Legioonalaistauti

Legionella spp:n aiheuttama legioonalaistauti voi aiheuttaa keuhkokuumeen ja infektioita useissa kehon osissa. Erillisiä tapauksia ja taudinpurkauksia esiintyy kaikissa Euroopan maissa, ja suurin osa niistä hankitaan terveydenhuoltolaitosten ulkopuolelta. Vuodesta 2017 lähtien noin 10–20 prosenttia vuosittain raportoiduista tapauksista liittyy matkustamiseen (ECDC, 2012–2023). Vaikka tauti on harvinainen ja pääasiassa satunnainen hengitystieinfektio Euroopassa, se on huomattavasti alidiagnosoitu ja aliraportoitu (ECDC, 2012–2023). Lämpötilan nousu, sademäärän lisääntyminen ja ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa bakteerien kasvuun ja veden käyttöön (missä bakteerit esiintyvät), mikä voi lisätä tautien esiintymistä tietyillä alueilla.

Legioonalaistaudista ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä (kartta) ja ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä (kaavio) Euroopassa

_{Lähde: ECDC, 2024, Surveillance Atlas of Infectious Diseases (tartuntatautien seurantakartasto).}

_{Huomautuksia: Kartassa ja kaaviossa esitetään ETA:n jäsenmaiden tiedot. Tässä kartassa esitetyt rajat ja nimet eivät merkitse Euroopan unionin virallista hyväksyntää. Tässä kartassa esitetyt rajat ja nimet eivät merkitse Euroopan unionin virallista hyväksyntää. Taudista on ilmoitettava EU:n tasolla, mutta raportointijakso vaihtelee maittain. Kun maat ilmoittavat nollasta tapauksesta, ilmoitusaste kartalla näkyy muodossa "0". Jos maat eivät ole raportoineet taudista tiettynä vuonna, määrä ei näy kartalla, ja se on merkitty ”ilmoittamattomaksi” (päivitetty viimeksi elokuussa 2024).}

Lähde & lähetys

Eri Legionella-lajeista L. pneumophila on vastuussa useimmista ihmisten Legionella-infektioista, jotka vaikuttavat pääasiassa alahengitysteihin (Kozak-Muiznieks et al., 2018). Legionella spp. ovat yleisiä ja niitä esiintyy vain vähän luonnonjoissa ja -järvissä. Keinotekoisissa vesijärjestelmissä, kuten jäähdytystorneissa, säiliöissä, haihdutuslauhduttimissa, kostuttimissa, koristeellisissa suihkulähteissä, kuumassa vedessä ja vastaavissa järjestelmissä bakteerit voivat helposti lisääntyä ja aiheuttaa terveysriskin.

L. pneumophila on vastuussa useimmista ihmisten Legionella-infektioista, jotka vaikuttavat pääasiassa alahengitysteihin (Kozak-Muiznieks et al., 2018). Legionella spp. ovat yleisiä ja niitä esiintyy vain vähän luonnonjoissa ja -järvissä. Keinotekoisissa vesijärjestelmissä, kuten jäähdytystorneissa, säiliöissä, haihdutuslauhduttimissa, kostuttimissa, koristeellisissa suihkulähteissä, kuumassa vedessä ja vastaavissa järjestelmissä bakteerit voivat helposti lisääntyä ja aiheuttaa terveysriskin.

Ihmiset saavat tartunnan pääasiassa hengittämällä aerosoleja eli ilmassa olevia vesipisaroita, jotka sisältävät Legionella spp. -bakteeria. Kirurgisia haavoja ympäröivän ilman vesipisaroiden hengittäminen tai suora kosketus haavaan voi myös tartuttaa ihmisiä (Kashif et al., 2017). Saastuneen veden juominen ei aiheuta riskiä, ja myös henkilökohtaisen kontaktin kautta tapahtuvat infektiot ovat erittäin harvinaisia (Correia et al., 2016).

Legioonalaistaudin puhkeaminen loma-asunnoissa liittyy useimmiten kuuman tai kylmän veden vesijärjestelmiin, mukaan lukien vesisäiliöt, hotellihuoneiden ulostulot, uima-altaissa ja kylpylöissä sijaitsevat suihkut tai puutarhan sprinklerit. Jos veden bakteeripitoisuudet ovat korkeat, vesipisaroihin loukkuun jääneitä bakteereja hengittävä henkilö voi saada tartunnan suihkussa tai kylvyssä (Papadakis et al., 2021). Suuret taudinpurkaukset liittyvät usein jäähdytystorneihin tai ns. märkäilmastointijärjestelmiin. Kun Legionella spp. -lajeja esiintyy tällaisissa järjestelmissä, ne voivat nopeasti lisääntyä ja aiheuttaa riskin julkisissa tiloissa, joissa käytetään vettä ilmastointiin, kuten hotelleissa. Kuivailmastointijärjestelmät eivät ole vaarallisia.

