Salmonelloosi

Salmonelloosi on salmonellabakteerien aiheuttama elintarvikeperäinen sairaus ja yksi yleisimmistä ripulia aiheuttavista sairauksista Euroopassa. Saastuneilla munilla tai munatuotteilla on suurin tartuntariski. Vaikka suuret salmonelloosiepidemiat herättävät usein tiedotusvälineiden huomiota, useimmat tapaukset ovat satunnaisia eivätkä ole osa suurta taudinpurkausta. Vuodesta 2014 lähtien salmonellatartuntoja on raportoitu esiintyvän vuosittain 30:ssä Euroopan maassa, ja yleinen ilmoitusaste Euroopassa oli 15,5 tapausta 100 000:ta ihmistä kohti vuonna 2022 (ECDC, 2016–2024). Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen todennäköisesti lisäävät elintarvikevälitteisten tautien, kuten salmonelloosin, esiintyvyyttä ja leviämistä.

Salmonelloositapausten kokonaismäärä ja kotimaisten tapausten ilmoittamisaste (kartta) ja ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä (kaavio) Euroopassa

_{Huomautuksia: Kartassa ja kaaviossa esitetään ETA:n jäsenmaiden tiedot. Tässä kartassa esitetyt rajat ja nimet eivät merkitse Euroopan unionin virallista hyväksyntää. Tässä kartassa esitetyt rajat ja nimet eivät merkitse Euroopan unionin virallista hyväksyntää. Taudista on ilmoitettava EU:n tasolla, mutta raportointijakso vaihtelee maittain. Kun maat ilmoittavat nollasta tapauksesta, ilmoitusaste kartalla näkyy muodossa "0". Jos maat eivät ole raportoineet taudista tiettynä vuonna, määrä ei näy kartalla, ja se on merkitty ”ilmoittamattomaksi” (päivitetty viimeksi elokuussa 2024).}

Lähde & lähetys

Salmonellabakteereja esiintyy laajalti elintarviketuotantoeläimissä ja luonnonvaraisissa eläimissä. Useat Salmonella e. enterica -alalajin serotyypit, jotka voivat sairastuttaa ihmisiä, voivat siirtyä eläimistä ihmisiin (Rabsch et al., 2002). Bakteerit ovat vastustuskykyisiä ja voivat selviytyä useita viikkoja kuivassa ympäristössä tai jopa useita kuukausia vedessä. Infektiot ovat joskus invasiivisia ja voivat olla hengenvaarallisia.

Useimmiten ihmiset saavat salmonelloosin syömällä saastuneita eläinperäisiä elintarvikkeita (pääasiassa munia, mutta myös maitoa, lihaa ja siipikarjaa). Kuitenkin myös raa'at vihannekset voivat olla tartunnan lähde, kun ne ovat saastuneet eläinten ulosteesta tai ristikontaminoituneet ruoanvalmistuksen aikana. Henkilöiden välinen tartunta tapahtuu myös ulosteperäisen kontaminaation nauttimisen jälkeen. Ihmiset voivat myös saada tartunnan kosketuksesta eläviin tartunnan saaneisiin eläimiin, mukaan lukien lemmikkieläimet, joilla ei välttämättä ole taudin merkkejä (Silva et al., 2013).

Terveysvaikutukset

Useimmat ihmiset, joilla on salmonella-infektio, kärsivät vain lievistä oireista ja toipuvat muutaman päivän tai viikon kuluessa ilman hoitoa. Yleensä se on tyypillinen ruoansulatuskanavan sairaus, johon liittyy ripulia, vatsakouristuksia, nivelkipua, päänsärkyä, oksentelua ja kuumeen äkillistä puhkeamista. Terveysvaikutukset alkavat tuntien tai päivien kuluttua Salmonella-bakteerin nauttimisesta ja kestävät useita päiviä viikossa. Harvinaisissa, vakavissa tapauksissa tauti voi edetä verenmyrkytykseen tai jatkuviin ruoansulatuskanavan oireisiin tai jopa kuolemaan johtavaan lopputulokseen, jos bakteerit tunkeutuvat suolen seinämään ja aiheuttavat tulehdusta ja nesteen eritystä (Lönnermark et al., 2015; WHO, 2022).

