Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja terveyttä koskevat EU:n politiikat

Ilmasto ja terveys EU:n keskeisissä poliittisissa asiakirjoissa

Puitepolitiikat

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa esitettiin vuonna 2019 kasvustrategia, jonka tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen, jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä on luovuttu vuoteen 2050 mennessä ja jossa talouskasvu on irrotettu resurssien käytöstä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja parantaa unionin luonnonpääomaa ja ”suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta”.

Yksi vuoteen 2030 ulottuvan kahdeksannen ympäristöalan toimintaohjelman, jäljempänä ’kahdeksas ympäristöohjelma’, kuudesta toisiinsa liittyvästä temaattisesta ensisijaisesta tavoitteesta on jatkuva edistyminen sopeutumiskyvyn parantamisessa ja valtavirtaistamisessa, myös ekosysteemiin perustuvien lähestymistapojen pohjalta, selviytymis- ja sopeutumiskyvyn vahvistamisessa ja ympäristön, yhteiskunnan ja kaikkien talouden alojen ilmastonmuutokselle alttiuden vähentämisessä sekä säähän ja ilmastoon liittyvien katastrofien ehkäisyn ja niihin varautumisen parantamisessa. Asiakirjassa todetaan myös, että ensisijaisena tavoitteena olisi oltava ilmasto- ja ympäristötavoitteiden nopea saavuttaminen samalla kun suojellaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöriskeiltä ja -vaikutuksilta ja varmistetaan oikeudenmukainen ja osallistava siirtymä. Kahdeksannessa ympäristöohjelmassa todetaan lisäksi, että ympäristö- ja terveyspolitiikkojen välistä koordinointia on parannettava, jotta voidaan vahvistaa ilmastokestävyyttä erityisesti haavoittuvissa yhteisöissä.

Tammikuussa 2025 annettu kilpailukykykompassi tarjoaa strategisen kehyksen Euroopan komission työn ohjaamiseksi vuoteen 2029 saakka. Siinä todetaan, että EU:n ja jäsenvaltioiden on parannettava häiriönsietokykyään ja parannettava varautumistaan, päivitettävä säännöllisesti ilmastoriskien arviointeja ja parannettava kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyä. Ilmastokestävyyden sisällyttäminen kaupunkisuunnitteluun, luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotto, luontohyvitysten kehittäminen ja sopeutuminen maatalouteen säilyttäen samalla elintarviketurva ovat myös vaihtoehtoja EU:n talouden ja yhteiskunnan suojelemiseksi pahimmilta luonnonkatastrofeilta, kuten tulvilta, kuivuudelta, maastopaloilta ja myrskyiltä, jotka vaarantavat toimitusketjut ja tuotantolaitokset.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat EU:n politiikat

Kesäkuussa 2021 voimaan tulleen eurooppalaisen ilmastolain 5 artiklassa asetetaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille oikeudellinen velvoite, jonka mukaan niiden on ”varmistettava jatkuva edistyminen sopeutumiskyvyn parantamisessa, häiriönsietokyvyn vahvistamisessa ja haavoittuvuuden vähentämisessä ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti”. Lisäksi jäsenvaltioiden sopeutumispolitiikoissa”otetaan huomioon asianomaisten alojen erityinen haavoittuvuus”, sisällytetään ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen johdonmukaisella tavalla kaikilla politiikan aloilla” ja ”keskitytään erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja vaikutusvaltaisimpiin väestöryhmiin ja aloihin”.

