European Union flag

EU:n jäsenvaltioiden osalta tiedot perustuvat niiden viralliseen sopeutumisraportointiin: Vuosien 2023 ja 2021 sopeutumisraportointi energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksenmukaisesti (ks. EU:n sopeutumisraportointi, Climate-ADAPT-maaprofiilit). Huomautus: Asiaankuuluvat tiedot on kopioitu sopeutumista koskevasta EU:n virallisesta raportoinnista (toimitettu 15. marraskuuta 2023 mennessä) täsmentämättä tekstin sisältöä. Jotkin tiedot, jotka ovat voimassa ilmoitushetkellä, eivät ehkä ole enää voimassa tänään. Kaikki tarvittavat lisäykset tekstiin on selvästi korostettu. Lisäksi Euroopan ympäristökeskuksen analyysiin ilmastonmuutoksesta ja terveydestä kootut tiedot: kansallisen politiikan uudelleentarkastelu Euroopassa (2021). Huomautus: Jotkin tiedot, jotka ovat voimassa julkaisuhetkellä, eivät ehkä ole enää voimassa tänään. Kaikki tarvittavat lisäykset tekstiin on selvästi korostettu.

Tiedot hallintoasetuksen mukaisesta sopeutumista koskevasta raportoinnista (2023, 2021)

Terveydenhuoltoala sisältyy sekä Itävallan sopeutumisstrategiaan että toimintasuunnitelmaan (NAS ja NAP, 2017). Sopeutumistoimiin ei saa liittyä sosiaalisia haittoja. vaan pikemminkin minimoimaan demokratiaan, terveyteen, turvallisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kohdistuvat riskit.

Sopeutumistoimia ja kansanterveyteen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

  • Yleinen suhdetoiminta ja erityistyö äärimmäisiin tapahtumiin tai tartuntatautiepidemioiden puhkeamiseen valmistautumiseksi: Lisätään tietoisuutta, tiedotetaan yleisölle ja parannetaan koordinoitujen hätäpalvelujen ja asiasta vastaavien laitosten valmiuksia, jotta voidaan ehkäistä tai minimoida terveysriskejä ja vähentää kuolonuhrien määrää äärimmäisissä tapahtumissa tai tartuntatautien puhkeamistapauksissa.
  • Kuumuuden ja kuivuuden torjunta: Vähennetään lämpöstressiä ja ehkäistään ilmastonmuutokseen liittyviä kielteisiä terveysvaikutuksia väestössä erityisesti lämpöalttiilla alueilla (esimerkiksi kaupunkialueilla, joihin lämpösaarekevaikutus vaikuttaa).
  • Tulvien, mutavyöryjen, lumivyöryjen, maanvyörymien ja kallioputousten käsittely: Keskuspalvelujen tarjontatoimintojen ylläpitäminen katastrofitilanteissa ja kuolonuhrien sekä akuuttien ja kroonisten sekä fyysisten ja psyykkisten terveysvaikutusten ehkäiseminen.
  • Tietämyksen lisääminen ja valmistautuminen taudinaiheuttajien/tartuntatautien käsittelyyn: Parannetaan tietopohjaa ilmastonmuutokseen liittyvistä muutoksista taudinaiheuttajien ja tartuntatautien toteamisessa ja leviämisessä. taudinaiheuttajien, tartuntatautien ja taudinkantajien (vektorien) asettumisen ja leviämisen estäminen; ”uusien ja uusien tautien” varhaisen tunnistamisen, diagnosoinnin ja hoidon parantaminen.
  • Allergeenisten ja myrkyllisten lajien leviämiseen liittyvä riskinhallinta: Allergisoivista ja myrkyllisistä kasveista ja eläimistä johtuvien haitallisten terveysvaikutusten ehkäiseminen/vähentäminen.
  • Saasteiden ja ultraviolettisäteilyn käsittely: Äärimmäisistä tapahtumista ja ilmastonmuutoksesta johtuvista epäpuhtauksille altistumisen muutoksista johtuvien haitallisten terveysvaikutusten ehkäiseminen/vähentäminen.
  • Seuranta- ja varhaisvaroitusjärjestelmien kytkeminen toisiinsa ja niiden kehittäminen edelleen: Yleisön, terveydenhuollon ja avustusjärjestöjen valmistautuminen ilmastonmuutokseen liittyviin vaikutuksiin ja hätätilanteisiin terveysvaikutusten vähentämiseksi/ehkäisemiseksi kehittämällä yhteinen, johdonmukainen seurantarakenne, erityisesti yhdistämällä olemassa olevat järjestelmät. Rakenteen olisi oltava säädettävissä kulloistenkin riskien mukaan (esim. tulvat, kuumuus, kylmyys, taudinaiheuttajat/tartuntataudit).
  • Ilmaston kannalta merkityksellisten aiheiden sisällyttäminen lääketieteellisten, terapeuttisten ja diagnostisten terveysalan ammattien (MTDG) lääkäreiden ja henkilöstön koulutukseen ja jatkokoulutukseen: Lisätään lääkäreiden ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista ilmastoon liittyvien terveyskysymysten käsittelyssä.
  • Raikkaan/kylmän ilman tuotantoalueiden, ilmanvaihtoteiden sekä asuinalueiden ”vihreän” ja ”sinisen” infrastruktuurin suojelu: mikroilmastojen parantaminen tiheään asutuilla alueilla, ylikuumenemisen ja lämpösaarekkeiden vaikutusten ehkäiseminen sekä ihmisten terveyteen kohdistuvan lisääntyneen bioilmastollisen stressin korvaaminen; raikkaan/kylmän ilman saannin varmistaminen taajamissa, lämmön aiheuttamien terveysriskien välttäminen.
  • Bioilmastollisesti aktiivisten toimenpiteiden tarkistaminen ja (tarvittaessa) mukauttaminen kehityssuunnitelmissa: mikroilmastojen parantaminen tiheään asutuilla alueilla, ylikuumenemisen ja lämpösaarekkeiden vaikutusten ehkäiseminen sekä ihmisten terveyteen kohdistuvan lisääntyneen bioilmastollisen stressin korvaaminen; lämpöön liittyvien terveysriskien ehkäiseminen.

