lämpenemiseen, merten helleaaltoihin ja hapen ehtymiseen sekä vahvoihin ei-ilmastollisiin tekijöihin, kuten jokien ravinteiden lisääntyneeseen valumiseen ja saastumiseen. Tämän seurauksena ilmastonmuutos voi ruokkia haitallisten leväkukintojen pahenemista rehevöitymisen seurauksena (Gobler, 2020). Etelä-Euroopassa meren lämpötilan lämpeneminen aiheuttaa dinoflagellate-levien ja niiden tuottamien fytotoksiinien lisääntymistä (Dickey ja Plakas, 2010). Neurotoksiinit kerääntyvät helposti Euroopan rannikkosimpukoihin Englannin kanaalissa ja Atlantin rannikkoalueella Bretagnessa (Belin et al., 2021) ja aiheuttavat ruoansulatuskanavan sairauksia, neurologisia häiriöitä ja akuuttia myrkyllisyyttä ihmisten nauttiessa niitä (Etheridge, 2010). Lisäksi Kanariansaarilla ja Madeiralla on dokumentoitu ciguatoksiinien aiheuttamia paikallisesti pyydettyjen kalojen aiheuttamia kala- ja äyriäismyrkytyksiä.

Korkeat ilman lämpötilat voivat vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden laatuun kuljetuksen, varastoinnin ja käsittelyn aikana yleisemmin.

[1] Vibrio parahaemolyticus, V. vulnificus ja V. cholerae ovat ihmisille tärkeitä patogeenejä.

Ennustetut vaikutukset

Vibrio-tartuntojen odotetaan lisääntyvän Itämerellä ilmastonmuutoksen vuoksi. Merenpinnan lämpötilan soveltuvuuden Vibriolle Pohjois- ja Itämerellä ennustetaan lisäävän kuukausien määrää vuodessa riittävän lämpimällä merivedellä ihmisen patogeenisen Vibrio spp:n mahdolliseen esiintymiseen. (Wolf et al., 2021). EFSA:n ym. mukaan. Vibrio spp. on biologinen vaara ihmisten terveydelle, ja se todennäköisesti pahenee ilmastonmuutoksen vuoksi ja vaikuttaa lähes eniten ihmisten terveyteen.

Ilmastonmuutokseen liittyvät kohonneet lämpötilat ja tiheämmin toistuvat ja voimakkaammat ääri-ilmiöt (kuten tulvat ja kuivuus) lisäävät todennäköisesti myös virusten, bakteerien ja loisten aiheuttamien muiden vesi- ja elintarvikevälitteisten tautien riskiä.

Policy-vastaukset

Elintarvike- ja vesivälitteisistä taudeista johtuvien kielteisten terveysvaikutusten ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviä toimia ovat muun muassa tehokkaiden tautien seurantajärjestelmien perustaminen (erityisesti korkean riskin kausina), elintarvikkeiden turvallisuutta ja veden laatua koskevien säännösten ja valvonnan tehostaminen, varhaisvaroitusjärjestelmät ja hätäsuunnitelmat, hätätilanteiden, terveydenhuollon ja kansanterveyden ammattilaisten koulutus ja tietoisuuden lisääminen, vaaroista ja terveyskäytännöistä tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen sekä suurelle yleisölle suunnatut vastatoimet.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) seuraavat vesi- ja elintarvikevälitteisiä sairauksia EU:n jäsenvaltioiden keräämien tietojen perusteella. ECDC laatii vuosittain epidemiologisia raportteja ilmoitettavista taudeista ja päivittää tartuntatautien seurantakartaston. Se laatii myös tarvittaessa riskinarviointeja tautipesäkkeiden ilmetessä ja EFSAn kanssa elintarvikeperäisten tautipesäkkeiden nopeasta esiintymisestä. EFSA laatii ECDC:n kanssa vuotuisia yhteenvetoraportteja zoonoottisista tartunnoista ja elintarvikeperäisistä taudinpurkauksista.

EU:n juomavesidirektiivissä edellytetään, että mikrokystin-LR, joka on yleinen ja laajalle levinnyt syanotoksiini, mitataan, kun juomavesisäiliössä havaitaan syanobakteerikukinta (EU, 2020b). EU:n uimavesidirektiivissä todetaan, että mahdollisten kukintojen (syanobakteriaalisten solujen tiheyden tai kukintaa muodostavan potentiaalin lisääntyminen) tapauksessa on toteutettava asianmukaista seurantaa, jotta terveysriskit voidaan tunnistaa ajoissa. Jos sinilevä leviää ja terveysriski on tunnistettu tai oletettu, on välittömästi toteutettava asianmukaiset hallintatoimenpiteet altistumisen estämiseksi, mukaan lukien yleisölle tiedottaminen.

ETA:n jäsenvaltioista ja yhteistyömaista 24 on ratifioinut vesihuoltoa ja terveyttä koskevan pöytäkirjan, joka on yleiseurooppalaisen alueen maille oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi kestävän vesihuollon avulla sekä ehkäisemällä ja valvomalla veteen liittyviä sairauksia. Ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantaminen on yksi pöytäkirjan työohjelman teknisistä aloista (UNECE, 2022).

Further information (Lisätietoja)

Viitteet

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.