Euroopan komissio antoi helmikuussa 2021 tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”. Siinä hahmotellaan pitkän aikavälin visio, jonka mukaan EU:sta tulee ilmastonmuutoksen kestävä yhteiskunta, joka on täysin sopeutunut ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin vuoteen 2050 mennessä, ja todetaan myös, että on tarpeen ymmärtää paremmin terveyteen kohdistuvia ilmastoriskejä. Keskeinen toimi tässä strategiassa on Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus, jollaon keskeinen rooli ilmastoon liittyviä terveysvaikutuksia koskevan tiedon keräämisessä ja levittämisessä, politiikan kehittämisen helpottamisessa ja sopeutumissuunnittelun tukemisessa.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi ensimmäisen eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin (EUCRA) maaliskuussa 2024. EUCRA arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä merkittäviä vaikutuksia ja riskejä – myös kansanterveyteen ja erityisesti lämpöön liittyviä – Euroopassa ja varoittaa, että monet näistä riskeistä ovat jo saavuttaneet kriittisen tason ja voivat muuttua katastrofaalisiksi ilman kiireellisiä ja määrätietoisia toimia. Vastauksena EUCRA:lle Euroopan komissio antoi tiedonannon "Ilmastoriskienhallinta - ihmisten ja vaurauden suojelu". Siinä yksilöidään ratkaisuja, joilla parannetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien kykyä käsitellä ilmastoriskejä, sekä erityistoimia, jotka koskevat vaikutusten kohteena olevia klustereita (terveys mukaan lukien) ja joita komissio aikoo edistää. Tiedonannossa korostetaan varhaisvaroitusjärjestelmien, ilmastotietoisen terveydenhuollon suunnittelun ja ilmaston kannalta herkkiä sairauksia koskevan tutkimuksen tarvetta samalla kun ilmasto ja terveys sisällytetään nykyisiin politiikkoihin. Siinä asetetaan etusijalle ilmanlaadun parantaminen, tehostetut lämpöterveyttä koskevat toimintasuunnitelmat sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva lainsäädäntö. Lisäksi siinä korostetaan Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskusta, tehostettuja seuranta- ja reagointimekanismeja, rajatylittävää lääketieteellistä mobilisointia ja kriittisten lääketieteellisten vastatoimien saatavuuden turvaamista ilmastoon liittyvien terveysuhkien sietokyvyn vahvistamiseksi.

Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2024–2029 hahmotellaan eurooppalaisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman laatimista. Suunnitelmalla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden varautumis- ja suunnitteluvalmiuksia ja varmistamaan samalla säännölliset tieteeseen perustuvat riskinarvioinnit. ECAP vastaa Eurooppa-neuvoston kehotukseen soveltaa ilmastoriskien hallintaan kattavaa, kaikki vaarat kattavaa ja koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa. ECAP on keskeinen osa laajempaa poliittista ohjelmaa, ja sillä pyritään muiden lippulaivahankkeiden ohella turvaamaan Euroopan tuottavuus, turvallisuus ja vauraus sekä parantamaan sen kilpailukykyä. Euroopan komissio aikoo hyväksyä ECAP-toimenpidepaketin vuoden 2026 jälkipuoliskolla. Suunnitelmassa arvioidaan ilmastovaikutuksia ja -riskejä eri aloilla, kuten infrastruktuuri-, energia-, vesi-, elintarvike- ja maa-aloilla sekä kaupunki- että maaseutualueilla, ja tarkastellaan kannustimia luontoon perustuville ratkaisuille. Lisäksi komissio pyrkii lisäämään häiriönsietokyvyn rahoitusta ja vivuttamaan strategisesti julkisia resursseja, jotta yksityisen sektorin investoinnit häiriönsietokykyyn voidaan hyödyntää täysimääräisesti. ECAP toimii yhdessä muiden komission aloitteiden kanssa, joita ovat muun muassa vesialan häiriönsietokykyä koskeva strategia, kilpailukykykompassi ja EU:n valmiusunionistrategia.

Maaliskuussa 2025 hyväksytyssä EU:n valmiusunionistrategiassa ilmastoriskit määritellään nykyisiksi uhkiksi. Siinä korostetaan tarvetta ennakoida ja ehkäistä näitä riskejä puuttumalla niihin kattavasti ottaen huomioon niiden vuorovaikutus ja heijastusvaikutukset. Se aikoo tehdä yksityiskohtaisen arvioinnin riskeistä ja uhkista eri aloilla EU:ssa. Strategian tavoitteena on parantaa EU:n politiikkojen häiriönsietokykyä ja vahvistaa niiden kykyä vastata ilmastohaasteisiin tulevien kriisien ehkäisemiseksi. Sen lisäksi, että siinä viitataan ECAP-toimintasuunnitelmaan, siinä sitoudutaan kuromaan umpeen vakuutusturvan kuilu. Euroopan komissio tarkastelee Euroopan keskuspankin ja muiden asiaankuuluvien viranomaisten suositukset huomioon ottaen ratkaisuja, joilla varmistetaan Euroopan väestölle parempi vakuutussuoja ilmastoriskejä vastaan.

