eea flag

E. coli -bakteerin ja enterokokkien keskimääräinen pitoisuus (CFU/100ml) Euroopan uimavedessä, josta on otettu näytteitä ja jossa on tai ei ole ollut rankkasateita

Lähde: Euroopan ympäristökeskus uimavesidirektiivin mukaisten vedenlaatunäytteiden (jotka on otettu vuosina 2008–2022 kerran kuukaudessa uintikauden aikana eli maalis–lokakuussa uintipaikasta riippuen) ja Copernicus ERA5-Land -ohjelman tuntikohtaisen sademäärän uudelleenanalyysitietojen analyysin perusteella.

Huomautus: Aikaisemmat rankkasateet määritellään sademääräksi, joka on > 20 mm/päivä ja joka esiintyy näytteenottoa edeltävien 3 päivän aikana.

Terveyskysymykset

Korkeat lämpötilat, muuttuneet sademäärät ja äärimmäiset sääilmiöt voivat vaikuttaa suoraan taudinaiheuttajien leviämiseen, leviämiseen ja pysyvyyteen ympäristössä, mikä vaikuttaa ilmaston kannalta herkkien tartuntatautien esiintymiseen ja leviämiseen. Ihmiset voivat saada tartunnan nauttimalla saastunutta vettä tai ruokaa, ihokosketusta tai hengittämällä vesipisaroita. Tartuntariskit liittyvät viruksiin, kuten norovirukseen, rotavirukseen ja hepatiitti A:han. bakteereja, kuten toksiinia tuottavia E. coli-, Salmonella spp.- ja Campylobacter spp. -bakteereja; ja Cryptosporidium spp., jotka aiheuttavat loisinfektioita. Sporadically, leptospirosis, shigellosis, giardiasis and Legionnaires’ disease infections occur (ECDC, 2021). Eri patogeenit voivat aiheuttaa erilaisia sairauksia, jotka aiheuttavat maha-suolikanavan oireita tai ihoinfektioita (EEA, 2020). Myös sinilevät (lähinnä makeassa vedessä), levät (merivesissä) ja Vibrio-bakteerit (murto- tai merivedessä) voivat olla haitallisia, kun ihmiset ovat kosketuksissa toksiineihinsa ihokosketuksen kautta, vahingossa nautitun saastuneen uimaveden kautta tai saastuneen juomaveden tai äyriäisten kautta. Nämä patogeenit voivat aiheuttaa haava-, iho- ja silmäinfektioita, allergian kaltaisia oireita, ruoansulatuskanavan sairauksia, maksa- ja munuaisvaurioita, neurologisia häiriöitä ja syöpää (Melaram et al., 2022; Neves et al., 2021).

Havaitut vaikutukset

Tulvat

Tiheämmät ja voimakkaammat tulvat voivat lisätä altistumista taudinaiheuttajille saastuneesta vedestä tai roskista, jotka voivat sisältää eläinten ulosteita tai ruhoja, jätevettä ja pintavaluntaa. Tulvan jälkeinen pysyvä vesi luo uusia vyöhykkeitä taudinaiheuttajille altistumiselle, mikä voi myös saastuttaa viljelykasveja (Weilnhammer et al., 2021). Juomavesihuollon häiriöt voivat johtaa epäasianmukaisiin hygieniakäytäntöihin tai vesilähteiden saastumiseen ja edistää tautien leviämistä erityisesti yksityisistä kaivoista. Myös tulvan jälkeisissä puhdistustoimissa ja tilapäismajoituksissa, joissa siirtymään joutuneiden ihmisten suuri määrä ja terveydenhuollon häiriöt voivat helpottaa tartuntatautien leviämistä, infektioriskit kasvavat (ECDC, 2021). Tulvien jälkeiset taudinpurkaukset, erityisesti saastuneen ruoan ja veden välityksellä, voivat lisätä kuolleisuutta jopa 50 prosenttia ensimmäisenä tulvaa seuraavana vuonna (Weilnhammer et al., 2021). Eri puolilla Eurooppaa on raportoitu useista tulviin liittyvistä taudinpurkauksista ja tapauksista (esim. Kööpenhaminan pilvipurkaukseen liittyvät leptospiroositapaukset vuonna 2011 (Müller et al., 2011), kryptosporidioosin puhkeaminen lasten keskuudessa Saksassa vuonna 2013 esiintyneiden tulvien jälkeen (Gertler et al., 2015), maha-suolikanavan ja hengitysteiden sairaudet Alankomaissa vuonna 2015 esiintyneiden tulvatulvien jälkeen (Mulder et al., 2019).

Tulviin liittyvät häiriöt voimalaitoksissa tai vesihuoltoverkoissa voivat vaikuttaa elintarvikkeiden varastointiin ja valmistukseen ja lisätä elintarvikevälitteisten tautien riskiä erityisesti lämpimällä säällä.

