Tiedot hallintoasetuksen mukaisesta sopeutumista koskevasta raportoinnista (2023, 2021)

Terveysalaa käsitellään vuoteen 2030 ulottuvassa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa kehityssuunnitelmassa (NAS, 2017). Siinä asetetaan kahdeksan sopeutumistavoitetta, jotka perustuvat Viron talous- ja hallintorakenteen ensisijaisiin aloihin, mukaan lukien terveys- ja pelastusvalmiuksien parantaminen.

Yksi väestön terveyden kehittämissuunnitelman 2020–2030 osatavoitteista on terveyttä tukeva ympäristö, jonka saavuttamisen edellytyksenä on valmius ja joustavuus ottaa huomioon ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset. Kehittämissuunnitelman mukaan on otettava huomioon, että köyhät ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutokselle (esim. myrskyjen ja tulvien yleistyminen talvella ja kuumat jaksot kesällä), koska heillä ei ehkä ole keinoja ja verkostoa suojautua ilmastonmuutoksen vaikutuksilta tai lieventää ilmastoriskejä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista käsitellään valmiuslaissa, jonka perusteella terveyslautakunta on ohjeistanut epidemiariskien arvioinnin valmistelussa. Terveydenhuollon tapahtumassa johtava viranomainen hätäriskianalyysin valmistelussa on terveyslautakunta. Vesilain mukaisilla toimilla ja suunnitelmilla pyritään hallitsemaan tulvien mahdollisia haitallisia seurauksia useille alueille, myös ihmisten terveydelle.

Terveysalan toimissa painotetaan pääasiassa väestön tietoisuuden lisäämistä ilmastoon liittyvien riskien terveysvaikutuksista ja terveydenhuoltojärjestelmän seurantakyvyn parantamista. Riskien lisääntyminen edellyttää lisätutkimuksia, joissa riskien luonne määritellään yksityiskohtaisesti. Tärkeimmät alalla sovellettavat sopeutumistoimenpiteet ovat tiedotus-, seuranta- ja tukijärjestelmien kehittäminen sekä toimintasuunnitelmien laatiminen ilmastonmuutoksesta aiheutuvien terveysriskien hallinnan ja terveysriskien hallinnan tehostamiseksi; Pelastusvalmiuksien lisääminen.

Ilmastonmuutos on sisällytetty horisontaalisena aiheena useisiin sektorikohtaisiin kehitysasiakirjoihin ja -suunnitelmiin sekä pitkän aikavälin strategioihin, kuten väestön terveyden kehittämissuunnitelmaan 2020–2030.

Valtiotasoa alemmilla tasoilla hyväksyttiin vuonna 2022 riskinvähentämissuunnitelmia luonnontulvien ihmisten terveydelle, omaisuudelle ja ympäristölle aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi Itä-Viron, Länsi-Viron ja Koivan valuma-alueilla. Riskienvähentämissuunnitelmien toimenpiteet ja ohjeet on otettava huomioon valtio- ja paikallishallinnon kehittämissuunnitelmissa, suunnittelupäätöksissä ja kriisinhallintasuunnitelmissa.

Terveydenhuoltoalaa koskevia sopeutumistoimia ja -toimenpiteitä ovat muun muassa seuraavat:

• Tieto-, seuranta- ja tukijärjestelmien kehittäminen ja toimintasuunnitelmien laatiminen ilmastonmuutoksesta johtuvien terveysriskien hallinnan tehostamiseksi, mukaan lukien meteorologisista ja hydrologisista tekijöistä, maisemapaloista, veden laadusta, siitepölyn intensiivisestä leviämisestä, leväkukinnoista, taudinlevittäjistä ja loisista johtuvat terveysriskit.

Tiedot EEA:n raportista. Ilmastonmuutos ja terveys: kansallinen politiikkakatsaus Euroopassa (2022)

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia kansallisia politiikkoja ja kansallisia terveysstrategioita analysoitiin, jotta voitiin määrittää ilmastoon liittyvien (fyysisten, henkisten ja sosiaalisten) terveysvaikutusten kattavuus ja niihin kohdistuvien tukitoimien tyypit. Raportissa esitetään yleiskatsaus Eurooppaan, ja kansallisten politiikkojen eri näkökohtien maantieteellinen kattavuus eri puolilla Eurooppaa voidaan havainnollistaa kartankatseluohjelman avulla. Viroa koskevat tulokset esitetään tiivistetysti tässä.

Tarkastetut toimintapoliittiset asiakirjat:

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen kehittämissuunnitelma vuoteen 2030

Kansallinen terveyssuunnitelma (2009–2020)

Tarkistetussa toimintapoliittisessa asiakirjassa käsitellyt näkökohdat:

Resurssit Viron observatorion luettelossa