Sairastavuus ja ampeeri; kuolleisuus

ETA:n jäsenvaltioissa (lukuun ottamatta Sveitsiä ja Turkkia tietojen puuttumisen vuoksi) vuosina 2007–2022:

• 1 334 344 infektiota
• Kohtuullinen sairaalahoidon todennäköisyys^[1]
• Vuonna 2022 ilmoitettiin 81 kuolemaan johtanutta tapausta, joiden kuolleisuus oli 0,22 prosenttia.
• Vaikeissa salmonelloositapauksissa kuolleisuus voi nousta 17 prosenttiin (Marchello et al., 2022).
• Tapausten määrä pysyi vakaana vuosina 2011–2019. Vuonna 2020 tapausten määrä väheni jyrkästi, mutta tämä saattaa hämmentää covid-19-sääntelytoimenpiteitä ja mahdollista aliraportointia. Vuonna 2022 ilmoitettujen tapausten kokonaismäärä oli 15,5 tapausta 100 000:ta asukasta kohti.

(ECDC, 2016–2024; ECDC, 2024)

Jakautuminen eri väestöryhmien kesken

• Ikäryhmä, jossa tautien esiintyvyys on suurin Euroopassa: 0–4-vuotiaat (ECDC, 2016–2024)
• Ryhmät, joilla on riski sairastua vakavaan tautiin: pienet lapset (alle 4-vuotiaat), vanhukset tai henkilöt, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt
  
  

Ilmastoherkkyys

Ilmastollinen soveltuvuus

Salmonellabakteerit kasvavat hyvin laajalla pH-alueella (4–9) ja laajalla lämpötila-alueella (5–45 °C), vaikka kasvu on optimaalista 35–37 °C:ssa. Bakteerit eivät kasva seisovassa vedessä, vaan tarvitsevat eloonjäämiseensä minimaalisen virtausnopeuden 0,8 ml/min, kun taas optimaalinen virtausnopeus on 0,96–0,99 ml/min (Tajkarimi, 2007).

Kausiluonteisuus

Euroopassa tartuntoja esiintyy ympäri vuoden, mutta eniten elo- ja syyskuussa (ECDC, 2016–2024).

Ilmastonmuutoksen vaikutukset

Ilmaston lämpeneminen ja äärimmäisten sääilmiöiden lisääntyminen on yhdistetty elintarvikevälitteisten tautien lisääntymiseen. Korkeammat ilman lämpötilat nopeuttavat Salmonella-bakteerien kasvua ja lisäävät Salmonella-pitoisuuksia elintarvikeketjussa. Erityisesti yhden asteen lämpötilan nousu yli 5 ° C: n aiheuttaa 5-10% enemmän Salmonella-infektioita (Semenza ja Menne, 2009; Kovats et al., 2004). Englannissa, Puolassa, Alankomaissa, Tšekissä ja Espanjassa yli 30 prosenttia tautitaakan kasvusta voi johtua lämpötilavaikutuksista (Semenza ja Menne, 2009). Tulvavedet voivat kuljettaa Salmonella-bakteereja eri lähteistä, kuten jätevedestä, eläinjätteestä ja maaperästä, ja saastuttaa viljelyalueita. Jos saastuneita kasveja ei pestä tai kypsennetä kunnolla ennen kulutusta, tämä voi lisätä salmonellatartuntojen riskiä. Ilmastonmuutos voi 2000-luvun loppuun mennessä lisätä lämpötilaan liittyvien salmonellatapausten määrää Euroopassa jopa 40 000:lla (pelkästään väestönmuutoksista odotettavissa olevan kasvun lisäksi) (Watkiss and Hunt, 2012).

