Ilmastonmuutokseen sopeutumista ja terveyttä koskevat EU:n politiikat

Ilmasto ja terveys EU:n keskeisissä poliittisissa asiakirjoissa

EU:ssa on useita toimintapolitiikkoja, joilla pyritään ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen.

Tärkein yleinen poliittinen kehys on Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Siinä esitetään uusi kasvustrategia, jolla unionista tehdään oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä luovutaan vuonna 2050 ja talouskasvu irrotetaan resurssien käytöstä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on myös suojella, säilyttää ja parantaa unionin luonnonpääomaa ja ”suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta”. Samalla tämän siirtymän on oltava oikeudenmukainen ja osallistava, eikä ketään saa jättää jälkeen.

Vuoteen 2030 ulottuvaa kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa koskevassa ehdotuksessa kehotetaan vahvistamaan ympäristö- (myös ilmasto-) ja terveyspolitiikkojen välisiä yhteyksiä muun muassa seuraamallaihmisten terveyttä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja siihen sopeutumista.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat EU:n politiikat

Kesäkuussa 2021 voimaan tulleen eurooppalaisen ilmastolain 5 artiklassa asetetaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille oikeudellinen velvoite, jonka mukaan niiden on ”varmistettava jatkuva edistyminen sopeutumiskyvyn parantamisessa, häiriönsietokyvyn vahvistamisessa ja haavoittuvuuden vähentämisessä ilmastonmuutokselle Pariisin sopimuksen 7 artiklan mukaisesti”. Lisäksi jäsenvaltioiden sopeutumispolitiikoissa”otetaan huomioon asianomaisten alojen erityinen haavoittuvuus”, sisällytetään ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen johdonmukaisella tavalla kaikilla politiikan aloilla” ja ”keskitytään erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja vaikutusvaltaisimpiin väestöryhmiin ja aloihin”.

Euroopan komissio antoi helmikuussa 2021 tiedonannon ”Ilmastokestävä Eurooppa – Uusi EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”. Siinä hahmotellaan pitkän aikavälin visio, jonka mukaan EU:sta tulee ilmastonmuutoksen kestävä yhteiskunta, joka on täysin sopeutunut ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin vuoteen 2050 mennessä, ja todetaan myös, että on tarpeen ymmärtää paremmin terveyteen kohdistuvia ilmastoriskejä. Yksi tämän strategian keskeisistä toimista on Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskus.

Euroopan ympäristökeskus julkaisi ensimmäisen eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin (EUCRA) maaliskuussa 2024. EUCRA arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä merkittäviä vaikutuksia ja riskejä – myös kansanterveyteen ja erityisesti lämpöön liittyviä – Euroopassa ja varoittaa, että monet näistä riskeistä ovat jo saavuttaneet kriittisen tason ja voivat muuttua katastrofaalisiksi ilman kiireellisiä ja määrätietoisia toimia. Euroopan komission tiedonanto julkaistiin vastauksena tiedonantoon "Ilmastoriskienhallinta - ihmisten ja vaurauden suojelu". Siinä yksilöidään ratkaisuja, joilla parannetaan EU:n ja sen jäsenvaltioiden hallintojärjestelmien kykyä käsitellä ilmastoriskejä, sekä erityistoimia, jotka koskevat vaikutusten kohteena olevia klustereita (esim. terveys, vesi, elintarvikkeet, luonnon ekosysteemit) ja joita komissio aikoo edistää.

EU:n koordinointitoimet terveyden alalla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklan mukaan ensisijainen vastuu terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämisestä ja tarjoamisesta on jäsenvaltioilla. EU:n terveyspolitiikalla täydennetään kansallisia politiikkoja ja varmistetaan terveyden suojelu kaikissa EU:n politiikoissa. Esimerkiksi terveysuhkiin varautumisen ja reagoinnin koordinoinnin vahvistamiseksi EU antoi vuonna 2022 asetuksen 2022/2371 valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja kumosi päätöksen 1082/2013/EU. Se antaa EU:lle vahvan ja kattavan toimeksiannon koordinoida ja tehdä yhteistyötä, jotta vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin voidaan reagoida tehokkaammin sekä Euroopan unionin (EU) että EU:n jäsenvaltioiden tasolla. Sen tavoitteena on tehostaa ennaltaehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnittelua; tehostetaan epidemiologista seurantaa ja seurantaa; parantaa tietojen raportointia; ja vahvistetaan EU:n koordinointia.