EU:n koordinointitoimet terveyden alalla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa. Esimerkiksi terveysuhkiin varautumisen ja reagoinnin koordinoinnin vahvistamiseksi EU antoi vuonna 2022 asetuksen 2022/2371 valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja kumosi päätöksen 1082/2013/EU. Se antaa EU:lle vahvan ja kattavan toimeksiannon koordinoida ja tehdä yhteistyötä, jotta vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin voidaan reagoida tehokkaammin sekä EU:n että EU:n jäsenvaltioiden tasolla. Sen tavoitteena on tehostaa ennaltaehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua; tehostetaan epidemiologista seurantaa ja seurantaa; parantaa tietojen raportointia; ja vahvistetaan EU:n koordinointia.

Euroopan komissio rakentaa vahvaa Euroopan terveysunionia, jotta voidaan edelleen parantaa rajatylittävien vakavien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia. Tiedonannossa todetaan seuraavaa: Euroopan terveysunionin rakentaminen – varautuminen ja selviytymiskyky, Euroopan terveysunioni perustuu EU:n yhteisiin pyrkimyksiin sovittaa yhteen suhde luonnonympäristöön osallistumalla erilaisiin ja kestävämpiin talouskasvumalleihin. ilmastonmuutoksen torjuminen ja keinojen löytäminen ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ennallistaminen; ruokavalioiden ja elintapojen parantaminen; Ympäristön pilaantumisen vähentämisellä ja poistamisella on myönteisiä vaikutuksia kansalaisten terveyteen.

EU4Health-ohjelma ontähän mennessä suurin EU:n terveysalan ohjelma, josta investoidaan 5,3 miljardia euroa toimiin, joilla on EU:n tason lisäarvoa, täydennetään EU-maiden politiikkoja ja edistetään yhtä tai useampaa EU4Health-ohjelman tavoitetta. Ohjelman tavoitteena on parantaa ja edistää terveyttä unionissa, suojella ihmisiä unionissa valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta, parantaa lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja kriisin kannalta olennaisia tuotteita sekä vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä. EU4Health-ohjelman tarkoituksena on muun muassa ”edistää ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen ihmisten terveydelle aiheuttamien kielteisten vaikutusten torjumista” tarjoamalla rahoitusta tukikelpoisille yhteisöille. Ohjelman tavoitteisiin pyritään varmistamalla tarvittaessa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.

Vuonna 2021 perustettu Euroopan terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) vie EU:n valmius- ja reagointivalmiudet vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin uudelle tasolle ja on keskeinen tekijä vahvemman Euroopan terveysunionin perustamisessa. HERAlla on 6 miljardin euron määrärahat vuosiksi 2022–2027, ja se pyrkii ehkäisemään ja havaitsemaan terveysuhkia, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia, ja reagoimaan niihin nopeasti. Se toimii kahdessa tilassa: Ennen terveyskriisiä – ”valmiusvaiheessa” – HERA tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU:n ja kansallisten terveysvirastojen, teollisuuden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa parantaakseen EU:n valmiutta terveysuhkiin. Jos EU:n tasolla ilmenee kansanterveysuhka, HERA siirtyy nopeasti hätätoimiin, tekee nopeita päätöksiä ja ottaa käyttöön hätätoimenpiteitä.

Tiettyjen terveysaiheiden osalta EU:n lääkestrategialla (2023) pyritään tarkistamaan lääkelainsäädäntöä, jotta voidaan tiukentaa lääkkeiden ympäristöriskien arviointia koskevia vaatimuksia ja käyttöedellytyksiä ja arvioida innovatiivisia lääkkeitä koskevan aloitteen puitteissa tehdyn tutkimuksen tuloksia.