Legioonalaistautia voi esiintyä myös sairaaloissa, kun Legionella spp. kolonisoi vesistöjä ja aiheuttaa infektioita uimisen, höyrylämmitteisten pyyhkeiden, ilmankostuttimien, koristeellisten suihkulähteiden ja tiettyjen lääkinnällisten laitteiden kautta (Beauté et al., 2020).

Terveysvaikutukset

Legioonalaistauti alkaa yleensä kuivalla yskällä, kuumeella, päänsäryllä ja joskus ripulilla. Legionella spp. -infektiot johtavat usein keuhkokuumeeseen useita päiviä infektion jälkeen. Yleisimmin tämä vaikuttaa keuhkoihin ja ruoansulatuskanavaan. Vaikeissa tapauksissa legioonalaistauti voi vaikuttaa useisiin elimiin ja kehon osiin, mikä johtaa korkeaan kuolleisuuteen. Samankaltaisten oireiden vuoksi legioonalaistauti diagnosoidaan usein väärin säännöllisenä keuhkoinfektiona. Ripuli ja tiettyjen entsyymien esiintyminen veressä voivat kuitenkin viitata Legionella spp. -infektioon. Kun useita ihmisiä diagnosoidaan kerralla, tämä voi viitata taudinpurkaukseen ja yhteinen infektiolähde voidaan tunnistaa.

Sairastavuus ja ampeeri; kuolleisuus

ETA:n jäsenvaltioissa (lukuun ottamatta Sveitsiä ja Turkkia tietojen puuttumisen vuoksi) vuosina 2005–2021:

• 117 605 tartuntaa (ECDC, 2024)
• Tähän mennessä suurin vuotuinen ilmoitusten määrä EU:ssa/ETA:ssa havaittiin vuonna 2021 (2,4 tapausta 100 000:ta asukasta kohti).
• Kuolonuhrien määrä vaihtelee 7 ja 9 prosentin välillä.
• Vuosina 2014–2022 on raportoitu yhä enemmän tapauksia, lukuun ottamatta vuotta 2020 covid-19-pandemian aikana, koska ilmoituksia on tehty liian vähän ja altistuminen on vähentynyt.
• Matkustamiseen liittyviä tapauksia oli 15–20 prosenttia ennen pandemiaa, mutta ne vähenivät alle tai noin 10 prosenttiin vuosina 2020–2021 ainakin osittain pandemian ja siihen liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi.

(ECDC, 2012–2023)

Jakautuminen eri väestöryhmien kesken

• Ikäryhmä, jossa tautien esiintyvyys on suurin Euroopassa: > 65-vuotiaat, yli 90 prosenttia kaikista tapauksista on ilmoitettu yli 45-vuotiailla (ECDC, 2012–2023)
• Ryhmät, joilla on riski sairastua vakavaan tautiin: yli 45-vuotiaat, tupakoitsijat, henkilöt, joilla on heikko immuniteetti tai huono terveydentila
  
  

Ilmastoherkkyys

Ilmastollinen soveltuvuus

Legionella spp:llä tiedetään olevan laaja lämpötilatoleranssi, sillä se kestää 0–68 °C:n lämpötiloja ja kasvaa 25–42 °C:n lämpötilassa nopeimmin 35 °C:n lämpötilassa (Spagnolo et al., 2013).

Kausiluonteisuus

Euroopassa useimmat tartunnat esiintyvät kesä-lokakuussa. Kesäkuukausina lämpötilat ovat korkeimmillaan joinakin vuosina (ECDC, 2012–2023).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Legioonalaistauti voi lisääntyä ilmastonmuutokseen liittyvien vuotuisten sademäärien ja keskilämpötilan, sademäärän intensiteetin ja keston lisääntyessä (Han, 2021; Pampaka et al., 2022). Sademäärän kasvu on tärkein ilmastoon vaikuttava tekijä, sillä Legionella spp. on vesiohenteinen. Useammat tai voimakkaammat kuivuusjaksot aiheuttavat alhaisia virtausnopeuksia, mikä toisaalta voi myös lisätä bakteerien kasvua. Lisäksi ilman lämpötilan nousu suosii bakteerien kasvua useimmissa Euroopan maissa, koska optimaaliset olosuhteet bakteerien kasvulle eivät ole liian usein ohi, esimerkiksi Legionella spp: n optimaalinen kasvu tapahtuu 35 ° C: ssa. (Spagnolo et al., 2013). Koska lämpötilat ja sademäärät muuttuvat Legionella-bakteerin kannalta yhä sopivammiksi, bakteerit ja niihin liittyvä tauti todennäköisesti leviävät Euroopassa pohjoiseen, ja alueilla, joilla ei aiemmin esiintynyt legioonalaistautia, voi esiintyä legioonalaistautitapauksia tai -epidemioita.