Ennaltaehkäisy & Hoito

Ennaltaehkäisy

• Hyvä terveyshygienia maatiloilla ja teurastamoissa ulosteperäisen kontaminaation minimoimiseksi
• Tehokkaat hygieniakäytännöt lihanjalostusteollisuudessa ja kotikeittiöissä
• Raakaruoan kypsentäminen ja/tai pastörointi tartuntavaaralla
• Imeväisten, pikkulasten ja lemmikkieläinten välisen kontaktin rajoittaminen tai huolellinen valvonta
• Ympäristön leviämisen estäminen esimerkiksi estämällä valuminen pilaantuneelta maalta kastelu- tai virkistyskäyttöön käytettäviin vesiin
• Elintarvikevälitteisten tautien seuranta tautien havaitsemiseksi ja sen jälkeiset torjuntatoimenpiteet taudin leviämisen estämiseksi
• Tautien leviämistä koskevan tietoisuuden lisääminen

Hoito

• Elektrolyytin korvaaminen vaikeissa tapauksissa
• Antibiootit imeväisille, vanhuksille tai potilaille, joiden terveys on huono, tai vakavissa tapauksissa; lieviin tai kohtalaisiin tapauksiin muuten terveillä potilailla antibiootteja ei suositella mikrobilääkeresistenssin välttämiseksi

Referenssit

ECDC, 2016–2024, Annual epidemiological reports for 2014-2022 – Salmonellosis. Saatavilla osoitteessa https://www.ecdc.europa.eu/en/infectious-diseases-and-public-health/salmonellosis/surveillance-ja. Viimeksi haettu elokuussa 2024.

ECDC, 2024, Surveillance Atlas of Infectious Diseases. Saatavilla osoitteessa https://atlas.ecdc.europa.eu/public/index.aspx. Viimeksi haettu elokuussa 2024.

Kovats, R. S., et al., 2004, Lämpötilan vaikutus ruokamyrkytykseen: aikasarja-analyysi salmonelloosista kymmenessä Euroopan maassa, Epidemiology & Infection 132(3), 443-453. https://doi.org/10.1017/S0950268804001992

Lönnermark, E., ym., 2015, Effects of Probiotic Intake and Gender on Nontyphoid Salmonella Infection, Journal of Clinical Gastroenterology 49(2), 116–123. https://doi.org/10.1097/MCG.0000000000000120

Marchello, C. S., et al., 2022, Complications and mortality of non-typhoidal salmonella invasive disease: maailmanlaajuinen järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi, The Lancet Infectious Diseases 22(5), 692-705. https://doi.org/10.1016/S1473-3099(21)00615-0

Rabsch, W., et al., 2002, Salmonella enterica Serotype Typhimurium and Its Host-Adapted Variants, Infection and Immunity 70(5), 2249–2255. https://doi.org/10.1128/IAI.70.5.2249-2255.2002

Semenza, J. C. ja Menne, B.,2009, Climate change and infectious diseases in Europe, The Lancet Infectious Diseases 9(6), 365–375. https://doi.org/10.1016/S1473-3099(09)70104-5

Silva, C. ym., 2013, One Health and Food-Borne Disease: Salmonella Transmission between Humans, Animals, and Plants, Microbiology Spectrum - American Society for Microbiology Press 2(1), 1-9. https://doi.org/10.1128/microbiolspec.OH-0020-2013 Näytä tarkat tiedot

Tajkarimi, M., 2007, Salmonella spp. Kalifornian elintarvike- ja maatalousministeriön korppikotkaraportti PHR 250, B6, 1–8. Saatavilla osoitteessa https://www.cdfa.ca.gov/ahfss/Animal_Health/PHR250/2007/25007Sal.pdf

Watkiss, P. ja Hunt, A., 2012, Projection of economic impacts of climate change in sectors of Europe based on bottom up analysis: ihmisten terveys, Ilmastonmuutos 112(1), 101-126. https://doi.org/10.1007/s10584-011-0342-z

WHO (2022). Maailman terveysjärjestö, https://www.who.int/. Viimeksi vierailtu elokuussa 2022.

[1] Sairaalahoitoon joutumisen todennäköisyydeksi on merkitty pieni, kohtalainen tai suuri, kun taas sairaalahoitoon joutuneista tapauksista 25 prosenttia, 25–75 prosenttia tai > 75 prosenttia on sairaalahoitoon joutuneita.