Euroopan komissio rakentaa vahvaa Euroopan terveysunionia, jotta voidaan edelleen parantaa rajatylittävien vakavien uhkien, myös ympäristöön ja ilmasto-olosuhteisiin liittyvien uhkien, koordinointia. Tiedonannossa todetaan seuraavaa: Euroopan terveysunionin rakentaminen – varautuminen ja selviytymiskyky, Euroopan terveysunioni perustuu EU:n yhteisiin pyrkimyksiin sovittaa yhteen suhde luonnonympäristöön osallistumalla erilaisiin ja kestävämpiin talouskasvumalleihin. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja ennallistaminen, ruokavalioiden ja elämäntapojen parantaminen, ympäristön pilaantumisen vähentäminen ja poistaminen vaikuttavat myönteisesti kansalaisten terveyteen.

EU4Health-ohjelma ontähän mennessä suurin EU:n terveysalan ohjelma, josta investoidaan 5,3 miljardia euroa toimiin, joilla on EU:n tason lisäarvoa, täydennetään EU-maiden politiikkoja ja edistetään yhtä tai useampaa EU4Health-ohjelman tavoitetta.

Ohjelman tavoitteena on parantaa ja edistää terveyttä unionissa, suojella ihmisiä unionissa valtioiden rajat ylittäviltä vakavilta terveysuhkilta, parantaa lääkkeitä, lääkinnällisiä laitteita ja kriisin kannalta olennaisia tuotteita sekä vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä. EU4Health-ohjelman tarkoituksena on muun muassa ”edistääilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan heikkenemisen ihmisten terveydelle aiheuttamien kielteisten vaikutusten torjumista”tarjoamalla rahoitusta tukikelpoisille yhteisöille ja terveydelle. Ohjelman tavoitteisiin pyritään varmistamalla tarvittaessa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu kaikissa unionin politiikoissa ja toimissa yhteinen terveys -lähestymistavan mukaisesti.

Kesäkuussa 2023 annetussa komission tiedonannossa kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta mielenterveyteen todetaan, että ilmastonmuutos on yksi ilmastonmuutoksen, biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen ja saastumisen aiheuttaman maapallon kolminkertaisen kriisin osatekijöistä. Siinä korostetaan myös, että ilmastonmuutos huolestuttaa voimakkaasti nuoria ja että monet heistä pitävät tulevaisuuttaan pelottavana.

Ilmastonmuutosta ja terveyttä käsittelevät EU:n virastot ja viranomaiset

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) perustettiin vuonna 2005 vahvistamaan Euroopan puolustusta tartuntatauteja vastaan. ECDC vastaa tartuntatauteja koskevasta tieteellisestä näytöstä ja riskinarvioinneista, myös ilmastonmuutokseen liittyvistä taudeista. Euroopan maat raportoivat seurantajärjestelmiensä tiedot ECDC:lle. Asetuksen (EU) 2022/2371 mukaisesti ECDC:lle EU:n tasolla ilmoitettavien tautien luettelo saatetaan ajan tasalle, jotta taudit, myös ilmastonmuutokseen liittyvät taudit, voidaan havaita ajoissa.  ECDC on kehittänyt Euroopan ympäristö- ja epidemiologiaverkoston (E3), joka tarjoaa reaaliaikaisia sääolosuhteiden seurantavälineitä vesivälitteisten tautien ja vektorivälitteisten tautien riskin arvioimiseksi sekä muita riskinarviointivälineitä. Lisäksi ECDC ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) rahoittavat. VectorNet, nyt toisessa iteraatiossaan (2019–2023), joka on alusta, joka tukee tiedon keräämistä vektoreista ja taudinaiheuttajista sekä eläinten että ihmisten terveyteen liittyvissä vektoreissa. Se helpottaa tietojen vaihtoa niveljalkaisten tartunnanlevittäjien maantieteellisestä levinneisyydestä Euroopassa.