Kuivuus

Kuivuus voi heikentää veden laatua, edistää taudinaiheuttajien kasvua ja lisätä raskasmetalli- ja epäpuhtauspitoisuuksia. Veden niukkuus voi pakottaa julkisen vesihuollon leikkauksiin ja käsittelemättömän veden käyttöön kasteluun, mikä lisää elintarvikevälitteisten tautien, kuten STEC: n, riskiä (Semenza et al., 2012). Lisäksi riittämätön vedensaanti voi johtaa alhaisempiin hygieniavaatimuksiin elintarviketeollisuudessa ja lisätä elintarvikevälitteisten tautien riskiä (Bryan et al., 2020).

Uimavesissä vedenpinnan aleneminen kuivien jaksojen aikana nostaa taudinaiheuttajien pitoisuuksia uimavesissä (Mosley, 2015; Coffey et al., 2019). Kuivuuden aiheuttamat vesiensuojelukäytännöt keskittävät epäpuhtaudet epäsuorasti jätevesiin, ylivoimaisiin puhdistamoihin ja lisääntyviin vesivälitteisten tautien riskeihin, jotka johtuvat tiettyjen taudinaiheuttajien (esim. Giardia- tai Cryptosporidium-loisten) suuremmista pitoisuuksista vedenkäsittelylaitosten jätevesissä ja sen jälkeen vesimuodostumissa (Semenza ja Menne, 2009). Matalat virtaukset ja korkeammat veden lämpötilat suosivat myös sinileväkukintoja ja haitallisia leväkukintoja (Mosley, 2015; Coffey et al., 2019). Kuivat kuukautiset lisäävät virkistysvesiaktiviteetteja ja altistumista Leptospirosa spp:n kaltaisille taudinaiheuttajille, toksiinia tuottavalle E. coli -bakteerille, enterokokeille tai kohdunkaulan ihottumaa aiheuttaville loisille (ns. uimarin kutina).

Korkeat veden ja ilman lämpötilat

Vibrio

Korkeat veden lämpötilat kiihdyttävät vesivälitteisten patogeenien kasvua, mikä aiheuttaa terveysriskejä juomaveden ja virkistysveden käytön kautta. Meriympäristöihin liittyviä infektioita hallitsevat Vibrio spp.-bakteerin aiheuttamat infektiot [1], jotka viihtyvät lämpimässä vedessä (>15 °C) ja joiden suolapitoisuus on alhainen tai kohtalainen. Itämeren lämpenemistä pidetään tärkeimpänä syynä Vibrio spp. -tartuntojen huomattavaan lisääntymiseen viime vuosikymmeninä. Kuten kaikki viisi Euroopan merta, Itämeri on lämmennyt huomattavasti vuodesta 1870 lähtien, erityisesti viimeisten 30 vuoden aikana (ETA, 2024), ja sen matala, alhainen suolapitoisuus ja ravinnepitoiset vedet tekevät siitä erityisen sopivan Vibrio spp. -lajeille. Mukaan van Daalen et al. (2024) 18 maassa havaittiin sopivia alueita Vibrio spp. -lajeille Euroopassa vuonna 2022, ja kyseisten maiden rannikon pituus (23 011 km vuonna 2022) kasvoi tasaisesti vuosina 1982–2022, erityisesti Länsi-Euroopassa. Useissa Euroopan maissa on raportoitu enemmän Vibrio-tartuntoja kesän helleaaltojen ja poikkeuksellisen korkeiden lämpötilojen vuosina (esim. Folkhälsomyndigheten, 2023, Brehm et al., 2021). Myös harvinaisempien Shewanella spp. -lajien tartuntariski kasvaa meriveden lämpötilan noustessa Euroopassa (esim. Naseer et al., 2019; Hounmanou et al., 2023).

Sinilevät

Ensisijainen sinileväkukintoihin vaikuttava tekijä on ravinteiden, pääasiassa valumapelloilta peräisin olevan typen ja fosforin, saatavuus. Veden lämpötilan nousu voi vaikuttaa vähäisemmässä määrin haitallisten sinileväkukintojen esiintymiseen, jotka ovat suurimmillaan elokuussa (West et al., 2021; Huisman et al., 2018). Korkeammat lämpötilat ja alhaiset virtaukset aiheuttavat veden kerrostumista, mikä suosii edelleen leväkukintoja ravinteikkaassa vedessä (Mosley, 2015; Richardson et al., 2018). Veden lämpötilan nousu vaikuttaa joidenkin trooppista alkuperää olevien toksiinia tuottavien sinilevälajien, kuten Cylindrospermopsis raciborskii, esiintymiseen ja levinneisyyteen Euroopassa. Järvien pintavesien lämpötilat ovat lämmenneet Euroopassa 1990-luvulta lähtien 0,33 celsiusastetta vuosikymmenessä (C3S, 2023).