Ennaltaehkäisy & Hoito

Ennaltaehkäisy

• Keinotekoisten vesijärjestelmien asianmukainen ylläpito ja riskitekijöiden välttäminen (mukaan lukien orgaaninen aines, lämpimän veden lämpötilat (25–42 °C) ja alhaiset virtausnopeudet) esimerkiksi kierrättämällä kuumaa vettä (> 60 °C)
• Juomaveden ja sellaisten koristeellisten suihkulähteiden vesihuoltojärjestelmien ylläpito, jotka voivat levittää aerosoleja ja pisaroita, esimerkiksi toimittamalla vettä alle 25 °C:n lämpötilassa ja puhdistamalla säännöllisesti
• Turvallisten vesiympäristöjen ylläpito virkistystoimintaa varten käyttämällä säännöllistä puhdistusta ja desinfiointiaineita (esim. klooria)
• Alusten vesiturvallisuuden hallinnan parantaminen esimerkiksi pitämällä veden lämpötila Legionella spp:n kannalta suotuisan vaihteluvälin ulkopuolella ja desinfioimalla säännöllisesti
• Legioonalaisten tautien seuranta, esim. European Legionnaires’ Disease Surveillance Network (ELDSNet), jotta tauti voidaan havaita ja toteuttaa vastatoimia taudin leviämisen estämiseksi.

(National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine, 2020; Sciuto et al., 2021)

Hoito

Antibiootit

Referenssit

Beauté, J. ym., 2020, Healthcare-Associated Legionnaires' Disease, Europe, 2008–2017, Emerging Infectious Diseases 26(10), 2309–2318. https://doi.org/10.3201/eid2610.1889

Correia, A.M., et al., 2016, Probable Person-to-Person Transmission of Legionnaires’ Disease, New England Journal of Medicine 374 (5), 497-498. https://10.1056/NEJMc1505356.

ECDC, 2012–2023, Annual epidemiological reports for 2010–2021 – Legionnaires’ disease. Saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/legionnaires-disease/surveillance-and-disease-data/surveillance. Viimeksi haettu elokuussa 2024.

ECDC, 2024, Surveillance Atlas of Infectious Diseases. Saatavilla osoitteessa https://atlas.ecdc.europa.eu/public/index.aspx. Viimeksi haettu elokuussa 2024.

Han, X. Y., 2021, Effects of climate changes and road exposure on the fast rising legionellosis incidence rates in the United States, PLOS ONE 16(4), e0250364. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0250364

Kashif, M., et al., 2017, Legionella pneumonia associated with severe acute respiratory distress syndrome and diffuse alveolar hemorrhage—A rare association, Respiratory Medicine Case Reports 21, 7–11. https://doi.org/10.1016/j.rmcr.2017.03.008

Kozak-Muiznieks, N. A., et al., 2018, Comparative genome analysis reveals a complex population structure of Legionella pneumophila subspecies, Infection, Genetics and Evolution 59, 172–185. https://doi.org/10.1016/j.meegid.2018.02.008

National Academies of Sciences, Engineering, and Medicine, 2020, vesijärjestelmien legionellan hallinta. Washington, DC, The National Academies Press. https://doi.org/10.17226/25474

Pampaka, D., et al., 2022, Meteorological conditions and Legionnaires’ disease sporadic cases-a systematic review, Environmental Research 214, 114080. https://doi.org/10.1016/j.envres.2022.114080

Papadakis, A., et al., 2021, Legionella spp. Matkailuun liittyvään legioonalaistautiin liittyvien hotellien kolonisaatio vesijärjestelmissä, Water 13(16), 2243. https://doi.org/10.3390/w13162243

Sciuto, E. L., et al., 2021, Environmental Management of Legionella in Domestic Water Systems: Konsolidoidut ja innovatiiviset menetelmät desinfiointimenetelmiä ja riskinarviointia varten, mikro-organismit 9(3), 577. https://doi.org/10.3390/microorganisms9030577

Spagnolo, A. M., et al., 2013, Legionella pneumophila in healthcare facilities, Reviews in Medical Microbiology 24(3), 70–80. https://doi.org/10.1097/MRM.0b013e328362fe66