Vuonna 2021 perustettu terveyshätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) vie EU:n valmius- ja reagointivalmiudet vakaviin rajatylittäviin terveysuhkiin uudelle tasolle ja on keskeinen tekijä vahvemman Euroopan terveysunionin perustamisessa. HERAlla on 6 miljardin euron määrärahat vuosiksi 2022–2027, ja se pyrkii ehkäisemään ja havaitsemaan terveysuhkia, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia, ja reagoimaan niihin nopeasti. Se toimii kahdessa tilassa: Ennen terveyskriisiä – ”valmiusvaiheessa” – HERA tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU:n ja kansallisten terveysvirastojen, teollisuuden ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa parantaakseen EU:n valmiutta terveysuhkiin. Jos EU:n tasolla ilmenee kansanterveysuhka, HERA siirtyy nopeasti hätätoimiin, tekee nopeita päätöksiä ja ottaa käyttöön hätätoimenpiteitä.

Euroopan ympäristökeskus hallinnoi yhdessä Euroopan komission kanssa Euroopan ilmaston ja terveyden seurantakeskusta. Se tarjoaa poliittisille päättäjille luotettavaa ja riippumatonta tietoa ympäristöstä, mukaan lukien ilmastovaarojen suuntaukset ja ennusteet sekä niiden vaikutukset ihmisten terveyteen.

EU:n politiikanalat, joilla on sivuhyötyjä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksille

Monilla muilla EU:n politiikoilla voidaan puuttua myös ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi rakennusten perusparannusaallon tavoitteena on tehdä rakennuksista energiatehokkaampia ottaen huomioon, että huonosti eristetyissä ja varustetuissa rakennuksissa ihmiset ovat alttiimpia hypotermialle talvella ja lämpöstressille kesällä, erityisesti he kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Toukokuussa 2020 käynnistetyllä vuoteen 2030 ulottuvalla EU:n biodiversiteettistrategialla edistetään puiden istutusta ja luonnon ennallistamista, mikä voi auttaa viilentämään kaupunkialueita ja vähentämään tulvia ja muita luonnonkatastrofeja. Strategia, jonka tavoitteena on saattaa Euroopan biologinen monimuotoisuus elpymisen tielle vuoteen 2030 mennessä, sisältää myös muita toimia ja sitoumuksia, kuten kehotuksen laatia kaupunkien viherryttämissuunnitelmia suuremmille eurooppalaisille kaupungeille. Kestävää rahoitusta koskevalla EU:n luokitusjärjestelmällä pyritään luomaan terveellisempi ja ilmastonmuutoksen kestävämpi elinympäristö ohjaamalla enemmän yksityisiä investointeja ympäristön kannalta kestävään toimintaan, myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Investoinnit tietämyksen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon

Horisontti Eurooppa on EU:n keskeinen tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusohjelma vuoteen 2027 saakka. Sen 95,5 miljardin euron talousarviolla torjutaan ilmastonmuutosta, autetaan saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja edistetään EU:n kilpailukykyä ja kasvua. Se tarjoaa lukuisia rahoitusmahdollisuuksia ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia koskevalle tutkimukselle ja innovoinnille erityisesti niin kutsutun terveysklusterin puitteissa mutta mahdollisesti myös muissa erityisohjelmissa.

Toinen tärkeä osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ovat niin kutsutut EU:n missiot – sitoumukset suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi – joihin kuuluvat

• ilmastonmuutokseen sopeutumista ja yhteiskunnallista muutosta koskeva EU:n missio. Sen määrärahat ovat 673 miljoonaa euroa, ja sillä tuetaan EU:n alueita, kuntia ja paikallisviranomaisia niiden pyrkimyksissä parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Yli 300 alue- ja paikallisviranomaista on tähän mennessä allekirjoittanut missiota koskevan peruskirjan.
• ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva missio, jonka tavoitteena on edistää oikeudenmukaista siirtymää ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi sivuhyötyjen, kuten paremman ilmanlaadun tai terveellisempien elämäntapojen, avulla korostaen ilmastonmuutokseen sopeutumisen, sen hillitsemisen ja terveyden tärkeää yhteyttä.

Tiedot edellisestä EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelmasta rahoitetuista tutkimushankkeista ja -tuloksista ovat saatavilla observatorion resurssiluettelossa.