Kesäkuussa 2023 annetussa komission tiedonannossa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen viitataan ilmastonmuutokseen mielenterveyshaasteita edistävänä tekijänä. Siinä korostetaan myös, että ilmastonmuutos huolestuttaa voimakkaasti nuoria ja että monet heistä pitävät tulevaisuuttaan pelottavana.

Ilmastonmuutosta ja terveyttä käsittelevät EU:n virastot ja viranomaiset

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perustettiin vuonna 2005 vahvistamaan Euroopan puolustusta tartuntatauteja vastaan. ECDC vastaa tartuntatauteja koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista, myös ilmastonmuutokseen liittyvistä taudeista. Euroopan maat raportoivat seurantajärjestelmiensä tiedot ECDC:lle. Asetuksen (EU) 2022/2371 mukaisesti ECDC:lle EU:n tasolla ilmoitettavien tautien luettelo saatetaan ajan tasalle, jotta taudit, myös ilmastonmuutokseen liittyvät taudit, voidaan havaita ajoissa.  ECDC on kehittänyt Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston (E3), joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolosuhteiden seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA)koordinoivat yhdessä VectorNetiä, joka on nyt kolmas iteraatio (2019–2024). VectorNet on alusta, joka tukee tiedon keräämistä vektoreista ja taudinaiheuttajista sekä eläinten että ihmisten terveyteen liittyvissä vektoreissa. Se helpottaa tietojen vaihtoa niveljalkaisten tartunnanlevittäjien maantieteellisestä levinneisyydestä Euroopassa.

Euroopan ympäristökeskushallinnoi yhdessä Euroopan komission kanssa Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskusta. Se tarjoaa poliittisille päättäjille luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä, mukaan lukien ilmastovaarojen suuntaukset ja ennusteet sekä niiden vaikutukset ihmisten terveyteen.

Vuonna 2023 perustettu virastojen välinen yhteinen terveys -työryhmä onviiden sellaisen Euroopan unionin viraston yhteinen aloite, joilla on tekninen ja tieteellinen toimeksianto ympäristön kestävyyden, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden aloilla: Euroopan ympäristökeskus, ECDC, EFSA, Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) ja Euroopan lääkevirasto (EMA). Virastojen välisen yhteinen terveys -työryhmän toimintakehyksen (2024–26) tavoitteena on muun muassa parantaa virastojen kykyä arvioida paremmin ilmastonmuutoksen vaikutusta tartuntatautien esiintymiseen yhteisten toimien ja tietämyksen vaihdon avulla.

Muita EU:n virastoja, jotka käsittelevät yhä enemmän ilmastonmuutosta ja terveyttä koskevia aiheita, ovat Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound).

EU:n politiikanalat, joilla on sivuhyötyjä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille

Monissa muissa EU:n politiikoissa käsitellään epäsuorasti ilmastonmuutokseen liittyviä terveysvaikutuksia. Esimerkiksi saasteettomuustoimintasuunnitelman mukaiset ilmansaasteiden vähentämistä koskevat EU:n tavoitteet edistävät suoraan ilmastonmuutoksen pahentamien hengityselin- ja sydän- ja verisuonitautien lieventämistä. Teollisuuden ja liikenteen päästöjen sääntelemiseksi toteutettavilla lisätoimilla on merkittäviä terveyshyötyjä. Perusparannusaallon  tavoitteena on tehdä rakennuksista energiatehokkaampia ottaen huomioon, että huonosti eristetyissä ja varustetuissa rakennuksissa ihmiset ovat alttiimpia hypotermialle talvella ja lämpöstressille kesällä, erityisesti jos he kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Vuonna 2024 hyväksytyssä luonnon ennallistamista koskevassa asetuksessa korostetaan, että ekosysteemien ennallistaminen edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista, ja täsmennetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaupunkien viheralueiden ja puiden latvuspeittävyyden koko kansallisella alueella ei tapahdu nettohävikkiä kaupunkiekosysteemialueilla. Yhteinen terveys -kehyson ratkaisevan tärkeä käsiteltäessä ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen ja ihmisten terveyden yhtymäkohtia. Terveys-, ympäristö- ja maatalousalojen välisen monialaisen yhteistyön vahvistaminen on ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutokseen liittyvien uusien terveysuhkien lieventämiseksi.