Sopeutumisen sisällyttäminen alakohtaisiin politiikkoihin ja ohjelmiin ja sitä kautta valtavirtaistaminen on lisääntymässä, mistä on käytännön esimerkkejä terveydenhuoltoalalta.

Sopeutumistoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskeva toinen edistymiskertomus osoittaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on nopeutunut ja toimenpiteiden täytäntöönpanotoimet ovat lisääntyneet kaikkialla Itävallassa. Varhaisvaroitus- ja seurantajärjestelmät ovat tärkeitä ihmisten terveyden suojelemiseksi. Lämpösuojaussuunnitelmia on laadittu liittovaltion tasolla sekä useimmissa liittovaltion provinsseissa. ne on suunnattu väestölle tiedottamiseen ja varoittamiseen.

Hyviä terveyskäytäntöjä sopeutumisen alalla ovat muun muassa seuraavat:

  • Opaskirja: Suojaa lämpöä vastaan taloissa ja asunnoissa. Opas esittelee toimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa energiatehokas suoja lämpöä vastaan. Itävallan terveys- ja elintarviketurvallisuusviraston (AGES) vinkkejä lämpöä vastaan, mukaan lukien lämpöpuhelin ja videot oikeasta ravitsemuksesta lämmössä ja elintarviketurvallisuudessa kesällä.
  • Lämmöntuotannon toimintasuunnitelma: Lääkintä- ja hoitolaitokset voivat laatia omat lämpötoimintasuunnitelmansa: Ohje on suunnattu heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien laitoshoitoalueille sekä sairaaloista, hoitolaitoksista ja hoitolaitoksista vastaaville. Se antaa lyhyen, keskipitkän ja akuutin aikavälin toimenpidesuosituksia ja auttaa organisaatioita kehittämään ja laatimaan omia lämpösuunnitelmiaan.

Tiedot EEA:n raportista. Ilmastonmuutos ja terveys: kansallinen politiikkakatsaus Euroopassa (2022)

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia kansallisia politiikkoja ja kansallisia terveysstrategioita analysoitiin, jotta voitiin määrittää ilmastoon liittyvien (fyysisten, henkisten ja sosiaalisten) terveysvaikutusten kattavuus ja niihin kohdistuvien tukitoimien tyypit. Raportissa esitetään yleiskatsaus Eurooppaan, ja kansallisten politiikkojen eri näkökohtien maantieteellinen kattavuus eri puolilla Eurooppaa voidaan havainnollistaa kartankatseluohjelman avulla. Itävaltaa koskevat tulokset esitetään tiivistetysti tässä.

Tarkastetut toimintapoliittiset asiakirjat:

Itävallan strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, osa 1

Österreichischer Strukturplan Gesundheit 2017

Tarkistetuissa toimintapoliittisissa asiakirjoissa käsitellyt näkökohdat:

Resurssit Itävallan observatorion luettelossa

Language preference detected

Do you want to see the page translated into ?

Exclusion of liability
This translation is generated by eTranslation, a machine translation tool provided by the European Commission.