Haitalliset levät

Haitallisten leväkukintojen lisääntymisen havaitut suuntaukset merivesissä voivat liittyä osittain valtamerten lämpenemiseen, merien helleaaltoihin ja hapen ehtymiseen sekä voimakkaisiin ei-ilmastollisiin tekijöihin, kuten jokien ravinteiden valumisen lisääntymiseen ja saastumiseen. Tämän seurauksena ilmastonmuutos voi kiihdyttää haitallisten leväkukintojen pahenemista vastauksena rehevöitymiseen (Gobler, 2020). Etelä-Euroopassa meren lämpötilan lämpeneminen aiheuttaa dinoflagellaattilevien ja niiden tuottamien fytotoksiinien lisääntymistä (Dickey ja Plakas, 2010). Neurotoksiinit kertyvät helposti Euroopan rannikon äyriäisiin Englannin kanaalissa ja Atlantin rannikkoalueella Bretagnessa (Belin et al., 2021) ja aiheuttavat ihmisten nauttimia ruoansulatuskanavan sairauksia, neurologisia häiriöitä ja akuuttia toksisuutta (Etheridge, 2010). Lisäksi Kanariansaarilla ja Madeiralla on dokumentoitu tapauksia, joissa paikallisesti pyydetyt kalat ovat myrkyttäneet mereneläviä ciguatoksiinien vuoksi.

Korkeat ilman lämpötilat voivat vaikuttaa haitallisesti elintarvikkeiden laatuun kuljetuksen, varastoinnin ja yleisemmin käsittelyn aikana.

[1] Vibrio parahaemolyticus, V. vulnificus ja V. cholerae ovat tärkeitä taudinaiheuttajia ihmisille

Ennustetut vaikutukset

Vibrio-tartuntojen odotetaan lisääntyvän edelleen Itämerellä ilmastonmuutoksen vuoksi. Merenpinnan lämpötilan soveltuvuuden Vibriolle Pohjanmerellä ja Itämerellä ennustetaan lisäävän kuukausien määrää vuodessa, kun merivesi on riittävän lämmintä ihmisen patogeenisten Vibrio spp. -lajien mahdolliseen esiintymiseen. (Wolf et al., 2021). EFSA et al.:n mukaan. (2020), Vibrio spp. ovat biologinen vaara ihmisten terveydelle, ja todennäköisimmin ne pahenevat ilmastonmuutoksen aikana ja niillä on lähes suurin vaikutus ihmisten terveyteen.

Ilmastonmuutokseen liittyvät kohonneet lämpötilat sekä useammin toistuvat ja voimakkaammat ääri-ilmiöt (kuten tulvat ja kuivuus) lisäävät todennäköisesti myös virusten, bakteerien ja loisten aiheuttamien muiden vesi- ja elintarvikevälitteisten tautien riskiä.

Policy -vastaukset

Elintarvike- ja vesivälitteisistä taudeista johtuvien terveyshaittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtääviä toimia ovat tehokkaiden tautien seurantajärjestelmien perustaminen (erityisesti riskialttiina aikoina), elintarvikkeiden turvallisuutta ja veden laatua koskevien säännösten ja valvonnan vahvistaminen, varhaisvaroitusjärjestelmät ja hätäsuunnitelmat, koulutus ja tietoisuuden lisääminen hätätilanteiden, terveydenhuollon ja kansanterveyden ammattilaisten keskuudessa, tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen riskeistä ja terveyskäytännöistä sekä vastatoimista suurelle yleisölle.

ECDC ja EFSA seuraavat vesi- ja elintarvikevälitteisiä tauteja Euroopassa EU:n jäsenvaltioiden keräämien tietojen perusteella. ECDC laatii vuosittain epidemiologiset raportit ilmoitettavista taudeista ja päivittää tartuntatautien seurantakartaston. Elintarviketurvallisuusviranomainen laatii myös tarvittaessa riskinarviointeja epidemioiden puhjetessa ja elintarvikeperäisten epidemioiden nopeita arviointeja elintarviketurvallisuusviranomaisen kanssa. EFSA laatii Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC) kanssa vuosittain yhteenvedon zoonoottisista tartunnoista ja elintarvikeperäisistä taudinpurkauksista.

EU:n juomavesidirektiivi edellyttää, että mikrokystiini-LR, yleinen ja laajalle levinnyt syanotoksiini, mitataan, kun juomavesisäiliössä havaitaan sinileväkukinta (EU, 2020b). EU:n uimavesidirektiivissä todetaan, että mahdollisten kukintojen (syanobakteerien solutiheyden kasvu tai kukinnanmuodostuspotentiaali) tapauksessa on toteutettava asianmukaista seurantaa, jotta terveysriskit voidaan tunnistaa ajoissa. Kun sinilevä leviää ja terveysriski on tunnistettu tai oletettu, altistumisen estämiseksi on välittömästi toteutettava asianmukaisia hallintatoimenpiteitä, yleisölle tiedottaminen mukaan luettuna.

ETA:n jäsenvaltioista ja yhteistyömaista 24 on ratifioinut vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan, joka on yleiseurooppalaisen alueen maita sitova kansainvälinen ja oikeudellisesti sitova sopimus ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi kestävän vesihuollon avulla sekä ehkäisemällä ja valvomalla veteen liittyviä sairauksia. Ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantaminen on yksi pöytäkirjan työohjelman teknisistä aloista (UNECE, 2022).

Further information (lisätietoja)

Referenssit

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.