Tammikuussa 2023 voimaan tulleen kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä kriittiset toimijat sellaisten keskeisten palvelujen luettelosta, joita tarjotaan eri aloille, kuten terveydenhuoltoalalle, jakeluun, valmistukseen, terveydenhuollon tarjoamiseen ja lääketieteellisiin palveluihin, ja toteutettava toimenpiteitä, joilla parannetaan niiden häiriönsietokykyä erilaisia uhkia vastaan, mukaan lukien kansanterveyteen kohdistuvat riskit tai luonnonkatastrofit.

Unionin pelastuspalvelumekanismin tavoitteena on vahvistaa EU-maiden ja kymmenen osallistuvan valtion välistä yhteistyötä katastrofien ennaltaehkäisyn, niihin varautumisen ja reagoinnin parantamiseksi. Se soveltaa yhteistä lähestymistapaa ensiavun antajien asiantuntemuksen ja valmiuksien yhdistämiseen, jotta voidaan välttää avustustoimien päällekkäisyys ja varmistaa, että avustustoimilla vastataan hätätilanteesta kärsivien tarpeisiin silloin, kun yksittäisen maan toimintavalmiudet eivät riitä. Erikoistuneet ryhmät ja kalusto voidaan ottaa käyttöön lyhyellä varoitusajalla lähettämistä varten Euroopassa ja sen ulkopuolella.

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevalla puitedirektiivillä otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla kannustetaan parantamaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä. Siinä kannustetaan ehkäisemään kaikkia työperäisiä riskejä, joita voi syntyä työnantajien työssä kaikilla (julkisen tai yksityisen) taloudellisen toiminnan aloilla ja jotka voivat vaikuttaa niiden työntekijöihin ja kolmansiin osapuoliin.

Kestävää rahoitusta koskevalla EU:n luokitusjärjestelmällä pyritään luomaan terveellisempi ja ilmastonmuutoksen kestävämpi elinympäristö ohjaamalla enemmän yksityisiä investointeja ympäristön kannalta kestävään toimintaan, myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Investoinnit tietämyksen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon

Horisontti Eurooppa on EU:n keskeinen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuoteen 2027 saakka. Sen 95,5 miljardin euron talousarviolla torjutaan ilmastonmuutosta, autetaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Se tarjoaa lukuisia rahoitusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille erityisesti niin kutsutun terveysklusterin puitteissa. Kuudessa käynnissä olevassa eurooppalaisessa tutkimus- ja innovointihankkeessa keskitytään ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin ja tehdään yhteistyötä ilmastoterveysklusterin puitteissa ilmastoon, terveyteen ja politiikkaan liittyvän EU:n rahoittaman tutkimuksen yhteiskunnallisten ja poliittisten vaikutusten lisäämiseksi.

Toinen tärkeä osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ovat niin kutsutut EU:n missiot – sitoumukset suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi – joihin kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutumista, myös yhteiskunnallista muutosta, koskeva EU:n missio. Sen määrärahat ovat 673 miljoonaa euroa, ja sillä tuetaan EU:n alueita, kuntia ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Mission peruskirjan on tähän mennessä allekirjoittanut 312 alue- ja paikallisviranomaista. Ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevalla missiolla pyritään edistämään oikeudenmukaista siirtymää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Siihen liittyy sivuhyötyjä, kuten ilmanlaadun paraneminen tai terveellisemmät elämäntavat, ja siinä korostetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Euroopan komissio laatii parhaillaan ilmastoa ja terveyttä koskevaa strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa jatkotoimena helmikuussa 2024 järjestetylle konferenssille” Research Perspectives on the Health Impacts of Climate Change”. Aloitteella pyritään kuromaan umpeen tutkimuksen ja politiikan täytäntöönpanon välinen kuilu ja varmistamaan, että uudet tieteelliset näkemykset johtavat tehokkaisiin kansanterveystoimiin.

Tietoa meneillään olevista ja aiemmista EU:n puiteohjelmista rahoitetuista tutkimushankkeista on saatavilla observatorion resurssiluettelosta.